Mainos

Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 605 313
  • 68 367

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mutta joo nykyään kirjastoista saa vaikka mitä. Sähkömittareita, porakoneita, suksia jne. Ja Helsingin uusi keskuskirjasto on suunnilleen joku hengailu ja harrastuspaikka.
Kirjastotiskin toisella puolella olleena voin sanoa, että lumikengät ja frisbeegolfin kiekot ovat kova sana.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Olen muuten varmaankin aidosti kouluni ainoita oppilaita, joka ei käytä Instagramia tai Snapchattia. Joskus 2-3 vuotta sitten salissa oli eräs tilaisuus, jonka pitäjät yhdessä kohtaa kyselivät, löytyykö meiltä oppilailta sitä sun tätä sosiaalisen median kanavaa. Enpä montaa muuta kättä nähnyt alhaalla omani lisäksi, kun kyseltiin Snapchatista ja Instagramista.
Mäkin loin Insta-tilin vasta reilu vuosi sitten. Snapchatia en käytä ja tuskin tulen ikinä käyttämäänkään. Ei kaverien kanssa kommunikoimiseen mitään v*tun kuvia tarvi. Tuo on vain nykyajan älytön villitys ja nykynuorison tapa olla yhteyksissä frendeihin. Nykysin kaikki pitää kuvata...

Ja siis Instaankin postaan aivan tosi harvoin mitään selfieitä ja useimmiten maisemakuvia/ruokakuvia tai jos olen jossain kiintoisassa paikassa/tapahtumassa niin saatan postata instaan. Facea käytän vuonna 2019 käytännössä enää paskojen uutisten lukemiseen ja niille höröttämiseen.
 

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.
Tämä @Punamusta on ilmeisesti rumpalimiehiä? Hieno homma, että löytyy vielä nuorisoa oikeiden soittimien parista.

Aikanaan kovasti haaveilin rumpalin urasta. Tosiaan olisin halunnut kannuja soittaa, mutta ei ollut koskaan vaan mahdollista. Kielisoittimiin sitten siirryin, enkä ole valintaa katunutkaan. Mutta vielä joskus kun pääsisi oikeaa(!) rumpusettiä takomaan.
 

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.
Kyllä, innostus sai alkunsa syksyllä 2017 eli lukion käynnistyttyä ja viime syksynä rakkaus keräsi kokonaan uutta tulta siipiensä alle. Samalla olen muuttunut yhä enemmän musiikkihemmoksi. Eilen kävin hieman soittelemassa koulun musiikin luokassa varsinaisen työjärjestyksen jo loputtua, ja äänitin myös kännykällä muutaman biisin, jotka vedin ulkomuistista, vaihtelevalla menestyksellä.

Mötley Crüen kappale Keep Your Eye on the Money oli kaikkein paras, kun kuuntelin tuotokset kotona.

Rumpujen soittaminen on pirun siistiä. Viime perjantaina kaveriporukalla kokoonnuttiin yhteen asuntoon, josta löytyi sähkörummut. Niiden luo menin säheltämään ja hyvin kulki. Mä rakastan rumpuja.

Eli joo, olen rumpumiehiä.

Jatka vaan ihmeessä harrastusta, ei sitä muuten voi edes kehittyäkään.

Olen mä kyllä rumpuja takonut, ja kehujakin saanut, ei vaan ollut mahdollisuuksia jatkaa harrastusta, mikä on jäänyt kalvamaan. Jospa joskus vielä.
Kitaraan sitten tuli siirryttyä, basson hankinta olisi kanssa ajankohtainen lähikuukausien aikana.

@Punamusta Treenaa aina vaan, kun mahdollista. Mä olen huono antamaan neuvoja, mutta tämän voin sanoa.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Aah pitäis kyllä itekin ottaa lähivuosien yhdeksi tavoitteeksi oppia joku soitin. Lapsena ei tahtonut oikein motoriikka riittää, eikä sen puoleen oikein keskittyminenkään. Kitaraa ois hemmetin kiva oppia soittamaan, tuskin niin vaikeakaan kunhan pääsee hommasta jyvälle. Laulaa olen osannut aina, toki siinäkin voi aina kehittyä ja yritänkin kehittyä vuosi vuodelta. Kyllä, bändissä laulaminen/soittaminen on yksi etäisiä haaveitani. Music is everything (urheilun lisäks ;D)
 

SMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ärsyttävän nuhan oli lykännyt yön aikana. Eilen oli pakko lähteä liian vähissä vaatteissa ulos, kun näytti että olisi ollut hieno keli. No jotain aamupalaa naamariin ja hommiin.
 
K

Kiekkokatsoja

Hyvää yötä! Netti kiinni, simmut umpeen ja kauniita unia. Minua vaivaa tuo nukuttamattomuus vähän väliä ja tarvitsen yleensä puolisen tuntia rauhoituakseni uneen. Eikä sitä tietty auta tämä minun "jatkoaikailu" pitkälle yöhön.
Toki median sammutus hyvissä ajoin ennen ihmisen sammutusta voi vaikuttaa nukahtamiseen positiivisesti. Toisaalta kaikilla se ei ole niin yksinkertaista, tuo nukahtaminen tai nukkuminen.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Voi helkutti, miksi minun piti mennä lukemaan tuota Yöketjua? Jouduin jättämään eilen illalla taas pelin katselun ensimmäisen erän jälkeen kesken kun en millään jaksanut valvoa. No piti aamulla jatkaa katselua ja ajattelin olla pelin lopputuloksesta spoilaantumatta ja hyvin menikin siihen asti kunnes menin lukemaan tuota Yöketjua. Siellä siitä pelistä olikin sitten mainintaa.

Peli joka piti katsella aamulla loppuun oli tämä Kanada-Slovakia. Mutta en tiedä viitsinkö nyt katsella sitä koska sain jo vähän tietää mitä siinä ottelussa olisi käymässä ja se kyllä murentaa intoa katsella peli tallenteena. Ajattelin kyllä että ei nyt varmaan Yöketjussa ole mainintaa tuosta ottelusta, mutta väärässä olin. No kun ollaan jääkiekkopalstalla niin ymmärtäähän sen että jääkiekkokeskustelua voi tulla tällä palstalla joka nurkan takana vastaan.

Kohta hoidan aamupesut ja sitten ryhdyn hakemaan taas töitä. Mitään kuntouttavaa työtoimintaa tai Klubitalon toimintaa en nyt hirveästi kaipaa tällä hetkellä elämääni sillä tällä hetkellä panostan paljon tuohon työn hakuun. Se on minun työtäni. Mutta toivottavasti se nyt ei ole kovin pitkäkestoinen työ vaan työn haku tärppäisi mahdollisimman nopeasti. Toki saan apua ja neuvoja työnhakuun myös tuolla Klubitalolla, mikä on kiva juttu.

Kirjoitin tuonne asia joka avautui minulle-ketjuun että minulle henk. koht. tämä kevään 2019 mestaruus maistui vielä paremmalta kuin kevään 2006 mestaruus. Ainahan elämäni on melko vaikeaa ollut mutta erityisen raskaaksi se kävi vasta tuon kevään 2006 jälkeen. Tuli monia kuolemia lähisukuun, velkaantumistani, alkoholismia, peliongelmaa ja mielenterveysongelmia. Liki kaikkea mahdollisia vaikeuksia. Niiden vaikeuksien läpi käynnin jälkeen on tosiaan sitten oppinut arvostamaan iloa ja elämää entistä enemmän ja tällaiset iloiset jutut kuten HPK:n mestaruus tuntuu yhä vain paremmalta.

Mutta nyt aamupesulle ja sitten työn hakuun!
 

HogiBoi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
sitten työn hakuun!
Onnea matkaan!

Tuossa oli juttua soittimista, joten avaan hieman omaa musisointiani.

Joskus nuorempana omistin kitaran, mutta silloin en paljon mitään osannut ja jos jotain opettelin, niin nyt pari vuotta sitten saatuani uuden kitaran, en siitä enää mitään muistanut, vaan täysin nollista jouduin aloittamaan. Sain sen saavutettuani 16 vuoden iän ja nyt olen siis jo muutaman kuukauden yli 18-vuotias ja nyt osaan nämä helpommat soinnut. Eli A, Am, C, D, Dm, E, Em sekä G. On niitä joitain muitakin jotka osaan, mutta nimitystä en tiedä. En siis ole missään erikseen käynyt oppimassa mitään musiikkia, vaan kotona yksikseen opetellut. Jotkut intohimoisemmat saattavat oppia nopeammin, mutta minulla menee niin paljon aikaa jääkiekon katsomiseen, ettei ole mahdollista käyttää enempää aikaa kitaran opetteluun. Josko nyt kesällä taas tulisi otettua kunnon harppaus.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Itse en ikinä nuku t-paidan kanssa, mutta peitto täytyy aina olla. Mieluummin peitto, mutta ei tyynyä, kuin toisinpäin.
Peitto pitää olla, vaikka sitten vaan lakana. Muuten tietenkin alasti,
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kokosin blogiini äsken kirjoittamani viestit tänne Jatkoajan keskustelupalstalle että Facebookkiin ajan jaksolta 3.-5.5.2019. Löydänpähän sitten varmaan helpommin itsekin nämä kirjoittamani viestit vielä vuosien päästäkin ja voin helpommin muistella miltä se mestaruus silloin keväällä 2019 maistuikaan ja miten sitä juhlin.

Tulihan tuosta blogiteksistä melko pitkä, koska tuona ajan jaksona tuli näemmä kirjoitettua paljon tekstiä eri viestimiin. Mutta kai se kirjoittelu oli osa sitä juhlintaa, koska suurimman osan olin yksin juhliessani niin olihan sitä johonkin päästävä muidenkin nähden fiiliksiään purkamaan. Lähinnä itseni takia tuon blogitekstin työstin.

Oletan nyt olevan helpompi lukea yhdestä paikasta minkälaiset tunnelmat sitä minulla olikaan game seveniä ennen, mestaruuden ratketessa ja voiton juhlissa. Täällä Jatkoajan keskustelupalstallakaan kun ei taida ihan yksinkertaista olla vuosien päästä löytää enää niitä omia kirjoittamia viestejään. Ja onhan se kiva lukea että ai niin, tuolta se maistuikin tai noin minä ajattelinkin!

Tämä kirjoittelu on ollut tärkeä osa minulle jälleen kerran. Nyt sillä on ollut tärkeä rooli näissä voiton juhlissa. Torijuhlien jälkeen juhlin kuitenkin paljon yksinäni, ilman alkoholia niin oli tärkeää että jossain sai jakaa fiiliksiään muidenkin nähden. Olin yksin, mutta silti en ollut yksinäinen.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En tajua ihmisiä jotka osaa soittaa rumpuja. Mulla ei onnistu mitenkään tehdä molemmilla käsillä ja jalalla jotain eri juttuja yhtä aikaa. Yhdellä kädellä ja jalalla jotenkin onnistuu, ja kahdella kädellä, mutta kaikilla kolmella ku yrittää ni ei siitä perkele mitään tule, ei mee kauaa ku on rytmit sekasin.

Lapsena minut pistettiin pianotunneille, ja jonkun aikaa niillä kävinkin kunnes kyllästyin totaalisesti ja lopetin. Pitkän aikaa en soitellut mitään, kunnes sitten joskus yläasteen ja lukion aikoihin kaverien kanssa perustettiin bändi vaikkei kukaan osannut soittaa mitään. Päätettiin vaan että nyt kyllä perustetaan bändi, innokkain puuhamies nakitti itselleen kitaran instrumentikseen, minä heti laiskana paskana varasin itelleni basson koska ajattelin sen olevan iisein. Yks sit otti rummut ja viimeiseksi jäänyt pakotettiin laulajaksi ja komppikitaraa piti sen kanssa opetella soittaa, se eka kitaran varannut halus olla soolokitaristi.

En mä eka meinannu ees mitään soittimia hommata ku aattelin että tää nyt on tämmöstä keulimista vaan, mutta sit ne muut hommas kitarat ja vahvistimet ja rummut ja varas oikein jotain soittotunteja tai kävivät jollain soittotaitoisilla kavereilla harjottelemassa, ni pakko oli itekin pyytää sit bassoa ja vahvistinta synttärilahjaksi vanhemmilta eikä jotain muuta mikä ois oikeesti kiinnostanut. Sain sit välineet, ja se soolokitaristi sitten piirs mulle paperille että miten basson kielissä menee ne kirjaimet. Se oli jotain omia biisejäkin tehny ja selitti että soita tässä neljä kertaa G ja sit kaks kertaa C ja kaks kertaa D, katoin siitä sen mulle piirtämästään paperista että mistäs kohtaa ne tommoset kirjaimet oikein löytyy, ja aloin harjottelee. Sormiin sattu, mutta jotenkin se oli metkaa se soittelu, varsinkin kun intternetistä löydettiin tuttuihin biiseihin tabulatuureja.

Eipä aikaakaan kun osattiin jo soittaa Nirvanan Smells like teen spirit ja About a girl, Silverchairin Freak, Blurin Song 2 ja Apulannan Mato ja Odotus. Niitä ja jotain soolokitaristin tekemiä, rumpalin sanoittamia biisejä soitettiin ihan perkeleesti laulajan talonyhtiön kerhohuoneella. Minä vaan lorvin bassoineni mukana, muut teki kaiken työn. Kerran mannet kävi nyysimässä ne meidän kamat sieltä kerhotilalta, mutta vakuutuksesta saatiin uudet.

Bändissä soittelusta tuli hemmetin hauskaa, sinne kerhotilalle mentiin aina, välillä pussikaljoteltiinkin siellä ja onnistuttiin jopa jotain tyttöjäkin saamaan sinne mukaan iltaa istumaan ku oltiin niin kovia rokkitähtiä. Minusta ei tytöt olleet koskaan ennen olleet kovinkaan kiinnostuneita, mutta bändiaikoihin tilanne muuttui, en minä tiedä johtuiko se ollenkaan siitä että soitin bassoa ja olin tosi cool raggari vai jostain muusta, mutta en valittanut. Yksi noista innostuneista on vielä tätäkin nykyä vaimoni, hahaa, mitäs läksi saatana.

Himassa kävi sitten tylsäksi soitella bassoa yksinään, niin opettelin sit sitä kitaraakin soittamaan, sitä kun oli itekseen paljon mielekkäämpää rämpytellä. Joihinkin bändeihin kelpasin sitten lopulta kitaraakin soittelemaan, mutta en mä niissä ikinä jaksanut kauheella vimmalla olla, kunhan vaan soittelin mukana kunnes alettiin keulimaan jostain studioajasta ja keikkarundeista tai vastaavista jotka ei napannu ollenkaan, minä halusin vaan harrastuksenomaisesti satunnaisesti soitella ja opetella ammatin josta sais vähemmällä riskillä ja vaivalla enemmän rahaa ku muusikkona heilumisesta.

Bändit sit lopulta kuoli tai minä lähdin niistä ja tein tilaa kunnianhimoisemmille veijoille. Kitaraa oon soitellut silti aina himassa, nykyään myös pianoa oon taas opetellu itekseni soittamaan, aika karseelta se vielä kuulostaa mutta on siinäkin etenemistä tapahtunut, enää ei sentään tarvii joka soinnunvaihdon jälkeen ettiä 6 minuuttia et missäs ne seuraavan soinnun koskettimet nyt olikaan ja mites mä sormeni niille asetan, ja silti meni väärin.

Musiikki ja soittaminen on mukava asia. Paitsi rumpujen soittaminen. En käsitä miten kukaan sitä osaa.
 
K

Kiekkokatsoja

Joo mulla ihan sama, paitsi että jatkunut 20 vuotta.
Kroonista siis. No vaivojen kanssa elämistä, sitäpä meillä monilla on.
Mulla lähinnä kausiluontoista. Kesä pahinta aikaa. Lienee siitepölyssä jotain, mikä sekoittaa elimistön. Nyt onkin vahva siitepölyaika, joten jatketaan siis syömistä ja kaljoittelua.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Yhdellä kädellä ja jalalla jotenkin onnistuu, ja kahdella kädellä, mutta kaikilla kolmella ku yrittää ni ei siitä perkele mitään tule, ei mee kauaa ku on rytmit sekasin.
Rick Allenilta tuo taas onnistuu kahdella jalalla ja yhdellä kädellä.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Musta tuli näköjään ylioppilas. Nopeasti meni lukioaika.

Ens vappuna sit junakuskin hattu päässä oksentelemaan pitkin julkisia paikkoja niinku me muutkin ylioppilaat!
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Rick Allenilta tuo taas onnistuu kahdella jalalla ja yhdellä kädellä.

Kaikkii saatanoita sitä onkin. Tosin Tony Iommikin on ihan kohtalaisen kitaristin uran tehnyt vaikka siltä puuttuu pari sormenpäätä. Ja olen kuullut huhuja, että eräällä basistilla olisi aivotoimintaa, mutta se kuulostaa jo ihan mahdottomalta että silti osaisi tuollaisen vaivan kanssa bassoa soittaa.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ens vappuna olen todennäköisesti armeijassa. Kai sieltä vapaata saa, kun on pakko mennään ryyppäämään.

Tai sitten ryyppäät siellä. Jos joku tulee sanomaan että ei saa, niin soitat Ilta-Sanomiin ja sanot että sinua simputetaan.
 

Glove

Jäsen
Kroonista siis. No vaivojen kanssa elämistä, sitäpä meillä monilla on.
Mulla lähinnä kausiluontoista. Kesä pahinta aikaa. Lienee siitepölyssä jotain, mikä sekoittaa elimistön. Nyt onkin vahva siitepölyaika, joten jatketaan siis syömistä ja kaljoittelua.
Mulla on käynyt ihan päinvastoin, vaikken mielestäni ole tehnyt mitään sen kummemmin kuin ennenkään. Syönyt ja juonut (alkoakin) ihan niin kuin ennenkin. Eilen sitten kävin terveyskeskuksessa ja määräsivät puntarille. 8 kiloa oli lähtenyt viime kerrasta. Olin vähän että wtf, on kai tuo teijän puntari rikki. Mutta niin ne väitti että ehjä se on joten kai se on uskottava.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös