hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
No varmaan Kauko Viisaan kautta on tullu kaukaa viisas.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Liigassa historiallinen veljeskohtaaminenLue lisää »
-
TPS näytti ovea Petrus Palmulle − uutena osoitteena HIFKLue lisää »
-
Tyttöjen MM-kisat ovat monelle uran viimeinen mahdollisuus menestyä − tappio voi murentaa maailmanLue lisää »
-
Kalenterivuosi 2024 oli Panttereiden − suomalaisista Barkov ja Rantanen ilmiselvät valinnat tähdistöjoukkueeseenLue lisää »
-
Lukon mestaruusjuna puksuttaa eteenpäin – pidit Lämsästä tai etLue lisää »
-
Palaavatko pohjoisamerikkalaiset finaalipariksi? − katso tyttöjen MM-välierien parit ja aikatauluLue lisää »
Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa
- Viestiketjun aloittaja banaaninviljelijä
- Alkaa
- 5 665 249
- 67 921
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
No mutt' hei, suuri ajattelija, kirjailija, kulttuurihenkilö ja intellektuelli - ei vaan pysty huolehtimaan kaikesta, koska on tärkeämpiäkin velvotteita.
Eikös spedeilyssä ole hieman negatiivinen klangi, vaikka välillä itsellä kivaa olisikin? Sinänsä hyvä haku.
En kiistä enkä myönnä vaan päinvastoin.
Penailu. Ei toki positiivisessa mielessä, mutta kuitenkin... Toivottovasti ÄTPPOMK, ei ihan kivitä mua tästä maininnasta.
Kauko Viisas
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Onko tämä todellakin kuuluisan Sir Penan mukaan? Tarkemmin mietittynä niin mikä ettei.
Entäpä kuka oli SE Urpo, jonka nimeä käytetään nykykielessäkin, toki sangen negatiivisessa mielessä?
Positiivisia "nimiä" on todella vaikeaa löytää/muistaa/keksiä.
Kyl se on. Innolla odotan jo alkavan kauden Penailuja liigan joukkueilta.
The Pena Trophy
Täällä on nyt virtuaalisesti jaettu The Pena Trophya milloin millekin seuralle, mutta tuli vain mieleeni, että löytyisiköhän JA:sta riittävästi kansalais-aktiivisuutta tämän toteuttamiseen ihan livenä? Kerätään vaikka kolehti tai jotain, jolla hankitaan oikeasti kunnon pokaali, kiertopalkinto...
keskustelu.jatkoaika.com
Tänään tuli kotiin päätös eli sen mukaan minun ei tarvitse maksaa suurinta osaa nyt hoitojaksolla kerääntyneitä sairaalalaskuja. Olikos se nyt poistolaskutus mihin nuo menevät vähävaraisuuteni takia. Sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa tuota poistolaskua noille sairaalamaksuille haettiin ja se myös sitten näemmä saatiin.
Sieltä piti vain maksaa kaksi ensimmäistä sairaalalaskua, yhteishinnaltaan noin 500-600 euroa koska rahatilanteeni oli silloin vielä sen verran hyvä. Ja pari laskua jotain todistusten kirjoituspalkkioita, näille yhteishintaa tulee noin 150 euroa. Tuli siis sieltä maksettavaa mutta ei läheskään niin paljoa kuin olisi pahimmillaan voinut kertyä.
Hyvä juttuhan se on että noita sairaalamaksuja ei tarvitse maksella. Eipä minulla niihin toden totta olisi varaa ollutkaan.
Sieltä piti vain maksaa kaksi ensimmäistä sairaalalaskua, yhteishinnaltaan noin 500-600 euroa koska rahatilanteeni oli silloin vielä sen verran hyvä. Ja pari laskua jotain todistusten kirjoituspalkkioita, näille yhteishintaa tulee noin 150 euroa. Tuli siis sieltä maksettavaa mutta ei läheskään niin paljoa kuin olisi pahimmillaan voinut kertyä.
Hyvä juttuhan se on että noita sairaalamaksuja ei tarvitse maksella. Eipä minulla niihin toden totta olisi varaa ollutkaan.
Samasta lähteestä toimitetut nipat aikoinaan oli nimetty snippa på svenska. Käännöskukkasiin syylliset on eri henkilöt, mutta firma taustalla sama...
