Tämä kuuluu taas luokkaan tyhmät kysymykset, mutta tullut viime aikoina kuunneltua musaa kuulokkeilla. Asun siten, että voin kuunnella kaiuttimilla yölläkin, kunhan en rupea tykittämään, mutta ei ole käynyt moinen mielessäkään. Vuosi sitten kesällä kokeilin sitten ihan huvikseen kuunnella kuulokkeilla. No sehän tuntui ihan kivalta, sai pistää mökää kovemmalle ja kuuli hiljaisemmat äänet paremmin, joita ei välttämättä kuulisi semi-matalalla kaiuttimilla soittamisella. Mökällä en nyt tarkoita, että korvat soisi tai sattuisi kun otin kuulokkeet päästä, mutta esimerkiksi sen verran kovalla vedin, että en huomannut kun yläpuolellani olevia nirskuvia portaita tultiin alas ja n. 5-6m päässä olevassa keittiössä suoritettiin aamutoimia. Havahduin vasta kun eräs kovemmin kolahtava kaappi suljettiin. Tällöin alkoi kalvamaan, että mitäs jos tuhoan tällä touhulla korvani. Esimerkiksi jos otin kuulokkeet pois korviltani, katkaisematta musiikkia, pistäessäni kuulokkeet hetken päästä takaisin korville äänenvoimakkuus tuntui liian kovalta, eli varmaan korva sitten tottui siihen kovempaan äänentasoon kun sen aluksi aloitti matalammalla voimakkuudella. Tämä ei mielestäni kuulosta hyvältä. Lopetin siihen paikkaan musiikin kuuntelun kuulokkeilla, kun voin sitä tehdä järkevällä volyymilla kaiuttimillakin ja päivällä miten lystää. Kuulokkeilla tarkoitan nyt semmoisia halpoja Sennheisereita, joissa on oikeastaan vain läpät korville, eristys luokkaa huono. Tiedän itsekin, että ne eivät ole optimaaliset vehkeet muuhun kuin keskusteluun/työskentelyyn, toki menettelevät pelatessa. Harrastin tätä kuulokkeilla musiikin kuuntelua melkein päivittäin 9 kuukauden ajan. Toki päivän sessiot eivät yleensä venyneet tuntia pidemmiksi, joskus ei sitäkään. En vain yleensä käytä kuulokkeita ylipäänsä, niin en ole oikein kärryillä, mikä on siedettävää ja mikä ei. Ja jotenkin kuulokkeilla vain tekee mieli vääntää sitä voluumia kovemmalle, mutta tiedän itsekin, että moinen kuulostaa kuulon kannalta vaaralliselta. Tämmöinen probleema kun mieltä kaivaa, kuulisin mielelläni vastauksia. En rehellisesti sanottuna edes tiedä, olenko käynyt mitenkään vaarallisen korkeilla äänenvoimakkuuksilla.
Luulen itse, että olen tehnyt kärpäsestä härkäsen, mutta se tunne, kun ei tiedä onko oikeassa vai väärässä jää vaivaamaan. Ja sehän on päättymätön looppi, jos alkaa päänsä sisällä jahkamaan, onko kuulo kärsinyt vai eikö ole, niin haluan tälle pääni sisäiselle jankkaamiselle stopin. En nimittäin halua tuhota kuuloani asioilla, jotka riippuvat minusta itsestäni.
