Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maajoukkue, Ilveksen yhteishenki ja jatkuva kehittyminen motivoivat Elli Suorantaa − "Kesän ykkösprioriteetti on treenaaminen"Lue lisää »
-
Vivahteita 90-luvulta – Anaheim Ducks ja Los Angeles Kings paljastivat ensi kauden uusvanhat logonsaLue lisää »
-
Seitsemän uutta jäsentä Hockey Hall of Fameen − Datsjuk ja Weber valittiin ensimmäisen mahdollisuuden tullenLue lisää »
-
Suomalaisilla ei lykkyä AHL-finaaleissa − Hershey Bears nappasi Calder Cupin jälleen kerranLue lisää »
-
Kaksi kokenutta pelaajaa jatkaa Kärppien naisissa, RoKille hyökkääjä oululaisleiristäLue lisää »
-
Varauksissaan raskaasti epäonnistunut Panthers rakensi mestarijoukkueen suomalaisvarausten sekä siirtomarkkinoiden kauttaLue lisää »
Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa
- Viestiketjun aloittaja banaaninviljelijä
- Alkaa
- 5 435 788
- 67 216
Alkaa olemaan aika haikea fiilis jo, sillä äsken saavuin sitten reissuni valitettavasti jo viimeiseen reissun majoituskohteeseeni Mikkeliin. Toisaalta tuo on hyvä merkki että on aidosti haikea fiilis sillä ei sellaista samanlaista tunnetta olisi jos reissu olisi ollut epäonnistunut. Silloinhan sitä odottaisi vain kotiin pääsyä.
Odotuksia minulla ei juuri Mikkeliä kohtaan ole, en oikein edes tiedä mitä täällä on. Ja kun tuo Savonlinna oli niin upea elämys että oksat pois niin on aika vaikea täällä Mikkelissä kehitellä sellaista tekemistä ettei tulisi tuon Savonlinna-keikan jälkeen plääh-fiilistä.
Noh, jos vähän tutustuisi Mikkeliinkin ja saisi ihan hienon päätöksenkin tälle upealle reissulle. Mutta olihan tuo Savonlinna kyllä niin mahtava kaupunki, komea. Siellä oli hyviä turistikohteita kuten Olavinlinna mutta myös luontoa mukavan lähellä Savonlinnan keskustaa. Kaunis kaupunkihan tuo on.
Lauantai-iltana olen taas kotona. Mutta sitä ennen ehtii vielä noin parin päivän verran nauttimaan Mikkelistä. Vai voiko siitä nauttia? Toki osasin nauttia Lahdesta ja Forssastakin aikoinaan. Sen verran hyvä tuuri minulla kuitenkin käynyt kelienkin suhteen että satanut on reissuni aikana harvoin, en ole kastunut. Vaikka kylmää ja epävakaista on ollutkin.
Odotuksia minulla ei juuri Mikkeliä kohtaan ole, en oikein edes tiedä mitä täällä on. Ja kun tuo Savonlinna oli niin upea elämys että oksat pois niin on aika vaikea täällä Mikkelissä kehitellä sellaista tekemistä ettei tulisi tuon Savonlinna-keikan jälkeen plääh-fiilistä.
Noh, jos vähän tutustuisi Mikkeliinkin ja saisi ihan hienon päätöksenkin tälle upealle reissulle. Mutta olihan tuo Savonlinna kyllä niin mahtava kaupunki, komea. Siellä oli hyviä turistikohteita kuten Olavinlinna mutta myös luontoa mukavan lähellä Savonlinnan keskustaa. Kaunis kaupunkihan tuo on.
Lauantai-iltana olen taas kotona. Mutta sitä ennen ehtii vielä noin parin päivän verran nauttimaan Mikkelistä. Vai voiko siitä nauttia? Toki osasin nauttia Lahdesta ja Forssastakin aikoinaan. Sen verran hyvä tuuri minulla kuitenkin käynyt kelienkin suhteen että satanut on reissuni aikana harvoin, en ole kastunut. Vaikka kylmää ja epävakaista on ollutkin.
Kiitos. Olen pelännyt että päädyn näillä viesteilläni korkeintaan kohta matkittujen viestien joukkoon mutta kiva kuulla että ainakin joku tykkää lukea näitä reissukuulumisia. Niin kuin jo kirjoitinkin niin varmaan yksi iso syy siihen että kirjoittelen näin paljon reissustani on ihan puhdas kiinnostus. Nautin matkailusta tosi paljon ja on kiinnostavaa aina sekä lukea matkakertomuksia että myös kirjoitella niistä.
Harvemmin olen itse asiassa reissannut ulkomailla ja siellä matkakohteitani ovat olleet vain Ruotsi ja Viro. Mutta kotimaan matkailusta on sitten enemmän kokemusta ja kyllä nämä reissut on varsin nautinnollisia ollut. Kirjoitin aika osuvasti ja mieleenpainuvasti Rauman reissulla vuonna 2014 että eivät nämä reissut koskaan Vilperiä petä (tosin kirjoitin tuon eri nimellä ja Facebookkiin mutta kuitenkin) ja niin taitaa käydä tälläkin kertaa. Upea on reissuni ainakin tähän mennessä ollut.
Itse asiassa minulla kävi aikoinaan ammattikorkeakouluun hakiessani niin hassusti että olisin halunnut restonomi-linjalle jossa olisi enemmän ollut matkailua. Päädyin lopulta syystä ja toisesta Kauhajoelle kuitenkin jossa matkailua oli vain pari kurssia, ne perusteet. Toki opiskelin niistä vitosen arvosanat. Asteikolla 1-5. Kertoo varmaan sekin kiinnostuksestani matkailua kohtaan että opiskelut sujuivat noinkin hyvin.
Elämässä on tehtävä valintoja. Minä en valinnut että miehen lapsi alkaa oleilla meillä. Mutta valitsin miehen jolla on lapsi. Joten kaikki tämä on siitä vain jatkumoa... Kaiken kiukun, turhautumisen ja kapinan välistä olemme ajoittaan löytäneet hennon yhteyden ja olen siitä tyytyväinen. Juuri nyt kykenen jotenkin auttamaan niissä jutuissa jotka ovat koulussa hankalia. Ja minulla on aikaa kuunnella... Toisaalta minun ei pitäisi kuitenkaan puuttua hänen asioihin ja kouluhommiin. Olen jotenkin se ylimääräinen osa isän ja hänen välillä... Kun vaan olisi välillä parempi ettei minua olisi. Enhän minä ymmärrä mitä hän kokee enkä tajua mitään. Kyllä, hän on teini...
Meille (porukat eronneet) eli isän ja minun luokse muutti yläasteaikanani isän avoliiton takia minua vuotta nuorempi aika kauhea teinityttö. Ei sietänyt isääni eikä minua enkä varsinkaan minä häntä (6v nuoremman pikkusiskoni kanssa hän jopa tuli toimeen). Jollain ihmeellä tuossa luovittiin kuitenkin useampi vuosi. Sellaista elämä joskus on.
Lauantaina tulee pari viikkoa täyteen täällä Espanjan lämmössä. Mukava reissu pääosin ollu, eikä koronakaan oo häirinny käytännössä lainkaan. Kaupoissa ja takseissa vaan ovat aika ehdottomia maskin käytöstä.
Kaveripariskunnan kanssa matkassa ja tasan tarkkaan viimeinen kerta, kun lähden piknik-risteilyä pidemmälle kenenkään muun kuin vaimon kanssa saman katon alle asumaan. Kämppä on kyllä erittäin hieno ja siisti mukavalla sijainnilla. Ikinä ei oltais maksettu kolmesta viikosta omistajan pyytämää listahintaa, mutta kaverin suhteiden kautta saatiin kiva kämppä hyvin maltilliseen hintaan.
Kääntöpuoli on sitten tää yhdessäasuminen. Kauppalaskut yms. ollaan laitettu sovellukseen, joten maksamisista yms. ei oo tullu ongelmaa. Ongelmia sen sijaan on aika paljon kaveripariskunnan parisuhteessa. Vaimo on jonkin verran kertonut tän työkaverinsa ongelmista jo pidempään, kun munaa ei oo kuuleman mukaan saanu neljään vuoteen. Täällä sitten munanpuutteesta kärsivä nainen alkaa viinipäissään avautua ja vittuilemaan äijälleen avoimesti.
Helvetin paljon kiusallisia tilanteita ja vaivaantunutta tunnelmaa on tullut koettua, varsinkin kun tää nainen ei osaa lopettaa. Jatkuvaa piilo- ja suoraakin vittuilua asiasta kuin asiasta. Äijä on aivan lapanen, eikä jostain ihme syystä ilmeisesti pane naisystäväänsä eikä edes ärähdä akalle, että nyt se pää kiinni. Näistä asioista voidaan jutella toisessa tilanteessa. Vähän ihmetyttää, mikä järki heillä oli ylipäätään lähteä reissuun, kun selvästikin toistensa naamat vitutti jo valmiiks aika paljon
Eihän täällä käsi kädessä kävellä, mutta samassa kämpässä kuitenkin punkataan ja toisen pariskunnan jäätävät välit latistavat kyllä tunnelmaa välilä aika ikävästi.