Oleppa hyvä! Minimaalisen vähän noihin maksuihin osallistuin työssäkäyvänä veronmaksajana, mutta kuitenkin.
Itse siis kannatan hyvinvointiyhteiskuntaa täysin. Koskaan en Suomeen halua tilannetta Amerikan tapaan, jossa @vilperi n kaltaiset henkilöt joutuisivat kadulle asumaan pahvilaatikoihin!
Nyt jännittää kun menen tänään vielä käymään tuolla entisellä työpaikallani. Viimeksi kun olin työpaikallani tuli kuitenkin kovin sanoin arvosteltua lähinnä sosiaalisessa mediassa esimiestänikin ties miksi ja esimies oli tietoinen lopulta tästä. Ja lopulta kävin tuntemukseni ja näkemykseni purkamassa myös suoraan lääkärille, esimieheni selän takana. Kai esimies on tästäkin saanut kuulla, näin oletan.
Tiesin kyllä että tämän yhden kerran tuolla työpaikalla täytyy vielä käydä. Eli luovuttamassa avain ja tyhjentämässä pukukaapin sisältö. Tuolla on paikalla nytkin kyllä tuo sama esimies että siksikin hieman jännittää ja hävettää etukäteen.
Vaikka sairashan minä silloin talvella olin ja siitä lopulta päädyin mielenterveysosastollekin. Ei sitä yleensä kannattaisi niin käyttäytyä että joutuu häpeämään oikein, kun sen aika usein edestään löytää minkä taakseen jättää. Mutta jos on sairas niin tilanne on ihan toinen.
Nyt ei ole minulla enää mitään pahaa sanottavaa työpaikastani tai esimiehestäni. Ymmärrän että olin tuolloin tosiaan sairastunut. Nyt pitää hoitaa vain tämä tapaaminen pois alta ja ajatella vaikka niin että sitten sitä on taas ison askeleen lähempänä kotikisojen alkua. Kai tästäkin voi selvitä ja tilanteen jollain tavalla hallita.
Tiesin kyllä että tämän yhden kerran tuolla työpaikalla täytyy vielä käydä. Eli luovuttamassa avain ja tyhjentämässä pukukaapin sisältö. Tuolla on paikalla nytkin kyllä tuo sama esimies että siksikin hieman jännittää ja hävettää etukäteen.
Vaikka sairashan minä silloin talvella olin ja siitä lopulta päädyin mielenterveysosastollekin. Ei sitä yleensä kannattaisi niin käyttäytyä että joutuu häpeämään oikein, kun sen aika usein edestään löytää minkä taakseen jättää. Mutta jos on sairas niin tilanne on ihan toinen.
Nyt ei ole minulla enää mitään pahaa sanottavaa työpaikastani tai esimiehestäni. Ymmärrän että olin tuolloin tosiaan sairastunut. Nyt pitää hoitaa vain tämä tapaaminen pois alta ja ajatella vaikka niin että sitten sitä on taas ison askeleen lähempänä kotikisojen alkua. Kai tästäkin voi selvitä ja tilanteen jollain tavalla hallita.
Puret vain hammasta ja vaikka taatusti siellä muistetaan varsinkin sinun heikot hetkesi, yrität vain pitää mölyt mahassa. Jokainen ihminen mokaa jossain vaiheessa elämäänsä ja nyt oli sinun vuorosi. Paska homma, mutta elämä jatkuu. Jos joku tulevista ex-työkavereistasi yrittää jollain tavalla provosoida sinua, niin annat sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yleisesti ottaen voisi olettaa heidän tietävän tilanteen ja kohtelevan sinua kohteliaasti, mutta jokaisessa korissa on aina muutama mätä omena, joten kannattaa varautua siihenkin.
Esimieheltä kannattaa pyytää anteeksi, koska Hämeenlinna on sentään todella pieni paikka, jossa uutiset ja varsinkin juorut leviävät helposti. Mitään yksityiskohtaista tarinaa ei hänelle tai kenellekään muullekaan siellä tarvitse alkaa selittää, vaan mitä nopeammin hoidat asian alta pois, sen parempi. Kaikki tuo on osa paranemisprosessiasi ja onhan se muutenkin parempi aloittaa uusi elämä puhtaalta pöydältä kuin jäädä märehtimään vanhoja asioita.
