Kyllähän tämä tilanteeni alkaa väkisin rassaamaan jo mieltänikin. Ja nyt puhun näistä jalkakivuista. Edelliset kolme viikkoa vietin jo sairauslomalla suurimmaksi osaksi, mitä nyt kävin aina välillä töissä tekemässä noin yhden työvuoron todetakseni että jalkavaivat haittaavat yhä. Lääkäri on kirjoittanut aina vain viikon kerrallaan sairauslomaa ja minun on pitänyt sen päättyessä käydä töissä tekemässä aina yksi työvuoro koska nämä kivut on pahimmillaan töissä.
Olen sitten todennut että työnteko on yhä kivuliasta ja käynyt uudelleen lääkärissä. Lääkäri on hieman tutkinut jalkojani ja kirjoittanut minulle aina viikon kerrallaan tosiaan sairauslomaa. Viime kerralla lääkärissä minulla todettiin sitten se kihtikin.
Eilen oli sitten taas tällainen päivä kun testasin työntekoa. Ja arvaatte varmaan alkuviestin vuoksi sen miten siinä kävi. Eli alku työvuorosta oli jo sangen lupaava, noin ensimmäiset 4-5 tuntia mutta varmaan sitten kun jalat olivat jo tarpeeksi rasittuneet niin samat oudotkin jalkakivut palasivat. Ja kävely oli pahimmillaan kuin olisi tulisien hiilien päällä kävellyt. Kipu kun on sellaista polttavaakin. Vaikea sinänsä muuten kuvailla kipuja kun ei tiedä oikein mihin taudin kuvaan nyt lopulta sitten verrata omia kipuja. Sen vain osaan parhaiten sanoa että sattuu ja polttaakin, tai siltä tuntuu että polttelisikin jaloissa.
Alkaa vain usko horjumaan sen suhteen että saadaanko jalkojani koskaan kuntoon ja täysin kivuttomiksi. Ainakaan näin miten nyt on toimittu. Että käyn työterveyslääkärilä aina välillä vähän ja paino sanalle vähän vain tutkituttamassa jalkani, ison osan ajasta lääkäri kuitenkin tutkii tietokonettaan ja lopuksi kirjoittaa viikon sairauslomaa. On fiilis että pitäisi päästä jollekin jalkakirurgille? Jollekin erikoislääkärille oikein? Tietäisi vain että missä, miten, kuinka helpolla ja millä hinnalla?
Periaatteessahan voin könytä tarvittaessa näiden jalkojeni kanssa vaikka Helsinkiin tai Tampereellekin hakemaan erityishoitoa jaloilleni jos se on tarpeen. Ja palvelu on kohtuuhintainen. Juna-bussimatkat on kuitenkin suht edullisia ja ei kauaa edes kestä.
Tämän päivän yritän vielä ainakin töitä tehdä kuitenkin. Koska periaatteessa kykenen työntekoon vaikka se onkin tosiaan varsin kivuliasta ja ilkeän tuntuista. Ainakin pahimmillaan. Huomiseksi sain sitten varattua työterveyslääkäriajan. Mutta mennään nyt vielä varauksella ja askel nimenomaan kerrallaan. Jos kivut nyt onkin jo hellittäneet niin ajan saa myös ilmaiseksi peruttua. Kunhan sen tekee tämän päivän aikana.
Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää niin tänään jalkakivut alkavat vaivaamaan jo eilisen työpäivän jäljiltä aiemmin. Koska ei ole ollut kunnolla aikaa palautuakaan edellisestä työvuorosta.
Se on vain niin vaikeaakin jo hakea lisää vain sairauslomaa kun tietää että työpaikalla ei edes ole varsinaisesti mitään ekstraajia ja poissaolot näkyvät heti muiden työkuormissa. Sekä on jo entuudestaan yksi toinen sairausloma tällä hetkellä työpaikalla. Ja sitten vielä sekin että kun olen ollut jo tosiaan kolme viikkoa sairauslomalla.
Mutta kyllähän minun on asetettava oma terveyteni etusijalle. Ja oltava rehellinen sen suhteen itselleni ja muillekin onko kipuja ja miltä jaloissa tuntuu. Turhaan en sairauslomaa hae mutta jos oikeasti on yhä vain kipuja niin onhan se sitten vaan toimittava. Ei sitä voi jättää terveyttään heitteille ja koviakin kipuja hoitamatta sen vuoksi että venyy työpaikan eteen.