Eipä oo vuosiin tullu reissulla fiilistä, ett kiva on päästä kotiin, mutta tällä reissulla on.
Kaveripariskunnan kanssa matkassa ja tasan tarkkaan viimeinen kerta, kun lähden piknik-risteilyä pidemmälle kenenkään muun kuin vaimon kanssa saman katon alle asumaan. Kämppä on kyllä erittäin hieno ja siisti mukavalla sijainnilla. Ikinä ei oltais maksettu kolmesta viikosta omistajan pyytämää listahintaa, mutta kaverin suhteiden kautta saatiin kiva kämppä hyvin maltilliseen hintaan.
Kääntöpuoli on sitten tää yhdessäasuminen. Kauppalaskut yms. ollaan laitettu sovellukseen, joten maksamisista yms. ei oo tullu ongelmaa. Ongelmia sen sijaan on aika paljon kaveripariskunnan parisuhteessa. Vaimo on jonkin verran kertonut tän työkaverinsa ongelmista jo pidempään, kun munaa ei oo kuuleman mukaan saanu neljään vuoteen. Täällä sitten munanpuutteesta kärsivä nainen alkaa viinipäissään avautua ja vittuilemaan äijälleen avoimesti.
Helvetin paljon kiusallisia tilanteita ja vaivaantunutta tunnelmaa on tullut koettua, varsinkin kun tää nainen ei osaa lopettaa. Jatkuvaa piilo- ja suoraakin vittuilua asiasta kuin asiasta. Äijä on aivan lapanen, eikä jostain ihme syystä ilmeisesti pane naisystäväänsä eikä edes ärähdä akalle, että nyt se pää kiinni. Näistä asioista voidaan jutella toisessa tilanteessa. Vähän ihmetyttää, mikä järki heillä oli ylipäätään lähteä reissuun, kun selvästikin toistensa naamat vitutti jo valmiiks aika paljon
Eihän täällä käsi kädessä kävellä, mutta samassa kämpässä kuitenkin punkataan ja toisen pariskunnan jäätävät välit latistavat kyllä tunnelmaa välilä aika ikävästi.
Eipä oo vuosiin tullu reissulla fiilistä, ett kiva on päästä kotiin, mutta tällä reissulla on.
@Reverent otan osaa. Minä olen joskus joutunut tuollaiseen mukaan myös (en luojan kiitos sentään etelän reissulla). Mutta itse asiassa paras kaverini oli moisella mukana Lontoon reissulla eikä ole hyvät muistot siitä pariskunnasta (joka erosi pian reissun jälkeen).
No ehkä tuollaisesta seuraa se hyvä, että epäsopiva pariskunta eroaa (näin kävi myös omassa tapauksessani Suomessa) ja molemmat jatkavat omaa elämäänsä. Toki minun tuntemistani miehistä kukaan ei ollut ihan lapanen kuten kertomuksessasi, joten voi olla että joudut noita sietämään kauemminkin (ei kannata).
No ehkä tuollaisesta seuraa se hyvä, että epäsopiva pariskunta eroaa (näin kävi myös omassa tapauksessani Suomessa) ja molemmat jatkavat omaa elämäänsä. Toki minun tuntemistani miehistä kukaan ei ollut ihan lapanen kuten kertomuksessasi, joten voi olla että joudut noita sietämään kauemminkin (ei kannata).
Weekend_Warrior
Jäsen
Kaikkein pahimmat painajaisunet on ne jotka on periaatteessa ihan realistisesti omasta elämästä ja vielä muistat ne. Pikku twistillä ja voi vittu että ahdistaa.
Niin kuin jo eilen kirjoitinkin niin on kotimaan matkailu ollut aina sellainen iso kiinnostuksen aihe minulle. Ja ehkä ulkomaan matkailukin olisi jos sitä joskus kunnolla kokeilisi.
Varmaan ne isot syyt tähän kiinnostukseen on että ne kipinät minuun iskettiin jo heti lähes sylivauvana. Kun olin lapsi ja teini niin perheeni oli kovia reissaamaan. Minulla on kuva missä makaan vauvana jonkun auton kojelaudan päällä ja minulle vaihdetaan vaippaa, olemme silloin jo menossa jonnekin mökille yöpymään muutamaksi yöksi. Ensin perheeni oli mökkeilijöitä, omaa mökkiä ei kyllä ole koskaan ollut mutta esimerkiksi Nurmeksesta vuokrasimme usein lomamökin viikoksi pariksi kesällä.
Sitten vuodesta 1988 alkaen vanhempani ja nykyään isäni on ollut karavaanareita ja on siis oikein sen SFC-liitonkin jäseniä. Kipinät matkailuun tosiaan iskettiin minuun jo heti pikkuisena mutta ei silloin vielä osannut arvostaa läheskään samanlaisia asioita kuin nykyään, varttuneemmalla iällä. Nykyään luonnosta ja noista turistikohteista eli museoista ja linnoista on tullut paljon tärkeämpiä minulle ja reissuista saa kyllä entistä enemmän irti. Sillä kyllähän minua vieläkin kiinnostaisi myös ne samat asiat mitkä lapsena oli ykkösjuttuja reissuissa kuten uiminen jos vaan vieläkin järvessä uskaltaisi uida.
Pikkuisena minulla oli kaksi unelma-ammattia ja toinen niistä liittyi vahvasti kotimaan matkailuun eli se oli oman leirintäalueen pyörittäminen. Ja minun pitikin alunperin mennä opiskelemaan tosiaan restonomi-linjalle missä olisi ollut enemmän matkailua opiskeltavana mutta sattumien johdosta päädyin tuonne Kauhajoelle jossa pääpaino oli selkeästi keittiöalalla.
Noh, tuolla Kauhajoella kyllä jo pärjäisin tosi hyvin kaikissa matkailuunkin liittyvissä opiskeluissa. Pärjäsin kyllä muutenkin ihan hyvin siellä koulussa sillä keskiarvoni oli päättötodistuksessa 3,95. Keskiarvoa pudotti vähän alkuaikojen kokkikurssit kun lähdin aika nollista opiskelemaan keittiöalaa ja myös kieliopinnot etenkin englanti pudotti tuollakin koulussa keskiarvoa.
Mutta tosiaan, kaikissa matkailuun liittyvässä olin Kauhajoella erinomainen liki pitäen. Ehkä se johtui sitten siitä kiinnostuksestanikin. Matkailun peruskurssit suoritin vitosen arvosanoilla tosiaan ja sitten sellaisella kurssilla jossa vasta harjoiteltiin tekemään opinnäytetyötä niin muistan aina kuinka suunnittelin ja tein tällaisella kurssilla suunnitelman leirintäalueesta lapsiperheille erääseen entiseen majakkaan jonne silloin suunniteltiin oikeastikin tulevaksi matkailuyritystä.
Noh, tuo tehtävähän sopi minulle vallan mainiosti kun nyt pääsin toteuttamaan itseäni ja kirjoittamaan paperille jo niitä lapsenakin luotuja suunnitelmia omasta leirintäalueesta. Kyllähän minulla hyvät suunnitelmat olikin ja sitten kysyin ohjaajiltani loppuvaiheessa että mitäs tämä vaatisi jos haluaisin vielä saada nelosen tästä työstä. Vastaus oli että nelonen sinulle jo tästä ainakin tulee mutta kysymys onkin millä pienillä toimenpideillä saisit taas sen vitosen tästä. No tein ne korjaukset työhön ja kiitettävä taas napsahti tuostakin.
Koulussa oli vain aikoinaan kova paikka kun siinä ampumistragediassa se ainut menehtynyt opettaja oli just tämä matkailuakin minulle opettanut opettaja. Joka tietenkin kiinnostavan opetusaiheensa vuoksi oli noussut suosikkiopettajikseni tuolla. Se oli kova isku minullekin ja on ehkä yhä.
Toki, ei tuollaista olisi saanut muutenkaan tapahtua tietenkään ja kukaan ei olisi saanut saada surmaansa tuossa ikävässä tragediassa. Sekä oli tuolla koulussa muitakin mahtavia tyyppejä opettajana.
Noh, tuollaista tajunnan virtaa herätti minussa vielä lisäksi tuo eilinen viestini. En nyt siitä enää niin vittuiksissani ole että lopulta päädyin keittiöalalle ja hyvinhän tuollakin koulussa tosiaan pärjäsin. Useista lukuaineiden kursseista tuli nelosia ja vitosia. Opinnäytetyön tein muuten tuolla nytkin pinnalla olevasta aiheesta eli TESin noudattaminen pikaruokaravintoloissa ja tuosta sain nelosen arvosanaksi. Se vähän vitutti silloin kun en kyennyt saamaan vitosta siitäkin. Mutta tuo tämän palstan pikaruokaloita koskeva ketjuhan on minun viestini ja opinnäytetyöni pohjalta aikoinaan avattu ja nyt se on taas pinnalla se ketju. Tuo ketju muistuttaa varmaan minua aina tuosta opinnäytetyöstä. Heh.
Mutta joo, hyvin on mennyt keittiöalallakin. Olen saanut taas ainakin itseni työllistettyä oman alani töillä.
Varmaan ne isot syyt tähän kiinnostukseen on että ne kipinät minuun iskettiin jo heti lähes sylivauvana. Kun olin lapsi ja teini niin perheeni oli kovia reissaamaan. Minulla on kuva missä makaan vauvana jonkun auton kojelaudan päällä ja minulle vaihdetaan vaippaa, olemme silloin jo menossa jonnekin mökille yöpymään muutamaksi yöksi. Ensin perheeni oli mökkeilijöitä, omaa mökkiä ei kyllä ole koskaan ollut mutta esimerkiksi Nurmeksesta vuokrasimme usein lomamökin viikoksi pariksi kesällä.
Sitten vuodesta 1988 alkaen vanhempani ja nykyään isäni on ollut karavaanareita ja on siis oikein sen SFC-liitonkin jäseniä. Kipinät matkailuun tosiaan iskettiin minuun jo heti pikkuisena mutta ei silloin vielä osannut arvostaa läheskään samanlaisia asioita kuin nykyään, varttuneemmalla iällä. Nykyään luonnosta ja noista turistikohteista eli museoista ja linnoista on tullut paljon tärkeämpiä minulle ja reissuista saa kyllä entistä enemmän irti. Sillä kyllähän minua vieläkin kiinnostaisi myös ne samat asiat mitkä lapsena oli ykkösjuttuja reissuissa kuten uiminen jos vaan vieläkin järvessä uskaltaisi uida.
Pikkuisena minulla oli kaksi unelma-ammattia ja toinen niistä liittyi vahvasti kotimaan matkailuun eli se oli oman leirintäalueen pyörittäminen. Ja minun pitikin alunperin mennä opiskelemaan tosiaan restonomi-linjalle missä olisi ollut enemmän matkailua opiskeltavana mutta sattumien johdosta päädyin tuonne Kauhajoelle jossa pääpaino oli selkeästi keittiöalalla.
Noh, tuolla Kauhajoella kyllä jo pärjäisin tosi hyvin kaikissa matkailuunkin liittyvissä opiskeluissa. Pärjäsin kyllä muutenkin ihan hyvin siellä koulussa sillä keskiarvoni oli päättötodistuksessa 3,95. Keskiarvoa pudotti vähän alkuaikojen kokkikurssit kun lähdin aika nollista opiskelemaan keittiöalaa ja myös kieliopinnot etenkin englanti pudotti tuollakin koulussa keskiarvoa.
Mutta tosiaan, kaikissa matkailuun liittyvässä olin Kauhajoella erinomainen liki pitäen. Ehkä se johtui sitten siitä kiinnostuksestanikin. Matkailun peruskurssit suoritin vitosen arvosanoilla tosiaan ja sitten sellaisella kurssilla jossa vasta harjoiteltiin tekemään opinnäytetyötä niin muistan aina kuinka suunnittelin ja tein tällaisella kurssilla suunnitelman leirintäalueesta lapsiperheille erääseen entiseen majakkaan jonne silloin suunniteltiin oikeastikin tulevaksi matkailuyritystä.
Noh, tuo tehtävähän sopi minulle vallan mainiosti kun nyt pääsin toteuttamaan itseäni ja kirjoittamaan paperille jo niitä lapsenakin luotuja suunnitelmia omasta leirintäalueesta. Kyllähän minulla hyvät suunnitelmat olikin ja sitten kysyin ohjaajiltani loppuvaiheessa että mitäs tämä vaatisi jos haluaisin vielä saada nelosen tästä työstä. Vastaus oli että nelonen sinulle jo tästä ainakin tulee mutta kysymys onkin millä pienillä toimenpideillä saisit taas sen vitosen tästä. No tein ne korjaukset työhön ja kiitettävä taas napsahti tuostakin.
Koulussa oli vain aikoinaan kova paikka kun siinä ampumistragediassa se ainut menehtynyt opettaja oli just tämä matkailuakin minulle opettanut opettaja. Joka tietenkin kiinnostavan opetusaiheensa vuoksi oli noussut suosikkiopettajikseni tuolla. Se oli kova isku minullekin ja on ehkä yhä.
Toki, ei tuollaista olisi saanut muutenkaan tapahtua tietenkään ja kukaan ei olisi saanut saada surmaansa tuossa ikävässä tragediassa. Sekä oli tuolla koulussa muitakin mahtavia tyyppejä opettajana.
Noh, tuollaista tajunnan virtaa herätti minussa vielä lisäksi tuo eilinen viestini. En nyt siitä enää niin vittuiksissani ole että lopulta päädyin keittiöalalle ja hyvinhän tuollakin koulussa tosiaan pärjäsin. Useista lukuaineiden kursseista tuli nelosia ja vitosia. Opinnäytetyön tein muuten tuolla nytkin pinnalla olevasta aiheesta eli TESin noudattaminen pikaruokaravintoloissa ja tuosta sain nelosen arvosanaksi. Se vähän vitutti silloin kun en kyennyt saamaan vitosta siitäkin. Mutta tuo tämän palstan pikaruokaloita koskeva ketjuhan on minun viestini ja opinnäytetyöni pohjalta aikoinaan avattu ja nyt se on taas pinnalla se ketju. Tuo ketju muistuttaa varmaan minua aina tuosta opinnäytetyöstä. Heh.
Mutta joo, hyvin on mennyt keittiöalallakin. Olen saanut taas ainakin itseni työllistettyä oman alani töillä.
Viimeksi muokattu:
@vilperi
Matkailuhan on tosi hauskaa hommaa. Se miksi noita sun reissuja on kiva lueskella, on pääosin elämänmyönteisyyden lisäksi ja siksi, etten varmaan kovinkaan usein - jos ikinä - lähtisi reissuun vaikkapa Forssaan, Mikkeliin tms. Kotimaanmatkailu on jäänyt liiankin vähälle. Ne mitä olen tehnyt on sitten ollut ns. muun syyn takia, eli moikkaamaan tuttuja vaikkapa Lapppeenrantaan. Tai matkalla esim Norjaan tms. Ei vain tule lähdettyä.
Ulkomaita on sitten koluttu jonkin verran.
Matkailuhan on tosi hauskaa hommaa. Se miksi noita sun reissuja on kiva lueskella, on pääosin elämänmyönteisyyden lisäksi ja siksi, etten varmaan kovinkaan usein - jos ikinä - lähtisi reissuun vaikkapa Forssaan, Mikkeliin tms. Kotimaanmatkailu on jäänyt liiankin vähälle. Ne mitä olen tehnyt on sitten ollut ns. muun syyn takia, eli moikkaamaan tuttuja vaikkapa Lapppeenrantaan. Tai matkalla esim Norjaan tms. Ei vain tule lähdettyä.
Ulkomaita on sitten koluttu jonkin verran.
Juu, kyllä itsekin viime vuonna tuli vähän huumorilla lähdettyä Forssaan päiväksi kiertämään. Veljeni asui siellä ennen kuolemaansa monia vuosia ja senkin takia hänenkin puheidensa vuoksi siis Forssan maine ei kovin suureksi ollut noussut. Eihän Forssalla nyt muutenkaan mikään hyvä maine ole mutta veli puhui paikallisena sellaisia juttuja Vorsasta että maine rapistui entisestään.
Ja kun tuolla Forssassa oli joskus poikennut veljen luona niin eihän se kovin kaksiselta kaupungilta vaikuttanut. Mutta sainkin sitten viime kesänä oikeasti yllättyä siitä kuinka kivan päivän vaan sielläkin vietin. Kauniita paikkoja oli tuollakin kun ennakkoluulottomasti ja kunnolla kaupunkiin tutustui. Etenkin tuo kaupunkipuisto oli kaunista seutua.
Sen pohjalta olenkin oppinut ajattelemaan näistä kotimaan matkailukohteista ennakkoluulottomammin. Suomessa on yllättävissäkin kohteissa kauniita paikkoja kun antaa mahdollisuuden. Mikkelissä en ole oikein koskaan käynyt mutta taas, ensi metrit täällä nyt tutustumiskierroksellani vaikuttaakin ihan hyviltä. Olen käynyt tuollaisen koirapuiston lähellä jossa oli ihan kauniit maisemat ja nyt ihailen tätä komeaa Mikkelin tuomiokirkkoa.
Weekend_Warrior
Jäsen
Lidliin oli tullut taas erä kilon säkkejä Göransin kebablastuja! Hintaa 8€ ja normisäkki 250g maksaa 3-4€. Tietää mitä vkl syön!
Hitto vaan kun just latasin matkakortille 3 kk kautta ja tän luurin avulla olisin saanut ainakin ekan kuukauden puoleen hintaan kun on kampanja.
Kännystäkin olisin saanut kolmekymppiä pois, jos olisin vaihtanut liittymää. En mä mitään vaihtele.
Nyt kun Telia ei enää jaa lippuja Telia areenalle niin onneks Bolt antoi ilmaisliput sunnuntain peliin. KuPS ravaa täällä alvariinsa.
Kännystäkin olisin saanut kolmekymppiä pois, jos olisin vaihtanut liittymää. En mä mitään vaihtele.
Nyt kun Telia ei enää jaa lippuja Telia areenalle niin onneks Bolt antoi ilmaisliput sunnuntain peliin. KuPS ravaa täällä alvariinsa.
En tiedä miksi, mutta mieleeni kajahti ysäriltä vahva flashback Teri Ann Linn -aurinkolaseista.
Niitä mainostettiin tv-shopissa spotilla, jossa Teri Ann Linn mainittiin riittävän monta kertaa.
"Hanki nyt Kauniista ja rohkeista tutun Teri Ann Linnin suunnittelemat Teri Ann Linn -aurinkolasit. Teri Ann Linn -aurinkolaseissa on Teri Ann Linnin suunnittelemat sangat ja Teri Ann Linnin suunnittelemat linssit, jotka suojaavat silmiä haitalliselta uv-säteilyltä. Kun tilaat nyt Teri Ann Linn -aurinkolasit, saat kaupan päälle Teri Ann Linnin suunnitteleman suojakotelon, joka suojaa Teri Ann Linn -aurinkolasejasi silloin, kun et käytä niitä. Tilaa heti ja saat Teri Ann Linn -aurinkolasit erikoishintaan 199 markkaa."
Niitä mainostettiin tv-shopissa spotilla, jossa Teri Ann Linn mainittiin riittävän monta kertaa.
"Hanki nyt Kauniista ja rohkeista tutun Teri Ann Linnin suunnittelemat Teri Ann Linn -aurinkolasit. Teri Ann Linn -aurinkolaseissa on Teri Ann Linnin suunnittelemat sangat ja Teri Ann Linnin suunnittelemat linssit, jotka suojaavat silmiä haitalliselta uv-säteilyltä. Kun tilaat nyt Teri Ann Linn -aurinkolasit, saat kaupan päälle Teri Ann Linnin suunnitteleman suojakotelon, joka suojaa Teri Ann Linn -aurinkolasejasi silloin, kun et käytä niitä. Tilaa heti ja saat Teri Ann Linn -aurinkolasit erikoishintaan 199 markkaa."
Niinhän siinä sitten on käynyt että olen viihtynyt hyvin myös täällä Mikkelissä tähän asti. Tänään olen kierrellyt Mikkeliä ja kyllähän täälläkin kieltämättä kaunista on. Täälläkin on tuota luontoa taas sopivan lähellä ja muutenkin ihan kivoja käyntikohteita.
Aamulla kävin tosiaan tuolla koirapuiston lähellä jossa oli ihan kauniit maisemat, sitten sieltä menin Mikkelin tuomiokirkolle joka on kaunis rakennus ja sieltä Mikkelin torin kautta taukoa pitämään ja kännykkää lataamaan. Kun tauko oli pidetty niin oli aika lähteä uudelle kierrokselle.
Tuolla kierroksella olen yhä ja olen käynyt muun muassa Kenkäverossa jossa oli tosi idyllisen kaunista ja jossa on myös Joulupukin piilopirtti. Sieltä sitten lähdin kiertelemään jonnekin Mikkelipuiston läheisyyteen ja sieltä löysin tällaisen Kaihun kierroksen jota kierrän yhä. Kauniit ovat maisemat tältäkin kierrokselta. Tällainen luontopolku tämä on joka kiertää tätä yhtä järveä.
Kyllä Suomesta kauniita paikkoja tosiaan löytyy kun ennakkoluulottomasti lähtee vain tutustumaan. Ei minullakaan taaskaan olleet kovin korkealla odotukset Mikkeliä kohtaan mutta ihan kiinnostuksesta sen valitsin reissuni yhdeksi käyntikohteeksi ja minulle aika vieraaksi sellaiseksi. Ja kyllähän täälläkin viihtyy. Laitetaan liitteeksi vaikka yksi kuva tältä Kaihun kierrokselta.
Aamulla kävin tosiaan tuolla koirapuiston lähellä jossa oli ihan kauniit maisemat, sitten sieltä menin Mikkelin tuomiokirkolle joka on kaunis rakennus ja sieltä Mikkelin torin kautta taukoa pitämään ja kännykkää lataamaan. Kun tauko oli pidetty niin oli aika lähteä uudelle kierrokselle.