Tsemppiä vielä kerran, @vilperi .
Esimieheltä kannattaa pyytää anteeksi, koska Hämeenlinna on sentään todella pieni paikka, jossa uutiset ja varsinkin juorut leviävät helposti. Mitään yksityiskohtaista tarinaa ei hänelle tai kenellekään muullekaan siellä tarvitse alkaa selittää, vaan mitä nopeammin hoidat asian alta pois, sen parempi. Kaikki tuo on osa paranemisprosessiasi ja onhan se muutenkin parempi aloittaa uusi elämä puhtaalta pöydältä kuin jäädä märehtimään vanhoja asioita.
Tsemppiä vielä kerran, @vilperi .
Rehdisti pahoittelet käytöstäsi ja sitä, että et ollut oma itsesi. Hyvin se menee. Tsemppiä!
Viisaita sanoja tuossa aiemmin, veljet(?) @alwahla ja @-FNM-
@vilperi Totuus on, ettei menneitä voi muuttaa ja niiden kanssa on elettävä ja niistä kenties oppia otettava, mutta häpeän ja katkeruuden taakaksi niitä ei kannata ottaa. Silloin elämä on raskasta eikä millekään uudelle näy tilaa.
Ainoa, mihin ihminen voi oikeasti vaikuttaa, on oma itsensä, sitä myötä tulevaisuutensa eikä sitäkään tehdä tulevaisuudessa (sitku-elämää), vaan tässä ja nyt. Muutoksen takana on aina oma halu, sen myötä uutta näkökulmaa, asennetta ja orastavia pieniä tekoja, jotka suuntaavat elämää halutulle tolalle. Uusia näkökulmia voi saada lukemalla osuvia krjoja, terapiassa taikka keskustelemalla (vertaistuki-)ihmisten kanssa.
Onnistumisia ja epäonnistumisia, iloja ja suruja - niistä on elämä tehty, joten vastoinkäymisiä varmasti tulee ja menee, mutta onnistumiset ja ilo niistä ruokkivat jatkuvuutta.
Tsemppiä täälläkin!
Eilisen voitonpäivän kunniaksi oli vissiin Nastolassa tuotu kunnon kukkalaitteet toisessa maailmansodassa Suomessa kuolleiden Neuvostoliiton kansalaisten muistomerkille (ja haudalle). Ja olihan sinne muutakin kukkaa tuotu (lähinnä neilikoita).
Liitteet
Viimeksi muokattu:
No nyt se avaimen luovutus ja pukukaapin tyhjennys on suoritettu. Se meni lopulta yllättävänkin hyvin, ihan rauhallisissa ja hyvissä tunnelmissa. Välit kaikkien kanssa oli lopulta yllättävänkin hyvät. Anteeksi en pyydellyt kun ei fiilis ollut sellainen että pahemmin edes menneitä muistellaan. Lopuksi toivotin hyvät keväät ja kesät.
Hiukan jäi mieli apeaksi kun paikalta poistuin. Mutta hetken kun olin surkutellut niin olin sen jälkeen huojentunut siitä että kaikki on ohi ja pakolliset luovutukset suoritettu. Nyt sitten jonkin aikaa kuntoutusta ihan kotosalla ja sitten uutta kohden, toivottavasti.
Kaikesta selviää toivottavasti. Ja nyt olen taas monta askelta lähempänä tosiaan kotikisojen alkua kun ei tarvitse kai enää pelätäkään mitään kunnes kisat alkavat perjantaina.
Hiukan jäi mieli apeaksi kun paikalta poistuin. Mutta hetken kun olin surkutellut niin olin sen jälkeen huojentunut siitä että kaikki on ohi ja pakolliset luovutukset suoritettu. Nyt sitten jonkin aikaa kuntoutusta ihan kotosalla ja sitten uutta kohden, toivottavasti.
Kaikesta selviää toivottavasti. Ja nyt olen taas monta askelta lähempänä tosiaan kotikisojen alkua kun ei tarvitse kai enää pelätäkään mitään kunnes kisat alkavat perjantaina.
K
Kiekkokatsoja
Hyvä että meni. Monissa autoissa kun tulee sanomista.
Ettei käynyt että: -Meni katsastuksessa läpi, monesta kohtaa pohjaa.
