Kirjoitetaan tänne kun Yöketjuun ei voi vielä kirjoittaa. Meinaan, en ole saanut tässä tänä iltana unta vielä. Ja se huolestuttaa ja osin vituttaakin.
En jäänyt Suomen peliä tällä kertaa katselemaan edes kun olin niin väsynyt. Olin jo ennenkin kello 20:tä nukkumassa. Tai sängyssä ainakin, mutta unta en ole vielä saanut.
Keväällä olin työkokeilusta poiskin yhden päivän unettoman yön takia mutta nyt ajattelin töihin kyllä raahautua sai tässä vielä unta tai ei. Tiedän vain että se on yhtä perkelettä se huominen päivä olemattomilla unilla. Ja tässä on nyt hyvin lähellä että alkaa enemmänkin huolestuttamaan senkin takia unettomuus ja siksikään ei saa sitten sitä unta.
En tiedä mikä sitten vaivaa? Jäikö ne tutkimustulokset ja se paksusuolen tähystys pyörimään mieleen vai Suomen pelikö se mielessä pyöri vaikka sitä en kokonaan katsellutkaan? No mielenkiintoista nähdä rauhoittuuko nyt mieli kun peli päättyi ja saanko unta?
Mutta kyllähän se tähystyskin oli kyllä yhtä perkelettä. Niin kuin tuonne fiilis-ketjuun jo kirjoitinkin. Välillä sattui niin paljon että en tiedä onko minua koskaan niin paljon vielä fyysisesti sattunutkaan? Onneksi kivut oli kuitenkin hetkellisiä, kesti onneksi lyhyen aikaa ja ne saatiin menemään ohi. Tuolla sai kiroilla ja piereskellä eikä kukaan paikalla ollut katsonut asiaa varmaan pahalla. Kumpikin sekä piereskely että kiroilu varmaan lievitti kiputuntemusta.
Voi olla että kaksi kasvainta elimistöstäni löytyi mutta syöpävaaraa ei pitäisi silti olla?