Saksan maailmanmestaruus oli hieno juttu monien pettymysten jälkeen, ja etenkin soin sen Miroslav Kloselle, joka on hemmetin hieno pelaaja. Ja myös Mats Hummelsille ja Philipp Lahmille, jälkimmäiselle tosin vain siksi että pelasi 2000-luvun alkupuolen mahtavassa VfB Stuttgartin jengissä, Nuorissa Hurjissa. Ja Jogi Löwille tietysti.
Mutta kyllä siitä jäi muutamia pahoja sivumakuja. Tottakai se, että Messi oli häviävällä puolella, mutta myös se, että kaiken tämän ratkaisi Mario Götzen kaltainen niljakas paska. Harmittaa helvetisti, että juuri tuollainen niljake ratkaisi homman. Olisipa ollut Klose.
Mutta ilahduttavaa tässä Saksan voittokulussa oli myös se, että murskasivat Brasilian välierissä ja aiheuttivat näille ehkä pahimman trauman ikinä. Kotikisoissa turpaan 7-1. Sen verran vitutti se Saksassa katsottu 2002 finaali, että tämä oli balsamia haavoihin. Toki parasta olisi ollut, jos tuo olisi ollut finaali. Mutta brassien historiallisen paha röhmytys näiden kotikentällä isossa matsissa riittänee.