Nyt on tullut sähköt takaisin. Ja selvisi syykin mikä sähköt vei. Naapurin isäntä oli vähän saattanut rouhaista sähköjohtoa nosturilla. Naapurin rouva oli tämän selvittänyt kun oli käynyt vähän kävelemässä ja selvittelemässä mistä asti sähköt on pois. Ja siis töhelöinyt herra ei ollut siis naapurin rouvan mies vaan seuraavasta talosta. Täällä riittää näitä "isäntiä" joilla välillä sattuu ja tapahtuu. Viideltä taloudelta oli ne sähköt saanut pois. No onneksi saatiin parissa tunnissa sähköt takaisin. Ja taitaa lähteä sähköt katkaisseelle isännälle lasku perään...
Tapahtui maaseudulla kotipuolessa joskus ehkä 1960- ja 70-lukujen taiteessa vanhempieni kertoman mukaan. Naapurin siihen aikaan nuorella miehellä, kutsutaan häntä vaikka nimellä Jussi, oli tapana ampua räkättirastaita ja muita vahinkolintuja haulikolla. Eipä tuossa mitään, luvallinen ase. Tuohon aikaan suunnilleen joka maalaistalossa oli jotain pyssyn tapaista, jolla saattoi harventaa marjapuskia verottavia lintuja, ja mihin nyt maalla asetta tarvittiinkaan.
Jussin pihapiirin läpi oli vedetty sähkölinja, ja Jussin mielestä linnut oli kätevintä ampua suoraan langalta. Tavallaan noinkin. Kun 15-20 metristä ampuu sähkölangalla istuvaa lintua haulikolla, niin lopputulos on aika selvä, vaikka ampuja ei erityisen lahjakas aseenkäsittelijä olisikaan. Naapurit ja meidänkin väki olivat neuvoneet, ettei lintuja kannattaisi ampua langalta, eikä ainakaan haulikolla, koska myös sähkölanka saattaa vaurioitua siinä touhussa. Jussi ei näitä puheita noteerannut.
Kävi kuten arvata saattaa. Yhtenä päivänä sähköyhtiön äijät kulkivat etsimässä vikaa, kun sähkölinjan varrelta edempää oli tullut vikailmoituksia. Lopulta vika onnistuttiin paikantamaan sille tolppavälille, joka oli Jussin pihassa. Kaapelissa oli kuulemma enemmänkin haulinjälkiä, ja Jussin oli pakko myöntää että nyt tuli mokattua. Laskun summaa en muista, mutta ihan pikkurahalla asiaa ei kuitattu. Vaan loppuipa naapurilta haulikolla ammuskelu tykkänään tämän tapauksen jälkeen.