Valvominen on aivan hemmetin jännää. Se onkin sen hienous ja mahtavuus, kun on pirun jännää ja fiiliskin parhaimmillaan sekä mukavan jännittynyt että ihana. Mutta on koitettava elää kurinalaisempien rytmien mukaan, sillä luulisin aika monen päivän menneen vähän reisille ja hilloille vähäisen unensaannin vuoksi. Ihan tovi sitten valvoin neljästä yöstä kolme, kirjaimellisesti johonkin aamuseitsemään asti. Maanantain ja tiistain välisenä yönä päätin kirjoitella tänne hampaat kolmantena kätenä ja tulosta tuli.
Mutta nyt sinne saunaan, että ehtii vielä.