Onneksii moottoripyöriä ei tarvitse katsastaa. Vaikka ne joskus sellaista suunnittelikin.
Ei mennyt pohjasta läpi. Kyllä tuossa tuntuu ihan hyvät pellit olevan, ettei ole niin kuin japanilaisissa, että on maalattu pelti molemmin puolin ja otettu pelti välistä.
Niin kuin jo eilen toisaalle kirjoitinkin niin kyllähän tässä varmaan monen muun suomalaisen tavoin odottelee jo aika kovasti noita perjantaina alkavia jääkiekon MM-kisoja. Toivottavasti ei vaan sitten käy sellain perinteisesti että kun paljon etukäteen rummuttaa niin edessä onkin pannukakku.
Onhan tässä syitä miksi noita kisoja odotan nyt niin paljon. Yksi on tietenkin se vaan että ainahan lätkän MM-kisat kuitenkin kiinnostaa ja vielä kun ne Suomessa järjestetään. Mutta on tässä muitakin syitä ja ne ovat suurimmaksi osaksi henkilökohtaisia.
Eli tässä kuitenkin jääkiekon osalta HPK:n kauden seuraaminen meni lopulta minulta aika plörinäksi kun piti sairaalassa vain pieneltä kännykän ruudulta tuhrustaa pelejä, jos aina siihenkään pienen ruudun vuoksi motivaatio riitti. Ja sitten kun Kerholla loppukausi meni vielä miten meni. Mukavaa nyt seurata taas jääkiekonkin saralla suosikkijoukkueen eli Leijonien edesottamuksia.
Ja olympialaisetkin meni minulta aika pitkälti ohi lopulta ja se oli suuri pettymys. Vuonna 2018 seurasin olympialaisia kuitenkin kokonaisuudessaan paljon kattavammin kuin nyt. Tänä keväänä levy junnasi vielä paikoillaan pahasti olympialaisten aikaan ja motivaatio kisojen seuraamiseen oli hukassa. Tärkeimmät lajit eli etenkin ne mistä suomalaiset voittivat mitaleita ja lätkän olympiafinaalin katselin kyllä mutta olihan se kiinnostus kisoja kohtaan sairaalassa ollessa aika pohjamudissa kun oli vielä silloin muita murheita. Olisin halunnut kyllä seurata olympialaisiakin huomattavasti intensiivisemmin.
Nyt on sitten taas ihan erilailla kiinnostusta urheilua kohtaan ja jääkiekon MM-kisatkin kiinnostavat taas paljon minua. Mukavaa päästä taas seuraamaan urheilua, ja niin että on suosikkijoukkuekin mukana kisoissa. Katselinhan minä tuossa kyllä kotimaisen liigan finaaleita jo ihan televisiosta ja Korisliigan finaaleita olen myös katsellut. Nämä ovat tarjonneet hyvää ja jännittävää viihdettä mutta mukavaa että sitä viihdettä ja urheiluelämyksiä tulee myös tarjoamaan Leijonat ja lätkän MM-skabat.
Ja perjantaina sitten vihdoin kisat alkavat. Jos muuten on kurja juttu kun elämäntilanteeni on se mikä se on niin sen vuoksi se on hyvä asia että onpahan mahdollisuus seurata kisoja aika hyvin ja tehokkaasti. Kisojen aikana ei muuta elämää oikein myöskään ole joten kisojen seuraamiselle jää hyvin aikaa. Seuraavat kaksi viikkoa ovat itse asiassa paljonkin minun elämässäni näin etukäteen ainakin ajateltuna pyhitetty kisoille ja siksikin kisoja jo odotan.
Tuo oli vain aika omituista aikaa vielä tuolloin olympialaistenkin aikaan. Ei minulla ennen ollut levy jymähtänyt niin pahasti paikoilleen samoihin ajatuksiin kuin silloin. Silloin ei mukamas riittänyt kiinnostusta jääkiekollekaan oikein ja siitä kyllä tiesin että asiat ovat huonosti. Joskus välierien aikaan tutustuin tuolloin ensimmäistä kertaa kunnolla siihenkin millainen Suomen joukkue kisoissa ylipäänsä on. Nyt olen taas seurannut joukkueen muodostumista MM-kisoihin erittäin suurella mielenkiinnolla ja on se mukavaa kun lätkä taas kiinnostaa minulle terveelläkin lailla.
