Näin Pride-viikolla muistelen hymyssä suin aikaani erään helsinkiläisen yökerhon ovimiehenä nuorena poikana opiskeluiden ohessa. Kyseisen klubin mottona oli ”Gay? Straight? Who the fuck cares?!!!!" eli kyseessä heteroystävällinen gay-yökerho. Oikeastaan ovimies on väärä kuvaus, sillä olin vielä hierarkiassa enemmänkin ”poika” eli remmissä oli huomattavasti allekirjoittanutta kokeneempia vahtimestareita. Yhtenä iltana kuitenkin minut oli määrätty ovelle, koska tunsin jo kuitenkin klubin vakioporukkaa ja vanhemmat vahtimestarit kaikki enemmän ja vähemmän poissa.
Ilta oli melko vilkas alkukesällä ja jonoja alkoi kertyä jokaiseen yökerhoon melko varhain. Siinä sitten yhdessä vaiheessa jonoon saapui muutaman hengen seurue maalaisserkkuja isolla kirkolla. Koska herrasväestä pystyi jo melkoisen kauas näkemään, etteivät välttämättä tiedä mihin ovat jonottamassa niin päätin joviaalina varmistaa, että tietävät mistä ovat maksamassa:
Minä: ”hyvää iltaa herrat, olettehan perillä tämän klubin motosta ”Gay? Straight? Who the fuck cares?!!!!"
Maalaisserkkujen puhemies: ”Jaa, onko tämä homojen paikka? ”
En päässyt edes aloittamaan vastaustani, kun selkääni koputetaan ja siellä on muutaman hengen seurue klubin kanta-asiakkaita:
Kanta-asiakkaiden puhemies: ”Hei kulta, meitä olisi tässä viisi tulossa bailaamaan?”
Minä: ”Mukava nähdä, tervetuloa ja pitäkää hauska ilta”
Kanta-asiakkaiden puhemies:” Kiitos paljon kulta, milloin ne meidän häät olivatkaan?”
Minä: ”(hymyssä suin) eikö me Juhannuksesta silloin alunperin puhuttu?”
Kanta-asiakkaiden seurue menee sisään ja olin jo puoliksi unohtanut maalaisserkkujen seurueen, joka oli todistanut tätä juttelua selkäni takana. Käännyn taas heidän puoleensa aikeissani jatkaa kesken jäänyttä keskustelua. Maalaisserkkujen puhemiehen silmät olivat teepannujen kokoiset hämmennyksestä:
Maalaisserkkujen puhemies: ” ovatko portsarit täällä myös homoja?”
Minä: ”kyllä, täällä kaikki ovat homoja”
En sitten tiedä kuinka vakavasti maalaisserkut ottivat tämän huulenheiton? Ilmeistä päätellen melkoisen vakavasti. Siitä annan propsit heidän puhemiehelle, että hän halusi mennä katsomaan sisälle ennen lopullista päätöstä illan rientopaikasta. Minulla ei luonnollisesti ollut tätä vastaan mitään. Käynti sisällä oli kuitenkin salamannopea ja loppukaneettina totesivat, ettei tämä paikka ole välttämättä heille kuitenkaan tarkoitettu. Siinä sitten toivotettiin hyvät illat puolin sekä toisin, ja jatkettiin iltaamme kukin tahoillamme. Hauska muisto ja kohtaaminen.
Yleisesti ottaen olen helvetin onnellinen ajasta tässä yökerhossa ja sain kunnian olla töissä myös monissa SETAN yksityistilaisuuksissa. Lisäksi MaRa-alalla työkavereina oli paljon seksuaalivähemmistöjen edustajia. Vaikka itse koen saaneeni suvaitsevan kasvatuksen kotona niin tämä seksuaalivähemmistöjen kanssa ja parissa työskentely ainakin minulle oli erittäin kasvattava ja silmiä avaava kokemus, josta olen todella kiitollinen.
