@Iisoppi minua antabus auttaa aina. Niin tälläkin kertaa. Olen niin arkakin että kun on peloteltu alkoholin ja antabuksen yhteiskäytön mahdollisista seuraamuksista niin en niitä samaan aikaan käytäkään.
En tiedä siis onko se antabuksen vaikutus vai se henkinen tila ja pelko mikä pistää olemaan juomatta antabuksen vaikutuksen alla mutta joka tapauksessa, pystyn olemaan juomatta alkoholia silloin kun käytän antabusta. No, tärkeintä että pysyn nollalinjalla alkoholin käytön suhteen.
Ja mitä voisin sanoa Iisopille? No, koita olla murehtimatta silti liikoja ja olla itsellesi armollinen. Repsahduksia tulee välillä mutta ne pitää vain hyväksyä. Itsensä pitää pystyä hyväksymään virheitä tekevänä ihmisenä.
Ja minä olen taas niin toivoa täynnä. Ihan helvetin pienistä asioista se toiveikkuus tällä hetkellä syttyy taas. Tänään näin ihastustani hetken, katsoin nyt häntä suoraan silmiin ujosti ja minusta tuntuu että siihen hän vastasi sillä että hänen silmiinsä tuli iso ilon pilkahdus. Silmät on sielun peili? Maski jätti näkemättä hymyilikö hän myös mutta se iloisuus mikä hänen silmistään suorastaan loisti kun katsoin häntä, niin se pisti taas funtsaan että ei tämä nyt ihan sula mahdottomuus välttämättä taas olekaan.
Muiden ihmisten läsnäolo ja työt estivät tällä kertaa ihastuksen kohteelle puhumisen.
Ja vituttaa tämä yhä jatkuva unen katkonaisuus. Nyt nukuin pari tuntia ja heräsin taas kesken unien. Varmaan menee jälleen hetken verran kunnes nukahdan taas. Ja nyt on jo yöunet muutenkin tunnin lyhyemmät kun täytyy perjantaina mennä jo kuuteen töihin. No, onneksi on taas jo perjantai ja viikonloppuvapaa edessä.
En tiedä siis onko se antabuksen vaikutus vai se henkinen tila ja pelko mikä pistää olemaan juomatta antabuksen vaikutuksen alla mutta joka tapauksessa, pystyn olemaan juomatta alkoholia silloin kun käytän antabusta. No, tärkeintä että pysyn nollalinjalla alkoholin käytön suhteen.
Ja mitä voisin sanoa Iisopille? No, koita olla murehtimatta silti liikoja ja olla itsellesi armollinen. Repsahduksia tulee välillä mutta ne pitää vain hyväksyä. Itsensä pitää pystyä hyväksymään virheitä tekevänä ihmisenä.
Ja minä olen taas niin toivoa täynnä. Ihan helvetin pienistä asioista se toiveikkuus tällä hetkellä syttyy taas. Tänään näin ihastustani hetken, katsoin nyt häntä suoraan silmiin ujosti ja minusta tuntuu että siihen hän vastasi sillä että hänen silmiinsä tuli iso ilon pilkahdus. Silmät on sielun peili? Maski jätti näkemättä hymyilikö hän myös mutta se iloisuus mikä hänen silmistään suorastaan loisti kun katsoin häntä, niin se pisti taas funtsaan että ei tämä nyt ihan sula mahdottomuus välttämättä taas olekaan.
Muiden ihmisten läsnäolo ja työt estivät tällä kertaa ihastuksen kohteelle puhumisen.
Ja vituttaa tämä yhä jatkuva unen katkonaisuus. Nyt nukuin pari tuntia ja heräsin taas kesken unien. Varmaan menee jälleen hetken verran kunnes nukahdan taas. Ja nyt on jo yöunet muutenkin tunnin lyhyemmät kun täytyy perjantaina mennä jo kuuteen töihin. No, onneksi on taas jo perjantai ja viikonloppuvapaa edessä.