Vielä ennen tätä päivää en kuitenkaan pystynyt olemaan ihan niin innoissaan kisoista kuin mitä nyt olen. Kisoihin valmistautumista häiritsi ja varjosti tuo kun pelotti ja arvelutti tuo edessä vielä ollut avainten luovutus työpaikalla ja työkaapin tyhjennys. Nyt kun nekin on suoritettu niin voi vielä rennommin alkaa keskittyä kisoihin. Onneksi nuo pakolliset seremoniat töissä sujui tosiaan noinkin hyvä henkisesti.
On tässä minulla vielä jotain velvollisuuksia ennen kisoja kuten huomenna täytyy käydä labrassa ja torstaina käydä vielä tuolla osastolla jossa suoneeni piikitetään lääkettä mutta ei nuo enää pelota kuitenkaan minua. Pitkät ovat matkat labraan ja osastolle ja ehkä ne bussilla kuljen, siksi ne vähän vaivaa päätä etukäteen mutta ei niitä niinkään stressaa tietenkään. Ei niissä ole mitään stressattavaa.
Mietinnässä tässä on että mitkä ovat mahdollisesti kisaeväät perjantaina. Viime kisoista tutulle mainoskysymykselle millä eväin on siis nyt tilansa ja aikansa. Jotain pitäisi kehitellä varmaan ja siltä osin kisastudiota pistää pystyyn.
Onhan tässä syitä miksi noita kisoja odotan nyt niin paljon. Yksi on tietenkin se vaan että ainahan lätkän MM-kisat kuitenkin kiinnostaa ja vielä kun ne Suomessa järjestetään. Mutta on tässä muitakin syitä ja ne ovat suurimmaksi osaksi henkilökohtaisia.
Eli tässä kuitenkin jääkiekon osalta HPK:n kauden seuraaminen meni lopulta minulta aika plörinäksi kun piti sairaalassa vain pieneltä kännykän ruudulta tuhrustaa pelejä, jos aina siihenkään pienen ruudun vuoksi motivaatio riitti. Ja sitten kun Kerholla loppukausi meni vielä miten meni. Mukavaa nyt seurata taas jääkiekonkin saralla suosikkijoukkueen eli Leijonien edesottamuksia.
Ja olympialaisetkin meni minulta aika pitkälti ohi lopulta ja se oli suuri pettymys. Vuonna 2018 seurasin olympialaisia kuitenkin kokonaisuudessaan paljon kattavammin kuin nyt. Tänä keväänä levy junnasi vielä paikoillaan pahasti olympialaisten aikaan ja motivaatio kisojen seuraamiseen oli hukassa. Tärkeimmät lajit eli etenkin ne mistä suomalaiset voittivat mitaleita ja lätkän olympiafinaalin katselin kyllä mutta olihan se kiinnostus kisoja kohtaan sairaalassa ollessa aika pohjamudissa kun oli vielä silloin muita murheita. Olisin halunnut kyllä seurata olympialaisiakin huomattavasti intensiivisemmin.
Nyt on sitten taas ihan erilailla kiinnostusta urheilua kohtaan ja jääkiekon MM-kisatkin kiinnostavat taas paljon minua. Mukavaa päästä taas seuraamaan urheilua, ja niin että on suosikkijoukkuekin mukana kisoissa. Katselinhan minä tuossa kyllä kotimaisen liigan finaaleita jo ihan televisiosta ja Korisliigan finaaleita olen myös katsellut. Nämä ovat tarjonneet hyvää ja jännittävää viihdettä mutta mukavaa että sitä viihdettä ja urheiluelämyksiä tulee myös tarjoamaan Leijonat ja lätkän MM-skabat.
Ja perjantaina sitten vihdoin kisat alkavat. Jos muuten on kurja juttu kun elämäntilanteeni on se mikä se on niin sen vuoksi se on hyvä asia että onpahan mahdollisuus seurata kisoja aika hyvin ja tehokkaasti. Kisojen aikana ei muuta elämää oikein myöskään ole joten kisojen seuraamiselle jää hyvin aikaa. Seuraavat kaksi viikkoa ovat itse asiassa paljonkin minun elämässäni näin etukäteen ainakin ajateltuna pyhitetty kisoille ja siksikin kisoja jo odotan.
Tuo oli vain aika omituista aikaa vielä tuolloin olympialaistenkin aikaan. Ei minulla ennen ollut levy jymähtänyt niin pahasti paikoilleen samoihin ajatuksiin kuin silloin. Silloin ei mukamas riittänyt kiinnostusta jääkiekollekaan oikein ja siitä kyllä tiesin että asiat ovat huonosti. Joskus välierien aikaan tutustuin tuolloin ensimmäistä kertaa kunnolla siihenkin millainen Suomen joukkue kisoissa ylipäänsä on. Nyt olen taas seurannut joukkueen muodostumista MM-kisoihin erittäin suurella mielenkiinnolla ja on se mukavaa kun lätkä taas kiinnostaa minulle terveelläkin lailla.
Vielä ennen tätä päivää en kuitenkaan pystynyt olemaan ihan niin innoissaan kisoista kuin mitä nyt olen. Kisoihin valmistautumista häiritsi ja varjosti tuo kun pelotti ja arvelutti tuo edessä vielä ollut avainten luovutus työpaikalla ja työkaapin tyhjennys. Nyt kun nekin on suoritettu niin voi vielä rennommin alkaa keskittyä kisoihin. Onneksi nuo pakolliset seremoniat töissä sujui tosiaan noinkin hyvä henkisesti.
On tässä minulla vielä jotain velvollisuuksia ennen kisoja kuten huomenna täytyy käydä labrassa ja torstaina käydä vielä tuolla osastolla jossa suoneeni piikitetään lääkettä mutta ei nuo enää pelota kuitenkaan minua. Pitkät ovat matkat labraan ja osastolle ja ehkä ne bussilla kuljen, siksi ne vähän vaivaa päätä etukäteen mutta ei niitä niinkään stressaa tietenkään. Ei niissä ole mitään stressattavaa.
Mietinnässä tässä on että mitkä ovat mahdollisesti kisaeväät perjantaina. Viime kisoista tutulle mainoskysymykselle millä eväin on siis nyt tilansa ja aikansa. Jotain pitäisi kehitellä varmaan ja siltä osin kisastudiota pistää pystyyn.
Ei ollut pururata vielä käyttökelpoisessa kunnossa lenkkeilyyn. Upposin märkään kohtaan ja nyt piti sitten pestä jalat ja lenkkarit ja vaihtaa kuivat sukat jalkaan. Sain ainakin hyvän syyn jättää lenkin kesken. Monet puhuu siitä, että liikunta tuo mielihyvää, jopa endorfiinihumalaa. En tiedä teenkö lenkeilläni jotain väärin, mutta en minä tämmöistä tunnetta ole kokenut. En nyt yhtäkkiä muista koinko sitä nuorempanakaan kun harrastin urheilua enemmän ihan kilpatasolla.
Jaahas, saa nähdä ratkeaako Korisliigan mestaruus jo tänään. Sarja katkolla voitoin 3-1 Kauhajoelle ja tänään pelataan viides finaali Kauhajoella. Olisi tietenkin hienoa mikäli Kauhajoki mestaruuden voittaa. Ja hyvin päättyisi koriskausi juuri ennen kuin lätkän MM-kisat alkavat, eivät mene päällekkäin.
Ensimmäistä kaksi peliä olivat melko selkeitä matseja ja ne veivät aina kotijoukkueet. Ensin selkeällä erolla Kauhajoki ja sitten Salon Vilpas. Kaksi edellistä finaalimatsia ovatkin sitten tarjonneet jo erittäin hyvää viihdettä kun Kauhajoki on voittanut vain pinnan-parin erolla.
Asiasta toiseen. Se on mielenkiintoista ja harmittavaa miten se toimettomuus vähän lamaannuttaa ihmistä, ainakin minua. Silloin kun olin työelämässä olin mielestäni muutenkin kotonakin toimeliaampi, ahkerampi. Nyt kun taas olisi aikaa enemmän panostaa kotihommiin niin tuppaan olemaan aika laiska. Ja paljon tykkäisin vain maata sängyssä. Miten sitä onkin niin nuutunut? No ehkä tämä on vain väli menevä vaihe elämässä ja kohta taas piristyy.
Kyllä minä äsken tiskata sentään jaksoin niin ei asunto niin epäsiistikään ole. Vähän oli vain roskia kerääntynyt tiskipöydälle kun en ole pariin päivään kehdannut viedä täysinäistä roskapussia perkele roskikselle kun on tullut kehotus ja muistutus että lajitelkaa roskanne, ja minäkään en ole aikoihin roskiani lajitellut. Jos huomenna vielä kuitenkin veisi poistuessaan asunnosta tuon viimeisen lajittelemattoman roskapussin pois ja sitten alkaisi taas lajittelemaan roskia. Pakko tuo lajittelematon pussi on jonnekin heivattava.
Tuostakin olen ikävissäni kun kuntoiluaktiivisuutenikin ja innokkuuteni on laskenut selvästi samalla kun tuonne sairaalaan jouduin. Vieläkään se ei ole noussut samalle tasolle kuin ennen sairaalajaksoa vaikka sairaalasta olenkin jo pois päässyt. Mutta ehkä tässä ei kannata niin huolestunut olla, kai sitä innokkuutta tulee taas joskus lisää?
Ja kyllä minulle ainakin ennen tuo liikunta tuotti hyvää oloa. Ja liikkumattomuus taas huonoa omaatuntoakin. Mutta kai se tästä joskus taas, toivottavasti.
Ensimmäistä kaksi peliä olivat melko selkeitä matseja ja ne veivät aina kotijoukkueet. Ensin selkeällä erolla Kauhajoki ja sitten Salon Vilpas. Kaksi edellistä finaalimatsia ovatkin sitten tarjonneet jo erittäin hyvää viihdettä kun Kauhajoki on voittanut vain pinnan-parin erolla.
Asiasta toiseen. Se on mielenkiintoista ja harmittavaa miten se toimettomuus vähän lamaannuttaa ihmistä, ainakin minua. Silloin kun olin työelämässä olin mielestäni muutenkin kotonakin toimeliaampi, ahkerampi. Nyt kun taas olisi aikaa enemmän panostaa kotihommiin niin tuppaan olemaan aika laiska. Ja paljon tykkäisin vain maata sängyssä. Miten sitä onkin niin nuutunut? No ehkä tämä on vain väli menevä vaihe elämässä ja kohta taas piristyy.
Kyllä minä äsken tiskata sentään jaksoin niin ei asunto niin epäsiistikään ole. Vähän oli vain roskia kerääntynyt tiskipöydälle kun en ole pariin päivään kehdannut viedä täysinäistä roskapussia perkele roskikselle kun on tullut kehotus ja muistutus että lajitelkaa roskanne, ja minäkään en ole aikoihin roskiani lajitellut. Jos huomenna vielä kuitenkin veisi poistuessaan asunnosta tuon viimeisen lajittelemattoman roskapussin pois ja sitten alkaisi taas lajittelemaan roskia. Pakko tuo lajittelematon pussi on jonnekin heivattava.
Tuostakin olen ikävissäni kun kuntoiluaktiivisuutenikin ja innokkuuteni on laskenut selvästi samalla kun tuonne sairaalaan jouduin. Vieläkään se ei ole noussut samalle tasolle kuin ennen sairaalajaksoa vaikka sairaalasta olenkin jo pois päässyt. Mutta ehkä tässä ei kannata niin huolestunut olla, kai sitä innokkuutta tulee taas joskus lisää?
Ja kyllä minulle ainakin ennen tuo liikunta tuotti hyvää oloa. Ja liikkumattomuus taas huonoa omaatuntoakin. Mutta kai se tästä joskus taas, toivottavasti.
Introexpertti
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KalPa, UKRAINA, Utah Mammoth
Haet vaan @vilperi samontein johonkin kuntouttavaan toimeen, jos vaan kuuppa sen verta kunnossa. Sitä kautta saat sitten sitä tekemistä ja rytmiä päiviisi, sekä helpottaa sitten työhön astumista kun aika on. Eikä sekään ole käsittääkseni pois suljettua että kuntouttavan paikkaan voisi työllistyä.
Täten ei ehkä tilannettasi tarkemmin tuntematta arvellen tulisi ainakaan takapakkia.
Täten ei ehkä tilannettasi tarkemmin tuntematta arvellen tulisi ainakaan takapakkia.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy