Tuli fiilisteltyä YouTubesta Suomen kiekkohistorian kenties suurinta hetkeä, kun ottivat jenkeiltä 6-0 turpaan Vancouverissa ensimmäisessä erässä. Jos omalta lyhyeltä penkkiurheilu-uralta täytyy joku kohokohta mainita, niin tuo se on. Olin tuolloin vasta 11-vuotias pentu. Eli siis silloin seurasin jääkiekkoa ainoastaan Liigaa radiosta ja keväisin MM-kisoja. NHL:n suomalaisia taisi tulla melko harvoin seurattua teksti tv:stä. MM-kisojen takia minulla oli sellainen käsitys, että Kanada on maailman paras jääkiekkomaa. Sen jälkeen Venäjä toisena, Suomi kolmentena, Ruotsi neljäntenä, Tshekki viidentenä ja kuudennella sijalla oli USA vain hieman Sveitsiä ja Slovakiaa parempana. Tämän vittusaatanan MM-kisojen takia siis luulin, että Suomi on selvä ennakkosuosikki USA-peliin ja olin oikeasti varma että näemme finaalin Suomen ja Kanadan välillä. No sitten tuli kanet ja kumppanit ja latoivat kuusi häkkiä taululle ensimmäiseen 13 minuuttiin. Tuo peli taitaa olla ainut kerta, kun olen kirjaimellisesti itkenyt urheilun takia. Olin vieläpä äidiltä ja isältä pyytänyt tuomaan herkkuja minulle kyseistä ottelua varten. Muistaakseni tuo ottelu pelattiin perjantaina, joten huomenna ei ollut koulua, joten sain vieläpä valvoa myöhään. Vitun hirveä peli. Onneksi en seurannut jääkiekkoa vielä 2003 MM-kisoissa, kun pelattiin puolivälieriä.
Mutta onneksi tuli 2016 nuorten MM-kisat, kun Suomi toi supertähdet kentälle ja otti kotikisoissa huikeiden kisojen jälkeen kultaa. Se on sitten tuon välierän kanssa toinen kohokohta omalla penkkiurheilu-uralta.