Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

[Glove]

Who knows glass?

kävin tänään vähän äidin jäämistöä läpi. Joo, tiesin, että se kerää taidelasia. Mutta se määrä. On kirkasta, keltaista, sinistä, punaista, vihreää. Jostain pitäisi löytää tyyppi joka osaa kertoa mulle tuon lasimäärän arvon. Mulla kun ei ole tilaa sitä säilyttää, joten luultavasti joudun myymään. Palsanmäelle en viitsi soittaa kun ne kuitenkin tinkaa hinnan ihan olemattomaksi.

 

[mikko600]

Who knows glass?

kävin tänään vähän äidin jäämistöä läpi. Joo, tiesin, että se kerää taidelasia. Mutta se määrä. On kirkasta, keltaista, sinistä, punaista, vihreää. Jostain pitäisi löytää tyyppi joka osaa kertoa mulle tuon lasimäärän arvon. Mulla kun ei ole tilaa sitä säilyttää, joten luultavasti joudun myymään. Palsanmäelle en viitsi soittaa kun ne kuitenkin tinkaa hinnan ihan olemattomaksi.

Antiikkikauppoihin vaan yhteyttä. Voin antaa kaverin firman nimen tms.. Mutta, eipä noista mitään hirveää voittoa saa, ellei ole mukana harvinaisuuksia. Antiikkikauppiaat noihin osaavat vastata todenmukaisesti, tuota tavaraa kun on liikkellä paljon.

 

[Hera80]

Who knows glass?

kävin tänään vähän äidin jäämistöä läpi. Joo, tiesin, että se kerää taidelasia. Mutta se määrä. On kirkasta, keltaista, sinistä, punaista, vihreää. Jostain pitäisi löytää tyyppi joka osaa kertoa mulle tuon lasimäärän arvon. Mulla kun ei ole tilaa sitä säilyttää, joten luultavasti joudun myymään. Palsanmäelle en viitsi soittaa kun ne kuitenkin tinkaa hinnan ihan olemattomaksi.

Ota yhteyttä Riihimäen Lasiin ja kysy neuvoa. Jos ei muuta, niin ainakin osaavat neuvoa eteenpäin. Sikäli harmi, että joudut myymään äitillesi rakkaat lasit. Lasit joita hän eläessään keräsi.

 

[Cloaca Maxima]

Who knows glass?

En ole asiantuntija mutta jotain kuitenkin tiedän. Yleisesti ottaen, hinnat vaihtelee melkoisesti riippuen onko signeerattua lasia vai ei. Sitten tietysti kunto ratkaisee mutta oletan olevan varsin hyväkuntoista ja todennäköisesti suomalaista lasia?

Onko yhtään tiedossa mitä esineitä on joukossa? Jos kotimaista lasia kyseessä niin Googleen jos laitat Riihimäen lasi tai näitä kuuluisimpia muotoilijoita kuten Helena Tynell, Nanny Still, Tapio Wirkkala, Tamara Aladin tai Erkkitapio Siiroinen niin löytyy kuvia joihin verrata.

Jos löytyy lasiesineille nimiä niin hintatasoa voi lähteä etsimään ihan Huuto.netistä ja googlesta yleisesti. Vaikein homma tietysti löytyy joka esineelle se oikea nimi ja voi olla joissain tapauksissa hankalaa ja aikaavievää. Jos joukossa on yhtä kuuluisimmista lasiesineistä eli aurinkopulloja niin ne tunnistaa helposti joukosta Googlen kuvahaun avulla.

 

[Palstalegenda]

Toissa kerralla kun äitini luona kävin, niin kysyin, että jahka joskus on hautajaisesi, niin voisitko tehdä lappusen, että ketä sinne kutsutaan, koska enhän minä tunne ja tiedä ketä siellä olisi suotavaa olla. Eihän tuo ole kuin 64-vuotias, mutta sama kai tuon olisi tehdä ohjeet valmiiksi, itse kun parhaiten tietää ja joutilas on. Innostui heti ajatuksesta. Tässä suvussa ei kuolemaa pidetä tabuna, josta hissutellen kuiskitaan tai hiljaa ollaan.

Ja ei ole perintöä odotellessa, ihan vaan tietyt käytännön asiat hyvä olla tiedossa, onpahan äidillekin tekemistä, ettei tartte palapeliä hänelle ostaa.

 

[SMT]

Mitäs tänne kuuluu?

 

[Hera80]

Mitäs tänne kuuluu?

Ihan hyvää kiitos. Mutta tärkeämpää on kysymys, miten itselläsi menee?

 

[Glove]

En ole asiantuntija mutta jotain kuitenkin tiedän. Yleisesti ottaen, hinnat vaihtelee melkoisesti riippuen onko signeerattua lasia vai ei. Sitten tietysti kunto ratkaisee mutta oletan olevan varsin hyväkuntoista ja todennäköisesti suomalaista lasia?

Onko yhtään tiedossa mitä esineitä on joukossa? Jos kotimaista lasia kyseessä niin Googleen jos laitat Riihimäen lasi tai näitä kuuluisimpia muotoilijoita kuten Helena Tynell, Nanny Still, Tapio Wirkkala, Tamara Aladin tai Erkkitapio Siiroinen niin löytyy kuvia joihin verrata.

Jos löytyy lasiesineille nimiä niin hintatasoa voi lähteä etsimään ihan Huuto.netistä ja googlesta yleisesti. Vaikein homma tietysti löytyy joka esineelle se oikea nimi ja voi olla joissain tapauksissa hankalaa ja aikaavievää. Jos joukossa on yhtä kuuluisimmista lasiesineistä eli aurinkopulloja niin ne tunnistaa helposti joukosta Googlen kuvahaun avulla.

Pienen osan sain tunnistettua netin avustuksella. Nanny Stillin Grapponia sarjaa, Tamara Aladinin Kehrää, Oiva Toikan Kastehelmeä ja yksi Helena Tynellin Aurinkopullo. Mutta siinä on suurin piirtein yksi hyllytaso ja useampi vielä jäljellä. Harmi kun ei ole tuttua antiikkikauppiasta. Kun perseessä on pieni pelko, että yrittävät kusettaa jos alan niiltä kyselemään arvioita. ”Joo tää on kakskyt egee” ja sitten se on on kolmellasataa myynnissä siellä antiikkiliikkessä. Mutta ei se varmaan auta muu kuin soitella joku katsomaan kokoelmaa. Mielellään noista pitäisi osan, mutta kun ei tässä mun pikkukaksiossa ole oikein tilaa.

 

[SMT]

Ihan hyvää kiitos. Mutta tärkeämpää on kysymys, miten itselläsi menee?

Hyvin täälläkin menee. Rötvätään punkassa ja odotellaan huomista aamua, sitten odotetaan seuraavaa, sitten seuraavaa...

 

[Virveliä kainaloon]

Hyvin täälläkin menee. Rötvätään punkassa ja odotellaan huomista aamua, sitten odotetaan seuraavaa, sitten seuraavaa...

Ei kannata aamua odottaa. Päivä alkaa iltakuuden hujakoissa ja sitä on sopiva venyttää sinne puolenyön korville. Mikäli Firmassa aikaa viettää.

 

[SMT]

Hyvä että menee hyvin. Onko ollut miellyttävä ilmapiiri ja kavereita ympärillä?

Joo kyllä meillä on tosi hyvä tupa ja ryhmä, ei tästä muuten mitään tulisikaan.

 

[SMT]

Ei kannata aamua odottaa. Päivä alkaa iltakuuden hujakoissa ja sitä on sopiva venyttää sinne puolenyön korville. Mikäli Firmassa aikaa viettää.

Joo kyllähän tää päivä alkaa todenteolla vasta illalla.

Niin sitä pitää. Toimiva ryhmä, paras ryhmä. Oletteko ryömineet metsässä käpyjen ja kivien pisteleminä?

Ollaan me jo vähän käyty tetsaamassa.

 

[Virveliä kainaloon]

Intistä tuli mieleen. Keskustelupalstatkin ovat kyllä jonkunlainen läpileikkaus kansasta. Täälläkin on kyllä monenlaista. No, tänne kaatopaikalle kyllä kertyy tietynlaista porukkaa, ja ylipäätään Jatkoajalla on ehkä keskimääräistä älykkäämpää (kts. mensanjasenet.fi !!) porukkaa. Fiksuudesta en niin osaa mennä takuuseen.

 

[Cloaca Maxima]

Pienen osan sain tunnistettua netin avustuksella. Nanny Stillin Grapponia sarjaa, Tamara Aladinin Kehrää, Oiva Toikan Kastehelmeä ja yksi Helena Tynellin Aurinkopullo. Mutta siinä on suurin piirtein yksi hyllytaso ja useampi vielä jäljellä. Harmi kun ei ole tuttua antiikkikauppiasta. Kun perseessä on pieni pelko, että yrittävät kusettaa jos alan niiltä kyselemään arvioita. ”Joo tää on kakskyt egee” ja sitten se on on kolmellasataa myynnissä siellä antiikkiliikkessä. Mutta ei se varmaan auta muu kuin soitella joku katsomaan kokoelmaa. Mielellään noista pitäisi osan, mutta kun ei tässä mun pikkukaksiossa ole oikein tilaa.

Kyllä tuossa tosiaan hommaa riittää tunnistamisessa jos / kun tavaraa on paljon. Jos jaksat vielä salapoliisityötä harrastaa niin laatutavara.com ja sieltä tietopankki-osio josta näkee mm. suunnittelijoittain kuvia.

Mutta, joku antiikkikauppias tosiaan lienee se helpoin vaihtoehto. Heiltäkin voi tarjouksen lisäksi ensin kysellä lisätietoja ja sitten vähän vertailla netissä hintoja mutta toki kauppias aina hakee katetta itselleen eli hinnat alhaisemmat.

 

[Virveliä kainaloon]

Ollaan me jo vähän käyty tetsaamassa.

Harmi kyllä tämä lumitilanne kannaltasi. Meillä oli ihan vitun kylmä ja tyyliin metri lunta morttiajan alussa. Ekat tetsauskerrat umpihangessa oli aika siistejä. Glooria siitä hommasta katosi syöksyessä sohjoon perse täynnä hiekkaa.

Olettaen, ettet ole missään oikeiden sotilaiden paikassa jossain Lapissa.

 

[SMT]

Harmi kyllä tämä lumitilanne kannaltasi. Meillä oli ihan vitun kylmä ja tyyliin metri lunta morttiajan alussa. Ekat tetsauskerrat umpihangessa oli aika siistejä. Glooria siitä hommasta katosi syöksyessä sohjoon perse täynnä hiekkaa.

Olettaen, ettet ole missään oikeiden sotilaiden paikassa jossain Lapissa.

Lunta ei kyllä ole yhtään, joten syöksymiset tehtiin vaan jollekin kentälle.

 

[Via Dolorosa]

Harmi kyllä tämä lumitilanne kannaltasi. Meillä oli ihan vitun kylmä ja tyyliin metri lunta morttiajan alussa. Ekat tetsauskerrat umpihangessa oli aika siistejä. Glooria siitä hommasta katosi syöksyessä sohjoon perse täynnä hiekkaa.

Yksi parhaimmista muistoista inttiajoilta oli kun p-kaudella harjoiteltiin haavoittuneiden evakoimista. Porin Prikaatin kolmannen jääkärikomppanian takapihalla juurikin se metri lunta ja ylämäkeen raahattiin niitä raatoja täysissä vermeissä, samalla kun huoltokomppaniasta saapuneet lämärinaiset kiljuu vieressä. Kahden metrin jälkeen koko kroppa aivan hapoilla ja otsaan kasvanut kyrpä näkyi varmaan Sodankylään saakka.

Hienoja muistoja.

 

[Barney]

Intistä tuli mieleen. Keskustelupalstatkin ovat kyllä jonkunlainen läpileikkaus kansasta. Täälläkin on kyllä monenlaista. No, tänne kaatopaikalle kyllä kertyy tietynlaista porukkaa, ja ylipäätään Jatkoajalla on ehkä keskimääräistä älykkäämpää (kts. mensanjasenet.fi !!) porukkaa. Fiksuudesta en niin osaa mennä takuuseen.

Vaikka on tälläkin palstalla kaikennäköistä porukkaa, niin kyllä tänne kasautuu pääosin melko fiksua porukkaa, vaikka kaikki eivät taida Mensa-kerhoon kuuluakaan. Jatkoaikaanhan on vaikeampaa saada kirjoitusoikeudet kuin käytännössä millekään toiselle palstalle. Tai ainakin ennen oli, en tiedä onko linja löystynyt viime vuosina.

Mutta tuosta intistä. Siellä oli kyllä ihan käsittämättömän tyhmää porukkaa. Jos ennen inttiä ajattelit jonkun henkilön olleen vähän yksinkertainen, niin muutaman tuolla vietetyn viikon jälkeen pidit sitä samaa tyyppiä erittäinkin normaalina. Jokainen elää kuitenkin omassa kuplassaan ja tuolla joutuu tekemisiin sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei tulisi vapaaehtoisesti hirveästi hengailtua. Vaikka välillä tulee jonkun niilo22:n videoille naureskeltua, niin tuolla intissä ymmärsi kyllä, että tuollaisia ihmisiä, joista ei ole käytännössä mihinkään, on Suomessakin huolestuttavan paljon. Meillä oli myös pari sellaista kaveria, joita piti varmuuden vuoksi tarkkailla vähän tarkemmin kovapanosammuntojen aikana. Noh, onneksi tuolta selvisi kuitenkin hengissä ja (ainakin melkein) järjissään pois.

 

[Ilmari Ahde]

Yksi parhaimmista muistoista inttiajoilta oli kun p-kaudella harjoiteltiin haavoittuneiden evakoimista. Porin Prikaatin kolmannen jääkärikomppanian takapihalla juurikin se metri lunta ja ylämäkeen raahattiin niitä raatoja täysissä vermeissä, samalla kun huoltokomppaniasta saapuneet lämärinaiset kiljuu vieressä. Kahden metrin jälkeen koko kroppa aivan hapoilla ja otsaan kasvanut kyrpä näkyi varmaan Sodankylään saakka.

Hienoja muistoja.

MInäkin olin lämäri harmaissa. Joskus vedettiin jotain nyt on taistelija saanut osuman, mitä teet tilanteessa -koulutusta. Joku meistä vuorollaan makaili siinä oli kimpsut ja kampsut päällä ja alokas tuli paikalle innosta täristen. Toinen neuvoi mitä teet ja sitten nappaat tetsareista kiinni ja vedät sitä tuohon suuntaan, no niin riittääkin jo, kohti seuraavaa rastia. Mitä siinä keuhkoamaan, rauhallisesti selostaen menee paremmin perille.

Omassa lämärikoulutuksessa mentiinkin välillä se kyrpä otsassa pitkin kaseikkoa, yleensä jotain raatoa mukana kuskaten. Olisiko sittenkin pitänyt kostaa niille koulutettaville.

 

[banaaninviljelijä]

Piti olla harmitonta satunnaista kivaa. Taisin astua ansaan. Huoh. Siis joo, tällä kertaa ei haittaa,päinvastoin.

 

[vetti]

"Mitä mietit?" kysyi tuo helvetinkone jota myös puhelimeksi kutsutaan kun heräilin. Ihan kun oisin edes nukkunut.
No, puhelin: mietin ystävää, joka lauantaina vaihtoi hiippakuntaa. Mitetin sitä hetkeä kun mulle soitettiin et nyt ois sitten se hetki, tule mestalle. Mietin sitä hetkeä kun vajaa pari vuotta sitten lupasin olla lähiomainen, kun perhe sitä ei halua olla.
Mietin että olisin päässyt niin helpommalla kun oisin osannut sanoa ei. Mut onneksi en osannut. Olisin menettänyt kaksi vuotta, vaikka silloin max 6kk oli puhe. Sitkeitä ovat.

Mietin, teinkö oikein kun soitin Roopen veljelle että broidisi vaihtoi hiippakuntaa. Hän tai muu suku kun ei halunnut olla missää tekemisissä. No, soitin ja samalla ilmoitin ettei hautajaisiin ole sitten tulemista. Jos ei 20 vuoteen haluta olla tekemisissä niin tekopyhänä on turha tulla.

Mietin, että tänäänkin aurinko paistaa (ainakin jossain) ja ehkä tää tästä. Olihan tuo odotettavissa, mut silti.

 

[Kiekkokatsoja]

Olisi hyvä että mediassa tuotasiin enemmän esille juttusarjaa, tavallisista ihmisistä. Heitä on suurin osa, ja heidän arkielämästä ja ajatuksista olisi hyvä kertoa. Se on sitä enemmistön normaalielämää, jonka arkea olisi hyvä jaksaa jokaisen elää.
Tuli vaan mieleen, kun noita vähemmistöjuttuja tulee mediassa päivittäin. Tälläkertaa telkussa näkyy transukupuolisen somalialaisen haastattelu.

 

[Palstalegenda]

Olisi hyvä että mediassa tuotasiin enemmän esille juttusarjaa, tavallisista ihmisistä. Heitä on suurin osa, ja heidän arkielämästä ja ajatuksista olisi hyvä kertoa. Se on sitä enemmistön normaalielämää, jonka arkea olisi hyvä jaksaa jokaisen elää.
Tuli vaan mieleen, kun noita vähemmistöjuttuja tulee mediassa päivittäin. Tälläkertaa telkussa näkyy transukupuolisen somalialaisen haastattelu.

Uskon, että tämän lehden jutut on tarkoitettu juuri sinunlaisillesi lukijoille:

Tosi Elämää - Lukemistot - Kolmiokirja Oy

<p>6 numeroa</p> <p>Tosi Elämää kokoaa yhteen pieniä ja suuria tarinoita elämän valo- ja varjopuolista. Lukijoiden tositarinat koskettavat, hymyilyttävät ja itkettävät – joskus järkyttävätkin.</p>

www.kolmiokirja.fi

 

[Kiekkokatsoja]

Uskon, että tämän lehden jutut on tarkoitettu juuri sinunlaisillesi lukijoille:

Tosi Elämää - Lukemistot - Kolmiokirja Oy

<p>6 numeroa</p> <p>Tosi Elämää kokoaa yhteen pieniä ja suuria tarinoita elämän valo- ja varjopuolista. Lukijoiden tositarinat koskettavat, hymyilyttävät ja itkettävät – joskus järkyttävätkin.</p>

www.kolmiokirja.fi

Ei kiinnosta lehti. Tarkoitin tv mediaa. Ja sellaista, jossa ei sarjan käsikirjoitus määrää, millainen juttu pitää olla. 10-15min/henkilö, puolen tunnin jakso. 2-3 juttua siis/jakso.

No olkoot.

 

[Hera80]

Jumalauta että oli metsässä liukasta. Okei saappaat jalassa, mutta silti. Kaikki pinnalla olevat puunjuuret ihan jäässä ja osin maakin. Onneksi on hyvät refleksit, ni en kaatunut kuin viisi kertaa. Koirat pysy pystyssä.