Tuolla kierroksella olen yhä ja olen käynyt muun muassa Kenkäverossa jossa oli tosi idyllisen kaunista ja jossa on myös Joulupukin piilopirtti. Sieltä sitten lähdin kiertelemään jonnekin Mikkelipuiston läheisyyteen ja sieltä löysin tällaisen Kaihun kierroksen jota kierrän yhä. Kauniit ovat maisemat tältäkin kierrokselta. Tällainen luontopolku tämä on joka kiertää tätä yhtä järveä.
Kyllä Suomesta kauniita paikkoja tosiaan löytyy kun ennakkoluulottomasti lähtee vain tutustumaan. Ei minullakaan taaskaan olleet kovin korkealla odotukset Mikkeliä kohtaan mutta ihan kiinnostuksesta sen valitsin reissuni yhdeksi käyntikohteeksi ja minulle aika vieraaksi sellaiseksi. Ja kyllähän täälläkin viihtyy. Laitetaan liitteeksi vaikka yksi kuva tältä Kaihun kierrokselta.
Liitteet
Aina saa pahoittaa mielensä Telian asiakaspalveluun. Jonotat ensin puoli tuntia ja sitten saat geneerisen vastauksen joka löytyisi omilta sivuiltakin. Ei minkäänlaista asiakaspalveluhenkeä tai halua joustaa pitkäaikaisen asiakkaan kanssa. Vatuttaa perkele...
Minulla on usein ollut taipumusta siihen että koitan jatkaa hienosti sujunutta reissuani yhdellä-muutamallakin lisäyöllä. Lähtee reissaaminenkin välillä lapasesta ja välillä olen lähtenyt matkoillakin ns. "jatkoille" tai on ainakin tehnyt mieli pitkittää reissua. Enkä tarkoita jatkoilla nyt siis ryyppäämistä vaan matkan extempore-pitkittämistä.
Muistan yhdenkin reissun muutamia vuosia sitten kun lähdin vapaillani käymään ensin vain Vantaalla Flamingo-kylpylässä. No silloinhan sain päähäni siellä reissussa että olen oikein yötä siellä Vantaalla. Lopulta tulin Tammisaaren ja Hangon kautta kotiin. Oltuani reissussa muutamankin yön. Ihan hauska reissu oli ja se oli sitä aikaa kun olin töissä myös ja taloustilannekin tämän hyvin mahdollisti mutta tämä kertoo myös just tästä että tykkään reissaamisesta välillä liikaakin ja tulee oltua pidempään matkoilla kuin alunperin piti.
Kyllä nytkin on vaikeaa kotiin palaaminen huomenna mutta pakko sinne on nyt vaan huomenna palata. Taloustilanne ei anna yhtään myötä reissun pidentämiselle enää ja töihinkin pitää palata tiistaina. Hauskaahan se on välillä vähän elää vapaammin mutta nyt se ei ole mahdollista. Nyt vaan pitää elää järjellä ja palata huomenna kotiin.
Muistan yhdenkin reissun muutamia vuosia sitten kun lähdin vapaillani käymään ensin vain Vantaalla Flamingo-kylpylässä. No silloinhan sain päähäni siellä reissussa että olen oikein yötä siellä Vantaalla. Lopulta tulin Tammisaaren ja Hangon kautta kotiin. Oltuani reissussa muutamankin yön. Ihan hauska reissu oli ja se oli sitä aikaa kun olin töissä myös ja taloustilannekin tämän hyvin mahdollisti mutta tämä kertoo myös just tästä että tykkään reissaamisesta välillä liikaakin ja tulee oltua pidempään matkoilla kuin alunperin piti.
Kyllä nytkin on vaikeaa kotiin palaaminen huomenna mutta pakko sinne on nyt vaan huomenna palata. Taloustilanne ei anna yhtään myötä reissun pidentämiselle enää ja töihinkin pitää palata tiistaina. Hauskaahan se on välillä vähän elää vapaammin mutta nyt se ei ole mahdollista. Nyt vaan pitää elää järjellä ja palata huomenna kotiin.
Juu, ei se Lindholmi turha jätkä ollut.
nummenkallio
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Siinä iskelmässä on monille taikaa. Vaikka sitä eivät kaikki ymmärräkään.
Eilen makuuhuoneen energiansäästölamppu vilkkui hetken, päästi pierumaisen äänen ja sammui kokonaan. Tänään ostin tilalle jonkun ihmeen ledilampun. Ihan kuin lääkärin vastaanotolla istuisi. Kai tähänkin valoon joskus tottuu, mutta hehkulamput takaisin hemmetti!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy