Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Huomaa, että alkaa loman aloitus lähestyä. Paukkuu sähköposti siihen malliin.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Tampereen paikalliskamppailun jälkihöyryt työllistivät poliisia runsain mitoinLue lisää »
-
Lukas Svejkovsky laukoi heti kaksi maalia Ilvekselle – "Alan hiljalleen ymmärtää, mitä tänään tapahtui"Lue lisää »
-
Kärpät nollasi JukuritLue lisää »
-
Šimon Stránskýn ja Ilveksen sopimus on purettuLue lisää »
-
Dominik Pavlát ohittamaton Tampereen paikallisessaLue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPa teki seurahistoriaa, Ilves tasoitti Tampereen derbytLue lisää »
Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa
- Viestiketjun aloittaja banaaninviljelijä
- Alkaa
- 5 593 846
- 68 311
Tuossa tilanteessa kannattaa unohtaa rentoutuminen ja viinin kanssa hienostelu. Ei muuta kuin pullo kirkasta ja namikat kaakkoon.
PUUHAMAA - Mikko Alatalo
[Intro]
G C D7
[Verse]
G D7
Puuhamaa on paras paikka
G
Puuhamaa on iloinen
D7
Puuhamaassa viihdyt vaikka
G
Koko päivän kesäisen
[Interlude]
C G G C (2x)
[Verse]
G D7
Puuhamaa on jännä paikka
G
Puuhamaa on iloinen
D7
Puuhamaassa viihdyt vaikka
G
Koko päivän kesäisen
[Outro]
G C
Sellainen on Puuhamaa
Muuten hyvä, mutta huominen työvuoro jarruttaa haluja koskea jäykempään.
Tänään Suomi on saavuttanut olympiapronssia... Mutta mitäpä tuota kertomaan kuin ohimennen uutisissa kun pääasia on kertoa että meillä täällä on 7xx kpl koronatartuntoja (EVVK). No pitäähän tämä ymmärtää kun koronassa on kysymys hengestä ja terveydestä ja olympialaiset on vain urheilua.
Olen viime vuosina potenut huonoa omaatuntoa siitä että olen pitänyt huonosti yhteyttä kavereihini. Tosin, ainahan asioilla on kaksi puolta eli eivät ne kaveritkaan ole minuun juurikaan pitänyt yhteyttä kuin sosiaalisessa mediassa. Paras kaverini asuu nykyään pohjoisessa joten se on yksi selitys mutta muuten näille tavallaan tauoille kaveruuksissa ei ole ollut syitä ja selityksiä. Emme ole vain nähneet livenä.
Emme ole kuitenkaan kasvaneet eri suuntiin sillä aina kun joskus harvoin näemme niin juttu ja huumori luistaa kuin ei olisi taukoja ollutkaan. Se ei ole yhtään hakemista, vaivaannuttavaa vaan juttelu on niin sulavaa. Aivan niin kuin ennenkin.
Kirjoitin keväällä että tämä yksi kaverini aloitti työt hoitajana minun kanssa samassa työpaikassa. Lopulta minulle selkeni että hän tekee vain kuitenkin sijaisuuksia tuolla. Noh, tänään kuitenkin sitten vihdoin tapasimme toisemme tuolla työpaikallakin ja tuli tunne että harvoin tässä ollaan viime vuosina toisiamme tavattu mutta ei sitä mitenkään huomaa. Ainakaan siinä kuinka lennokkaasti juttu taas tosiaan luistaa. Ja olisi juttu kulkenut varmaan vieläkin paremmin mikäli tällä hoitsukaverillani ei olisi siinä ollut talon asukkaita hoidettavana. Joille piti siinä tilanteessa antaa huomiota.
Mutta eivät nämä asiat kaveruussuhteissa tosiaan välttämättä niin huonostikaan ole kuin olen antanut itselleni ymmärtää. Toisenkin kaverini näin pitkästä aikaa myös maanantaina lenkkipolun varrella. Ja tämä paras kaverini ehdotti jo että lähtisin kesälomallani sinne pohjoiseen myös ja tavattaisiin vihdoin siellä. Mutta tämä taitaa nyt vielä valitettavasti kaatua ennen kaikkea rahatilanteeseeni. Joka ei kai vielä salli matkustamista noin pohjoiseen. Ehkä ensi suvena sitten kun saan entistä paremmin varmaan rahaa säästettyäkin.
Hyviä kavereita minulla ei montaa tosiaan ole koskaan ollut mutta olisi ikävää ollut jos olisi joutunut heittämään noin hienot kaverisuhteet romukoppaan. Kun mitään muuta erityistä syytä en huonoille yhteydenpidoille omalta puoleltani näe kuin ehkä kuntoutumisjaksoni aikana heikentyneen itsetuntoni ja sellaisen alentuneen arvostukseni itseäni kohtaan. Joiltain kuntoutujilta sain myös kuulla kokemuksia kuinka kaverit ovat jättäneet sairauksien vuoksi mutta ei minun kohdallani kyse ole ollut siitäkään.
Hyviä tuttuja minulla on sitten kyllä enemmänkin ja näitä olen jo saanut lisää nykyiseltä työpaikaltani. Ehkä syntyy ajan kanssa myös uusia kaveruussuhteitakin jos varsinkaan itse ei ole liian suvaitsematon esimerkiksi taas sukupuolta ja ikääkin kohtaan.
Emme ole kuitenkaan kasvaneet eri suuntiin sillä aina kun joskus harvoin näemme niin juttu ja huumori luistaa kuin ei olisi taukoja ollutkaan. Se ei ole yhtään hakemista, vaivaannuttavaa vaan juttelu on niin sulavaa. Aivan niin kuin ennenkin.
Kirjoitin keväällä että tämä yksi kaverini aloitti työt hoitajana minun kanssa samassa työpaikassa. Lopulta minulle selkeni että hän tekee vain kuitenkin sijaisuuksia tuolla. Noh, tänään kuitenkin sitten vihdoin tapasimme toisemme tuolla työpaikallakin ja tuli tunne että harvoin tässä ollaan viime vuosina toisiamme tavattu mutta ei sitä mitenkään huomaa. Ainakaan siinä kuinka lennokkaasti juttu taas tosiaan luistaa. Ja olisi juttu kulkenut varmaan vieläkin paremmin mikäli tällä hoitsukaverillani ei olisi siinä ollut talon asukkaita hoidettavana. Joille piti siinä tilanteessa antaa huomiota.
Mutta eivät nämä asiat kaveruussuhteissa tosiaan välttämättä niin huonostikaan ole kuin olen antanut itselleni ymmärtää. Toisenkin kaverini näin pitkästä aikaa myös maanantaina lenkkipolun varrella. Ja tämä paras kaverini ehdotti jo että lähtisin kesälomallani sinne pohjoiseen myös ja tavattaisiin vihdoin siellä. Mutta tämä taitaa nyt vielä valitettavasti kaatua ennen kaikkea rahatilanteeseeni. Joka ei kai vielä salli matkustamista noin pohjoiseen. Ehkä ensi suvena sitten kun saan entistä paremmin varmaan rahaa säästettyäkin.
Hyviä kavereita minulla ei montaa tosiaan ole koskaan ollut mutta olisi ikävää ollut jos olisi joutunut heittämään noin hienot kaverisuhteet romukoppaan. Kun mitään muuta erityistä syytä en huonoille yhteydenpidoille omalta puoleltani näe kuin ehkä kuntoutumisjaksoni aikana heikentyneen itsetuntoni ja sellaisen alentuneen arvostukseni itseäni kohtaan. Joiltain kuntoutujilta sain myös kuulla kokemuksia kuinka kaverit ovat jättäneet sairauksien vuoksi mutta ei minun kohdallani kyse ole ollut siitäkään.
Hyviä tuttuja minulla on sitten kyllä enemmänkin ja näitä olen jo saanut lisää nykyiseltä työpaikaltani. Ehkä syntyy ajan kanssa myös uusia kaveruussuhteitakin jos varsinkaan itse ei ole liian suvaitsematon esimerkiksi taas sukupuolta ja ikääkin kohtaan.
Viimeksi muokattu:
Harmi tosiaan, kun Johnny ei enää ole palstalla.
vastaantulija
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Määrätietoisesti HPK
Pakko napata pieni lainaus.
Jormakka, Palmu & The Pappaduo
Melko valmis nimi jollekin lavatanssibändille
Weekend_Warrior
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Raipen SaiPa
Jotenkin kokoajan varpaillani. Tietynlaisessa herkässä tilassa. Silmät kostuu jostain hyvästä biisistä jatkuvasti. Viime päivien muusikkojen poistumiset kosketti jokainen, voiko johtua siitä? Idolit joita oot kuunnellut koko pienen ikäsi menehtyvät.
Siitä, kun nuoruuden idolit menehtyy pois tietää, että ei sitä enää ole nuori. Jätkälle on tullut ikää lisää ja vanheneminen alitajunnan kautta itkettää sua. Täysin normaali vaihe jokaisen elämässä. Nyt menet metsään poimimaan niitä marjoja, niin saat muuta ajateltavaa.
Tämähän meinaa mennä pelkäksi kuvien postaamiseksi mutta... Ostin pari viikkoa sitten ruukkuauringonkukan (tarjouksesta). Pääkukka ei kauan ilahduttanut vaan nuupahti mutta nyt sivukukista pari on auennut (tai aukeamassa). Tosi kiva, kannatti hoitaa kaveria (rakkaudella)...
Liitteet
Töissäni on mukavaa myös se että työvuorot eivät ole täysin identtisiä toistensa kanssa vaan vaihtelua on varsin mukavasti. Ei ala työn teko maistumaan liian puulta.
Kirjoitin viime perjantaina siitä kuinka se päivä oli töissä todella kiireinen ja meni ylityön puolellekin. Tänään eli perjantaina taas pääsin puolestaan lähtemään töistä jo hyvissä ajoin. Vuoro olisi loppunut virallisesti kello 14 mutta lähdin töistä jo kello 13.15.
Työt oli tehtynä jo kello 13.15 mennessä todella hyvin valmiiksi ja alkoi olemaan sellaisia fiiliksiä että onko meitä täällä jo liikaakin nyt töissä verrattuun työmäärään nähden ja alkavatko työt loppumaan kesken? Tässäkö sitä vain seisoskellaan loppu päivä?
No, ei seisoskeltu. Kysyin kyllä virallisen luvan emäntää sijaistaneelta työntekijältä ja kun kukaan ei näyttänyt olevan kovin närkästynyt niin lähdin töistä tänään hieman aiemmin kuin oli tarkoitus. Minulla oli kuitenkin lähes neljä tuntia näitä ylityötunteja varastossa joten siksikin varmasti lähteminen oli ihan ok. Joskus menee ali-ja joskus ylitöiksi.
Viime viikolla oli myös perjantaina todella kiireinen työpäivä mutta nyt oli mukavan leppoisa työvuoro taas vaikka olikin perjantai. Nyt meitä oli töissä kyllä hyvä määrä tekijöitäkin. Pääsimme muun muassa siivoamaan salaattinurkkauksessa paljon sellaista tarpeellista mutta sinänsä ylimääräistä. Ei pakollista siis mutta silti niitä kohteita joita on hyvä siivota kun aikaa on. Ja nyt oli.
Kiva päivä töissä tänään siis. Ja nyt alan viettämään vapaita. Kahden viikon tauon jälkeen on nyt kaksi vapaapäivää peräkkäin. Kaksi viikkoa on menty vain yhdellä vapaapäivällä siis.
