Näin viime yönä kuumehoureissani varsin kummallista unta.
Olin biitsillä löhöilemässä kauniina kesäpäivänä, ja joku vanhempi kreikkalainen, parrakas kaupustelija pyöri pitkin rantaa myymässä grillattuja "rantamakkaroita", kuten hän niitä itse kutsui. Kyrsän vieno tuoksu houkutteli muakin sen verran, että viittoilin ukon luokseni ja kyselin hintaa. Jostain syystä jäin vielä sellaiseen puolimakoilevaan Kleopatra-asentoon, ja greku polvistui makkaroidensa kanssa eteeni kertoen vahvasti murtamalla hinnan olevan "85" jotakin valuuttaa, joka oli itselleni täysin vieras. Liira se ei kuitenkaan ollut. Selitin siinä sitten, että kyseistä valuuttaa itseltäni ei löydy, ollaanhan sentään Jenkeissä, mutta eiköhän lompsasta joku seteli löydy, jolla ostos saadaan kuitattua. Kaivoin sitten kuvetta, ja ilmeisesti Pride Monthin kunniaksi jokainen lompsasta löytynyt vitosen ja kahdenkymmenen dollarin seteli oli sateenkaaren väreissä, ja Lincolnin sekä Jacksonin naamat oli niistä poistettu.
Olin jo ennen maksua valinnut haluamani makkaran valmiiksi lautaselle, ja pistin sen sivuun syömistä odottamaan. Siinä seteleiden väritystä ihmetellessäni uusi kreikkalainen kaverini veti viereeni selälleen maksua odotellessa (ei taida olla ihan tyypillinen kaupustelijoiden MO?), ja syystä taikka toisesta juuri siihen paikkaan, johon olin laskenut kyrsäni ennen lompakon avaamista. Huomattuani äijän löhöttelevän ilman paitaa makkarani päällä karjaisin ja sanoin, että nyt ukko ylös ja äkkiä, mun makkara on liiskana sun hikisen selkäsi alla.
Siitä saimme sitten kunnon riidan aikaiseksi, kun sanoin, että tuota jauhomakkaraa minä en suuhuni laita, enkä siitä mitään maksa. Siitähän pappa riehaantui, ja rupesi huutamaan mulle kaikennäköistä ilmeisesti kreikaksi. Rannalla partioineet poliisit huomasivat tilanteen, ja tulivat luoksemme suht pikaisesti. Selitin lyhyesti tilanteen, ja poliisit veivät edelleen kiukkuisen ja poliiseja vastustelleen ukkelin raudoissa pois. Positiivista omalta kannaltani oli, että loput, vielä myymättä olleet makkarat jäivät myös viereeni nököttämään, kun kaupustelija vietiin pois. Nohevana päätin napata makkarat mukaani, ja lähdin käppäilemään pitkin rantaviivaa katsellen hiljalleen laskevaa aurinkoa nauttien ilmaista apetta. Sitten heräsin, ja totesin kaiken olleen vain unta. Syystä tai toisesta uni ei tämän jälkeen enää tullut.