Voidaan Pridea toki mielenilmaukseksikin kutsua, koska siinä halutaan ilmaista mielipide. Mielenilmaukset ovat demokratiassa tapa vaikuttaa mielipiteisiin ja päätöksentekoon siinä, missä äänestäminenkin. Demokraattisiin perusoikeuksiin kuuluvat poliittiset oikeudet ja vapaudet, joita on äänioikeus, kokoontumisvapaus, mielipiteenvapaus ja yhdistymisvapaus. Äänestäminen on näistä äänioikeuden käyttöä, mielenilmaukset puolestaan kokoontumisvapauden ja mielipiteenvapauden käyttöä. Eli hyvinkin on Pridella tekemistä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ajamisen kanssa, jotka tietysti itsessäänkin ovat perusoikeuksia.
Se, että demokratia voisi toteutua pelkästään vaalien kautta ilman ilmaisunvapauden sallimista ja toteuttamista, on täyttä paskaa ellei sitten pidä vaikkapa Venäjää tai Turkkia mallikelpoisina demokratioina.
Mitä noin yleisesti ottaen tulee mielenilmaisuihin, niin kyseenalaisia ovat semmoiset, joiden tavoitteena on rajoittaa perusoikeuksien toteutumista joko yleisesti tai joidenkin ihmisryhmien osalta. Tällöin siis mielipiteen ja kokoontumisenvapautta pyritään hyödyntämään ikään kuin itseään vastaan (eli perustuslain suomia oikeuksia käytetään itse perustuslakia vastaan). Pride ei kuulu tämmöisiin, koska siinä tarkoituksena on ajaa perusoikeuksien tasa-arvoista toteutumista.
En nyt ihan ymmärrä vertausta Turkkiin tai Venäjään, missä ne ihmisoikeudet ei toteudu ihan muista syistä ja mitkä on demokratian irvikuvia muutoinkin. Eikä tässä kukaan ole väittänyt että kokoontumisen vapautta ei olisi, tuosta mielipiteen vapaudesta voi olla vähän kahta mieltä kun katselee vaikka Tolppolan saamaa kohtelua. Enkä minä nyt ymmärrä että miten kenenkään marssiminen rajoittaa kenenkään muun toimintaa. Niistä Priden ajamista asioista ja niiden tasa-arvosta taas voidaan olla kahtaa mieltä, sekä siitä missä se raja menee esim. maanpuolustuksen ja vapauden osalta.
Juurihan siinä viestissä totesin, mitä moninaisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi jääkiekon kohdalla: jääkiekko olisi harrastuksena ja ammattina avoin kaikienlaisille ihmisille, kuten seksuaalivähemmistöille.
Niin sihän itse nostit esille jääkiekon ja minä totesin, mitä nämä asiat voisivat tarkoittaa siinä kontekstissa.
Niin ja minä totesin että Priden yksi tavoitteista on ajaa maata missä sukupuoltaan saa vaihtaa vain kertomalla. Miten tämä mielestäsi rinnastautuu urheiluun tai vaikka armeijaan? Et näe mitään riskejä tai epäkohtia?
En ole tutustunut Prideen ja sen saavutuksiin niin tarkasti, että osaisin sanoa saavutuksista mitään. Varmasti ainakin yksilötasolla saanut rohkaistua yksilöitä olemaan oma itsensä ja löytämään paikkaa tässä yhteiskunnassa.
Eli et osaa vastata kysymykseen mutta silti pidät Prideä jotenkin hyvänä ja asioita edistävänä, eikö se ole hieman ristiriitaista?
Vammaisissako ei ole seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä? Sitä paitsi tuo oli kommentti tekstiisi, jossa itse nostit esiin vammaiset.
Varmasti on, mutta vammaislaeilla ei ole Priden asian kanssa mitään tekemistä. Minä vain totesin että vammaisia, kuten muitakin vähemmistöjä on aiemmin kohdeltu huonosti ja eteenpäin on menty paljon, enää jää puuttumaan se että mitä vielä näiltä (ei vammaisilta) puuttuu?
Pride ajaa yhdenvertaisuutta mm. siten että se tuo vähemmistöjen asiaa esille ja yleiseen keskusteluun, juuri mitä tässä paraikaa teemme. Ei yhdelle tapahtumalle kannata laittaa liian suuria odotuksia, mutta ei sitä tarvitse myöskään väheksyä. En ymmärrä alkuunkaan miksi tämä aiheuttaa monissa näin paljon negatiivista reaktiota. Antaa muiden tehdä vapaassa maassa mitä lystäävät, kunhan tekevät sen lain puitteissa. Itse kannatan suuresti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mutta minussa Pride ei puolestaan saa mitään suurta positiivista kiihkoa aikaan. Hienoa, että järjestävät tällaisen tapahtuman, jos ja kun kokevat sen tärkeäksi.
Ei vaan Pride väittää ajavansa yhdenvertaisuutta, siinä on iso ero. Miten sinä koet yhdenvertaisuuden, jos et konkretian kautta, niin en tiedä. Minulle lakitekstit on se yhdenvertaisuuden lähtökohta ja tae. Ei se että joku marssii jossain ylikaupallistuneessa tapahtumassa.
Sinä teet tässä nyt melkoisen olettaman, eli oletat vaikka minun vastustavan Pride kulkuetta, mitä en missään nimessä tee. Se että kritisoi jotain ja ihmettelee sen tarkoitusperiä ja varsinkin sitä kritiikittömyyttä millä suuri osa suhtautuu tähän(kin) asiaan on se miksi minä jaksan päpättää. Mulle on ihan se ja herttisen sama ketä marssii ja missä, kun siihen on kaikilla oikeus. Minä lähden sitten barrikaadeille, on se asia mikä tahansa kun joku yrittää rajoittaa muiden oikeutta samaan.
Minä en vain ymmärrä miten, taas, on täysin kritiikitöntä tuo suhtautuminen, sitten jos uskaltaa vähän edes kyseenalaistaa ja kysyä niin saa täyslaidallisen takaisin. Onko ihmiset oikeasti noin sinisilmäisiä? Sano tasa-arvo ja sitten sitä agendaa on "pakko" kannattaa, oli se mitä vain ja vastaväitteitä ei saa sanoa leimautumatta huonoksi ihmiseksi? No okei tuossa oli vähän suoraviivaistettua ja olkiukkoilua, mutta silti samalla kaavalla toimii tuo feminismikin. Epäkohtia ja kyseenalaistettavaa olisi ja paljon, mutta ei voi ja saa kun tasa-arvo mainittu.
Ja edelleen, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole poliittisia agendoja. Ne ovat lain suomia perusoikeuksia. Tai kerrotko mulle, miten voin ajaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa äänestyskopissa? Kenelle annan tällöin ääneni?
Se, että esimerkiksi tasa-arvossa on päästy Suomessa näinkin pitkälle (mm. naisten äänioikeus) on vaatinut aikanaan juuri samankaltaista kansalaistoimintaa ja asioiden tuomista julkiseen keskusteluun. Sieltä se on sitten siirtynyt poliittiseen päätöksenkoon ja viranomaisten toteutettavaksi.
Kyllä on poliittisia agendoja. Se on täysin sinisilmäistä väittää että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole osa poliittista kenttää. Joka kerta kun sillä varjolla tehdään politiikkaa niin kyllä se on iso osa politiikkaa. Se kelle annat äänesi on sinun oma valintasi. Esim. KoKoomus potkii tällä hetkellä hallituksessa työttömiä päähän, onko se mielestäsi yhdenvertaista? Se on täysin katsantokannasta kiinni että miten kukakin kokee ja tuntee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon. Ei nämä ole mitään mustavalkoisia asioita, vaan hyvinkin veteenpiirrettyjä juttuja. Samalla tavalla meillä on vankiloita missä rajoitetaan sääntöjä rikkoneiden vapauksia. Silti me kaikki yhdessä olemme linjanneet että se on hyvä asia. Mutta älä tule väittämään että vangit ovat yhdenvertaisessa asemassa. Heillä oli toki siihen mahdollisuus, mutta se jouduttiin heiltä epäämään sattuneista syistä. Mahdollisuuksien tasa-arvo on eri asia kuin tasa-arvo.
Onko esim. sukupuolenvaihtoleikkaukset yhteiskunnan verovaroin maksettava asia? Saako sitten omalla ilmoituksella mennä myös vaikka rintojenkohotukseen tai rasvaimuun? Kärjistetty esimerkki, mutta valitettavasti se olisi sitä tasa-arvoa. Missä menee ne rajat, onko sellaisia? Mihin asti näitä marginaalisten ryhmien oikeuksia vaatia yhteiskunnalta ja muilta milloin mitäkin aiotaan venyttää?
Se mihin me olemme päässeet kansakuntana ei riipu yhdestäkään marssista. Se lähtee ihan muista keinoista ja vuoropuheluista. Ei täällä mitkään uus-natsien marssitkaan aiheuta yhtään mitään muutoksia ja hyvä niin. Ne oikeat vaikuttamiskeinot on ihan muualla kuin jossain tälläisessä teatraalisessa ja kaupallistuneessa showssa.
Ja sinä syyllistyt samaan. Sinä et voi sitä omia eikä kukaan mukaan.
Nyt vaatisin vähän tarkennusta että miten minä yritän omia tasa-arvoa? Mitä agendaa minä ajan ja missäs minä olen marssinut? Minusta meillä jo on tasa-arvo olemassa. Onko se omimista? Olenko ymmärtänyt sanan omia väärin?