Kirjoitin viime perjantaina siitä kuinka se päivä oli töissä todella kiireinen ja meni ylityön puolellekin. Tänään eli perjantaina taas pääsin puolestaan lähtemään töistä jo hyvissä ajoin. Vuoro olisi loppunut virallisesti kello 14 mutta lähdin töistä jo kello 13.15.
Työt oli tehtynä jo kello 13.15 mennessä todella hyvin valmiiksi ja alkoi olemaan sellaisia fiiliksiä että onko meitä täällä jo liikaakin nyt töissä verrattuun työmäärään nähden ja alkavatko työt loppumaan kesken? Tässäkö sitä vain seisoskellaan loppu päivä?
No, ei seisoskeltu. Kysyin kyllä virallisen luvan emäntää sijaistaneelta työntekijältä ja kun kukaan ei näyttänyt olevan kovin närkästynyt niin lähdin töistä tänään hieman aiemmin kuin oli tarkoitus. Minulla oli kuitenkin lähes neljä tuntia näitä ylityötunteja varastossa joten siksikin varmasti lähteminen oli ihan ok. Joskus menee ali-ja joskus ylitöiksi.
Viime viikolla oli myös perjantaina todella kiireinen työpäivä mutta nyt oli mukavan leppoisa työvuoro taas vaikka olikin perjantai. Nyt meitä oli töissä kyllä hyvä määrä tekijöitäkin. Pääsimme muun muassa siivoamaan salaattinurkkauksessa paljon sellaista tarpeellista mutta sinänsä ylimääräistä. Ei pakollista siis mutta silti niitä kohteita joita on hyvä siivota kun aikaa on. Ja nyt oli.
Kiva päivä töissä tänään siis. Ja nyt alan viettämään vapaita. Kahden viikon tauon jälkeen on nyt kaksi vapaapäivää peräkkäin. Kaksi viikkoa on menty vain yhdellä vapaapäivällä siis.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Ai niin, mulla alkoi kesäloma tänään.
@Roger Moore Mitäs me lomalaiset?
@Roger Moore Mitäs me lomalaiset?
Löysin lähipitäjästä kolme viikkoa sitten kirpputorin, joka on juuri sopivan ummehtunut ja unohdettu, jotta se on täynnä aarteita. Ensimmäisellä käynnillä ostin kuusi kirjaa, jotka olivat aivan helmiä, eikä sellaisia löydy enää mistään. Olivat sellaisia vanhoja ja pölyttyneitä paitsi ulkoa, myös sisällöltään.
Tänään kävin siellä taas, ja tulin ulos kymmenen opuksen kanssa... Ja sinne jäi vielä hirveästi, en kehdannut kaikkia ottaa kerralla. Olen selaillut niitä tämän päivän ja pari jo lukenutkin, ja mieli on kirkas kuin lähdelampi aivan samalla tavoin kuin edellisellä kerralla. Ajattelen niitä ihmisiä, jotka ovat nämä kummalliset teokset aikanaan itselleen hankkineet tai saaneet, säilöneet vuosikymmeniä joko kiinnostuksesta tai kohteliaisuudesta, kunnes tuli perikunta ja silmiään pyöritellen dumppasi kirjahyllyn sisältöineen päivineen lahjoituskirpputorille. Huokaisi helpotuksesta ja unohti koko kirjat, jotka jäivät surullisina uuteen paikkaan.
Ajattelen aina, että kirjoillekin tulee hyvä mieli, kun joku ilahtuu heidän löytämisestään ja haluaa palauttaa heidät ihan oikeaan, luettuun kirjastoon. <3
Tänään kävin siellä taas, ja tulin ulos kymmenen opuksen kanssa... Ja sinne jäi vielä hirveästi, en kehdannut kaikkia ottaa kerralla. Olen selaillut niitä tämän päivän ja pari jo lukenutkin, ja mieli on kirkas kuin lähdelampi aivan samalla tavoin kuin edellisellä kerralla. Ajattelen niitä ihmisiä, jotka ovat nämä kummalliset teokset aikanaan itselleen hankkineet tai saaneet, säilöneet vuosikymmeniä joko kiinnostuksesta tai kohteliaisuudesta, kunnes tuli perikunta ja silmiään pyöritellen dumppasi kirjahyllyn sisältöineen päivineen lahjoituskirpputorille. Huokaisi helpotuksesta ja unohti koko kirjat, jotka jäivät surullisina uuteen paikkaan.
Ajattelen aina, että kirjoillekin tulee hyvä mieli, kun joku ilahtuu heidän löytämisestään ja haluaa palauttaa heidät ihan oikeaan, luettuun kirjastoon. <3
Loma loppuu, mutta se nyt tapahtuu joka kesä. Toinen kesä putkeen, kun ei päässyt lentämään ulkomaille, mutta eipä juuri haittaa (no vähän kuitenkin, kun tykkään reissata).
Uusia livenä nähtyjä palstalaisiakin tuli neljä: @ultrar ja @teude golfin parissa ja @Rautapohkeet ja @Krepo kesäringissä. Ihan mahtavia tyyppejä kaikki.
Tuli myös palstan ulkopuolelta nähtyä yhtä niistä harvoista 12 vuotta samalla luokalla olleista (ala-asteen ensimmäisestä lukion loppuun), jota käytiin lasten kanssa tiistaina mökkimatkalla Lappeenrannassa morjestamassa. Vanhempi tytär totesi hänestä lähtiessä, että ihminen, jolla on Harry Potter tatuointi ei voi olla huono tyyppi. Viimeksi nähty ehkä ylioppilasjuhlissa 1995.
Taas yli puolet lomasta mökillä ja nyt kyllä säät suosivat. Golfikin kyllä sujuu helteessä, mutta aika rankkaa pelata.
Huomenna vielä loman lopettajaisiksi 36 reikää golfia. Aamulla mainitsemani ultrar kanssa Kotojärvi ja illalla opiskelukaverin kanssa Gumböle. Sitten taas ikuisuudelta tuntuva aika ennen seuraavaa kesälomaa.
Uusia livenä nähtyjä palstalaisiakin tuli neljä: @ultrar ja @teude golfin parissa ja @Rautapohkeet ja @Krepo kesäringissä. Ihan mahtavia tyyppejä kaikki.
Tuli myös palstan ulkopuolelta nähtyä yhtä niistä harvoista 12 vuotta samalla luokalla olleista (ala-asteen ensimmäisestä lukion loppuun), jota käytiin lasten kanssa tiistaina mökkimatkalla Lappeenrannassa morjestamassa. Vanhempi tytär totesi hänestä lähtiessä, että ihminen, jolla on Harry Potter tatuointi ei voi olla huono tyyppi. Viimeksi nähty ehkä ylioppilasjuhlissa 1995.
Taas yli puolet lomasta mökillä ja nyt kyllä säät suosivat. Golfikin kyllä sujuu helteessä, mutta aika rankkaa pelata.
Huomenna vielä loman lopettajaisiksi 36 reikää golfia. Aamulla mainitsemani ultrar kanssa Kotojärvi ja illalla opiskelukaverin kanssa Gumböle. Sitten taas ikuisuudelta tuntuva aika ennen seuraavaa kesälomaa.
Kyllä minä välillä mietin että ei sen loman tartte loppua... Minä voisin kyllä pitää useamman vuoden loman töistä rahallisesti sotkematta työkkäriä (ja KELAa) siihen koska sehän pilaisi loman velvoitteellaan. En vain koe tarvetta siihen (lomaan) koska pidän (osa-aikaisesta) työstäni ja työnantajani haluaa vielä työpanostani. Jos tulisi fudut niin ehkä viettäisin muutaman vuoden lomaa... Jonka jälkeen minulla ei olisi asiaa työmarkkinoille koska työhistoriassa on aukko. Eli parasta pysyä aalloilla kun ei vielä ole tallessa massia olla lomalla eläkeikään saakka...
Kaveri juuri tänään sanoi että voisi tottua tähän, että on lomaa touko-elokuu (hänet siis irtisanottu täydellä palkalla ilman työvelvoitetta). Saattaisi kelvata kyllä minullekin. Mutta jollain tämä vapaa-aika pitää rahoittaa valitettavasti.
En tiedä muista mutta ainakin minun mielestäni on välillä kiva olla vain vaikka sängyssä ja maata pitkin päivää. Ei edes välttämättä nukkua mutta olla vain ja loikoilla. Tämä tällainen rauhoittuminenkin on ihan kivaa joskus, silloin kun siihen on vapaapäivinä mahdollisuus.
Tosin olen mennyt nyt nukkumisessa sen verran eteenpäin että unta on alkanut viime aikoina riittämään vapaapäivinä sinne aamuneljän ja aamuviiden jälkeenkin. Siis olen saanut nukuttua vapaapäivilläni arkipäivien heräämisajan yli eikä rytmi ole jäänyt arkipäivistä niin päälle kuin pitkään tässä oli.
Tänään olen nukkunut jo monet tunnit. Vielä äskenkin sain nukuttua noin yhdestätoista kahteentoista. Mutta joskus tämä pelkkä lepääminenkin on ihan jees, ei aina tarvitse olla ihmeemmin ohjelmaa ja säpinää. Vaan minä ainakin osaan nauttia myös tästä rauhoittumisesta.
Toki, jos on vain yksi vapaapäivä niin sitä ei viitsi tuhlata pelkkään löhöilyyn kyllä. Tässä minä menin kaksi viikkoa sillä tahdilla töissä että silloin kun oli vapaata niin oli vain se yksi vapaapäivä. Nyt on pitkästä aikaa kaksi vapaata peräkkäin ja voi ottaa vähän iisimminkin.
Tosin olen mennyt nyt nukkumisessa sen verran eteenpäin että unta on alkanut viime aikoina riittämään vapaapäivinä sinne aamuneljän ja aamuviiden jälkeenkin. Siis olen saanut nukuttua vapaapäivilläni arkipäivien heräämisajan yli eikä rytmi ole jäänyt arkipäivistä niin päälle kuin pitkään tässä oli.
Tänään olen nukkunut jo monet tunnit. Vielä äskenkin sain nukuttua noin yhdestätoista kahteentoista. Mutta joskus tämä pelkkä lepääminenkin on ihan jees, ei aina tarvitse olla ihmeemmin ohjelmaa ja säpinää. Vaan minä ainakin osaan nauttia myös tästä rauhoittumisesta.
Toki, jos on vain yksi vapaapäivä niin sitä ei viitsi tuhlata pelkkään löhöilyyn kyllä. Tässä minä menin kaksi viikkoa sillä tahdilla töissä että silloin kun oli vapaata niin oli vain se yksi vapaapäivä. Nyt on pitkästä aikaa kaksi vapaata peräkkäin ja voi ottaa vähän iisimminkin.
Isänikin pitäisi liittyä jonnekin keskustelupalstalle jossa olisi tällainen Jatkoajan keskustelupalstan tyylinen liveseuranta-keskusteluketju olympiakisoista. Niin, no miksei vaikka tännekin sitten?
No joo, huumorillahan minä osittain kirjoitan sillä sen tiedän että ei isäni koskaan tällaisille palstoille liittyisi. Hän on vielä sen verran iäkäs ja vanhanaikainenkin ihminen. Nyt on vain sitten sellainen melko ikävä tilanne etenkin hänen kannaltaan että hän kirjoittelee melko usein näitä kisaviestejä minulle ja minä en suurimmaksi osaksi osaa näihin sitten vastata kuin ympäripyöreyksiä.
Hän ei saa oikein vastakaikua viesteilleen. Äskenkin hän laittoi viestiä että on menossa joku kovatasoinen korkeushyppykilpailu ja laittoi korkeudenkin jonka jo 7 kilpailijaa oli ylittänyt. Minulle tuo korkeuslukema nyt ei sanonut mitään vaan jouduin ihan hutulla vaan kommentoimaan että onpas kovatasoinen kilpailu sitten.
Yritin kyllä jo vähän kirjoittaa isälleni että en ole tänä kesänä ehtinyt näistä kisoista niin paljoa innostumaan kun ne tulevat töidenkin vuoksi niin huonoon aikaan isoksi osaksi ja sitten ei jaksa vapaillakaan niitä paljoa katsella. Ei oikein pääse siihen tunnelmaan ja fiilikseen kiinni. Mutta silti isäni lähettelee noita viestejä. Uskallan tänne kirjoittaa asiasta kun tuskin hän tätä palstaa lukee.
Eniten asia käy sääliksi hänen itsensä kannalta tosiaan kun hän ei tällä tavalla saa mitään asiantuntevaa, ei edes sinnepäin olevaa vastausta viesteihinsä. Vaan sellaisia viestejä lähinnä joilla vastaillaan kun ei viitsitä suoraankaan sanoa että en minä noihin osaa oikein mitään kommentoida.
Jos olisi joku erittäin helppokäyttöinen liveseuranta käynnissä johon isänkin voisi ajatella liittyvän... Mutta ei isä sellaiseen kuitenkaan liittyisi. Jos veljeni eläisi yhä niin tilanne olisi täysin erilainen.
No joo, huumorillahan minä osittain kirjoitan sillä sen tiedän että ei isäni koskaan tällaisille palstoille liittyisi. Hän on vielä sen verran iäkäs ja vanhanaikainenkin ihminen. Nyt on vain sitten sellainen melko ikävä tilanne etenkin hänen kannaltaan että hän kirjoittelee melko usein näitä kisaviestejä minulle ja minä en suurimmaksi osaksi osaa näihin sitten vastata kuin ympäripyöreyksiä.
Hän ei saa oikein vastakaikua viesteilleen. Äskenkin hän laittoi viestiä että on menossa joku kovatasoinen korkeushyppykilpailu ja laittoi korkeudenkin jonka jo 7 kilpailijaa oli ylittänyt. Minulle tuo korkeuslukema nyt ei sanonut mitään vaan jouduin ihan hutulla vaan kommentoimaan että onpas kovatasoinen kilpailu sitten.
Yritin kyllä jo vähän kirjoittaa isälleni että en ole tänä kesänä ehtinyt näistä kisoista niin paljoa innostumaan kun ne tulevat töidenkin vuoksi niin huonoon aikaan isoksi osaksi ja sitten ei jaksa vapaillakaan niitä paljoa katsella. Ei oikein pääse siihen tunnelmaan ja fiilikseen kiinni. Mutta silti isäni lähettelee noita viestejä. Uskallan tänne kirjoittaa asiasta kun tuskin hän tätä palstaa lukee.
Eniten asia käy sääliksi hänen itsensä kannalta tosiaan kun hän ei tällä tavalla saa mitään asiantuntevaa, ei edes sinnepäin olevaa vastausta viesteihinsä. Vaan sellaisia viestejä lähinnä joilla vastaillaan kun ei viitsitä suoraankaan sanoa että en minä noihin osaa oikein mitään kommentoida.
Jos olisi joku erittäin helppokäyttöinen liveseuranta käynnissä johon isänkin voisi ajatella liittyvän... Mutta ei isä sellaiseen kuitenkaan liittyisi. Jos veljeni eläisi yhä niin tilanne olisi täysin erilainen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy