Keskustelua Jatkoajan kolumneista ja artikkeleista

  • 1 228 794
  • 6 948

theZ

Jäsen
Tosin näissä roasteissa ja muissa komediaohjelmissa ihmiset yleensä tietävät mihin ohjelmaan menevät ja ovat valmistautuneita siihen. Monilla on useita vaihtoehtoja, että millaisiin ohjelmiin menevät töihin eli esiintymään. Sen sijaan jääkiekossa näyttämöitä on vain yksi, joskin eri paikoissa, ja säännöt käytännössä kaikkialla samat. Jääkiekkoilijalle ei ole vaihtoehtoja, että minkäluontoiseen jääkiekkopeliin osallistuu, pl. Hockey Fights Show tjsp. Baronalla aikanaan keikkana.

Voihan sitä silti olla tilanne, että taloudellisen tilanteen takia pitää ottaa vastaan töitä myös viihdealalla jotka voivat todellisuudessa ahdistaa. Ihan samalla tavalla jokainen jääkiekkoilija junnuista lähtien* kyllä tietää, että kaukalossa voi tulla provosointia ja kuittailua. Joskus se vaan voi ylittää rajat yksilön kohdalla. En usko, että näistä "pilkkaamisjäähylle naureskelijoista" juuri kukaan on sitä mieltä, että kaukalossa pitää saada sanoa mitä tahansa. Syy miksi tuolle pilkkaamisjäähylle nauretaan liittynee enemmän termin nimeämiseen. Pilkkaaminen kuulostaa kieltämättä vähän huvittavalta vaikka ei ihan nauramaan vielä saa. Jääkiekkoliitossa 2016 koulutus- ja talouspäällikkönä ollut Jere Lahti kommentoikin tuota aikanaan näin:

" – En tiedä, mikä pilkkaamisen tausta on, mutta tämä on juuri sellainen sääntö, joka voisi olla lueteltuna epäurheilijamaisen käytöksen yhteydessä. En tiedä, miksi sitä ei ole lueteltu siellä. Mutta täytyy myöntää, että en ihan täysin löydä perusteluja sille, että pilkkaamissääntö on omana otsikkonaan."

Säännöissä oli jo aiemmin keinot puuttua epäurheilijamaiseen verbaaliseenkin käytökseen (tai epäasiallisiin fyysisiin eleisiin), joten ala-asteen meiningeiltä kuulostava "pilkkaaminen" voi sinänsä särähtää korvaan terminä ilman, että siinä naureskellaan kenellekään törkypuhetta kuuntelemaan joutunutta. Tai eipä sitä nykymaailmassa enää tiedä. Ihmiset ovat niin tarkkoja oikeuksistaan, että joku varmaan pahoittaa mielensä jos häneen kohdistunutta tekoa ei kutsuta nimenomaan pilkkaamiseksi. Varmaan jatkossa sääntökirjaan täytyy lisätä rangaistavien tekojen listaan "väärä persoonapronomi". Vähintään parin minuutin kakku jos ei jopa ulosajo tilanteista missä erehtyy puhumaan vastustajasta miehenä tai äijänä jos kyse onkin jonkun 74. sukupuolen edustaja. Tuossa voi vielä hämätä vaihtamalla sukupuolta ilmoituksella erätauon aikana. Lopputuloksena Jääkiekkoliitto reagoi ja pakottaa mainitsemaan persoonapronominit pelipaidoissa. Noniin lähtee lapasesta taas mulla tämä nykymaailma. Psykiatrilleni avauduinkin tuosta jo eilen. Ei vaan jaksa kaikkea ymmärtää. Kukaan ei auta kun nykymaailma kiusaa. Oinonen?

* Luistelukouluista ja muista pikkulasten peleistä nuo voi pyrkiä pitämään kaikin puolin nollissa.
 
Viimeksi muokattu:

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Jossain se raja tietenkin menee. En hyväksy esimerkiksi toisen pelaajan tahallista (fyysistä) vahingoittamista voiton tavoittelemiseksi.

Sekin on oma keskustelun aihe, että missä menee peliin kuuluvan satuttamisen ja vahingoittamisen raja. Tarkennan, että itse siis kannatan kyllä fyysistä pelaamista ja kovaa taklauspeliä, sekä junnuista asti pitäisi opettaa pitämään pää ylhäällä. Silti olen valmis rankaisemaan taklaajaa, jollei taklattavan toiminta ennen taklausta ole todella äkillistä.

Harvassa ovat ne pelaajat, jotka ovat valmiita käyttämään mainitsemiasi asioita voittamisen eteen. Ne agitaattorit, jotka rajoja ylittävät, joutuvat usein myös tavalla tai toisella maksamaan sanoistaan. Ja pilkattu pelaaja puolestaan saa omalta joukkueeltaan tukea. Tämän tiedän omasta kokemuksestakin.
Pilkkaamisjäähyjähän ei tosiaan ole kauheasti jaettu myöskään vuosikymmeniin. Knazko epäilemättä sanoi jotain sellaista, jonka takia tuomaritkin joutui muinaisrangaistuksen kaivamaan naftaliinista. Toimistolla tai tehtaalla tai missä vain työympäristössä noista oikeasti joutuu vastuuseen, mutta jostain syystä jääkiekkoilijat ja tietyt muut urheilijat on jotenkin poikkeuksellisesti henkisten ongelmien yläpuolella. Toisissa lajeissa taas pienemmistäkin epäkunnioituksista tulee rankkua.

Onhan se vähän ala-asteen meininkiä, että joku sanoo mulle pahasti ja isompi kaveri käy hakkaamassa sen, jos sitä mietitään saatuna korvauksena eli maksamisena teosta. Eipä se aikuisten maailmassa poista jo tehtyä vahinkoa, jos oikeasti vyön alle mennään.
Uh… seuraava on kuultu vastustajan valmentajalta faktana tuohon Knatzko-juttuun liittyen: Knatzkolle oli huudeltu jotain vaihtoaitiosta. Knatzko teki maalin, teki kaarroksen siinä just ja just vaihtoaition edessä ja sanoi jotain näin: ”who is shit now” tms. Siinä linjuri vieressä ja eikun vasikoimaan päätuomaril. Jos tollasesta saa jäähyjä, ni hiljaseksi vetää. Tostahan ois pitäny tulla kuitenkin kymppi? Vai? Mut on kyllä aikamoista ”kiusaamista”. Vittu mikä ”analyysi” toimittelijalta.
Jos asia on näin, niin tuota voidaan pitää urheiluun kuuluvana. Toki sääntö itsessään kieltää vastustajan vaihtoaition edessä tuulettelun ja sitä ei ihan liian usein tehdä, sekä rehellisyyden nimissä jo unohdin, että tämä oli se perimmäissyy. Koluminin/jutun pointti olikin ehkä tilannetta suurempi ja mielestäni varsin arvokas keskustelun aloitus.
Voihan sitä silti olla tilanne, että taloudellisen tilanteen takia pitää ottaa vastaan töitä myös viihdealalla jotka voivat todellisuudessa ahdistaa. Ihan samalla tavalla jokainen jääkiekkoilija junnuista lähtien* kyllä tietää, että kaukalossa voi tulla provosointia ja kuittailua. Joskus se vaan voi ylittää rajat yksilön kohdalla. En usko, että näistä "pilkkaamisjäähylle naureskelijoista" juuri kukaan on sitä mieltä, että kaukalossa pitää saada sanoa mitä tahansa.
Muutamat liigakiekkoilijat, joista itse olen kuullut toisilta pelaajilta nämä sivallukset, keiden henkilökohtaisesta elämästä on annettu rajujakin kommentteja ovat tuskin samaa mieltä. Harva A-juniori tuskin suunnittelee tulevat perhe- ja päihdeongelmansa, sekä sitä silmällä pitäen tekee uravalinnat. Jotkut juniorivaiheessa näistä syistä jättävätkin lajin, kun pahimmillaan ne on omat joukkuetoverit, jotka näitä kylvävät.

Siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, että tuulettelu vastustajan vaihtoaition edessä yms. pitäisi vain sisällyttää epäurheilijamaiseen käytökseen, koska jo pelkkä rangaistuksen nimi kuvaa enemmän rötöstä, jos ko. tapauksen kuvaus pitää paikkansa. Ja rangaistuksen termistö siihen kyllä antaa mahdollisuuden, että tässä tapauksessa ei mitään suurempaa ollut kuin vastustajan vaihtoaition edessä tuuletus ja comeback-heitto, mutta itse kolumni on siitä huolimatta tervetullut osa keskustelua jääkiekosta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuskinpa kukaan täällä sanoo, ettei mitään rajaa tule olla verbaalissa provosoinnissa. Vai hyväksyttäisiinkö esimerkiksi se, että käytettäisiin pelaajan lapsen kuolemaa keinona "päästä ihon alle" tai vaikka tyttöystävän joutumista raiskatuksi? Veikkaanpa ettei tuollaista hyväksyisi kukaan. Ei varmaan ole helppoa vetää rajoja, mutta rajat kuitenkin ovat olemassa. Rasistiset provoamiset jo ovat hyväksytysti historiaa - vai kaihoaako joku niitä takaisin?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Rasistiset provoamiset jo ovat hyväksytysti historiaa - vai kaihoaako joku niitä takaisin?

No, onhan niitä tyyppejä tälläkin palstalla, jotka säännöllisesti valittavat siitä, kuinka nykyään ei saa enää sanoa mitään ja ennen oli kaikki paremmin. Eli veikkaan siis, että konservatiiviset rasistit ovat harmissaan myös siitä, että rasistiset solvaaminen ei ole enää sallittua tai hyväksyttyä käytöstä.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Sanotaan vaikka, että jollain pelaajalla on traumoista johtuva syömishäiriö. Pelaaja on jatkuvasti tanakassa kunnossa, mutta täyttää roolinsa kuten kuuluu. Kentällä (ja jos nähtävä paino kyseessä niin varmasti myös lehdet ja some) saa jatkuvasti kuulla siitä. Sanotaan vaikka, että Phil Kessel olisi teoriassa lapsuudessan kokenut kovia ja sen takia syömällä hyvittää oloaan, vaikka on huippu-urheilija ja lajinsa parhaimmistoa. Kuitenkin kentällä jatkuvasti tulee hodareista kuittia, niin homman henki muuttuu hassuttelusta hyvin nopeasti aika synkäksi.

Edit. Alkoi muuten Phil Kesää käymään aika kovasti sääliksi, kun mietin ymmärrettäviä esimerkkejä.
 

theZ

Jäsen
Koluminin/jutun pointti olikin ehkä tilannetta suurempi ja mielestäni varsin arvokas keskustelun aloitus.

Muutamat liigakiekkoilijat, joista itse olen kuullut toisilta pelaajilta nämä sivallukset, keiden henkilökohtaisesta elämästä on annettu rajujakin kommentteja ovat tuskin samaa mieltä. Harva A-juniori tuskin suunnittelee tulevat perhe- ja päihdeongelmansa, sekä sitä silmällä pitäen tekee uravalinnat. Jotkut juniorivaiheessa näistä syistä jättävätkin lajin, kun pahimmillaan ne on omat joukkuetoverit, jotka näitä kylvävät.

Kolumnin pointti oli jälleen kerran oinosmainen jeesustelu. Ingressissä jo hän vertaa koulukiusaamista jääkiekkokaukalossa tapahtuvaan huuteluun. Jääkiekossa ei ole mitään merkittävää kiusaamisongelmaa. Oinonen itse linkitti ja viittasi itse kirjoittamaansa artikkeliin, missä käsiteltiin kyselyä valmentajien ja pelaajien stressiä koskien. Stressiä aiheuttavia tekijöitä löytyi vastauksista useampia ja vastustajan huutelut ja psyykkaamiset eivät olleet siinä edustettuna.

Pidän idioottimaisena ajatusta siitä, että aletaan väkisin hakemaan ongelmia jostain missä niitä ei oikeasti ole. Yksittäisiä ylilyöntejä tulee aina kuten kaikkialla missä ihmiset työskentelevät. Niihin oikeasti loukkaaviin vastustajilta tai joukkuekavereilta tuleviin kommentteihin puututaan lajin toimijoiden kesken jo nyt. Et nykypiireissä saa mitään respectiä omilta tai muilta siitä, että vittuilet vaikkapa jonkun päihdeongelmista. Jääkiekkoilijat ovat käytännössä ammattitasolla julkisuuden henkilöitä ja sitä paskaa nyt vaan pitää tietty määrä kestää. Jos ei kestä niin on niitä muitakin ammatteja. Sama koskee muita julkkiksia. Ei jääkiekon sisällä tarvitse lähteä mihinkään erikoistoimiin yhteiskunnallisten toimien ulkopuolella näiden asioiden kitkemiseksi sen enempää kuin nyt jo tehdään. Tietysti voidaan kuvitella joku utopistinen maailma, missä kukaan ei puhu pahaa toisistaan ja pystyt toimimaan vaikkapa pääministerinä tai presidenttinä ilman että saat asiatonta kritiikkiä. Siellä samassa fantasiamaailmassa kiekkoilijoitakaan ei psyykata.

"Psyykkaamisen" väittäminen osaksi lajia on Oinosen mukaan laiskaa argumentointia. Sen vuoksi, että lajissa on tapahtunut aiemminkin muutoksia. Vertaaminen johonkin puumailojen katoamiseen kaukaloista menee jo huumoriosastolle. Voisiko kerrankin kysyä myös pelaajien mielipidettä asiaan? Oinonen varmasti on poistamassa turvallisuutta peräänkuuluttaen taklauksia, luisteluvauhtejakin on syytä rajoittaa ja miksei myös lämärit kannattaisi kieltää. Näistä sääntömuutoksista olisi voinut poimia pelaajien turvallisuutta vaarantaviakin pointteja kuten sen, ettei korkeaa mailaa enää vihelletä tilanteista missä se liittyy hallittuun saattoliikkeeseen. Eli lämäreissä voit saatossa nostaa mailan korkealle ihan tarkoituksella. Tuollaiset säännöt kannustavat lisäämään lämäreiden määrää ja lämäreissä turvallisuusuhka on kiekon suuremman nopeuden vuoksi paljon suurempi kuin rannelaukauksissa.

Julkinen ammatti mainittiin stressitekijöissä. Tämän vuoksi olisikin järkevää pelata kaikki ottelut suljettujen ovien takana ja ilman televisiointia. Ihan vaan mielenterveysongelmien estämiseksi. Sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen muualle muuttamisen takia oli myös mainittuna. Pitäisikö jääkiekkoon tehdä sääntö, että pelaajia ei saa rekrytoida yli 50km päästä heidän läheisimmän sukulaisen kotipaikkakuntaan nähden? Työsopimusten pituudet stressaa myös. Sopimusten minimikestoksi viisi vuotta niin elämää on helpompi suunnitella? Loukkaantumiset. Näistä mainitsinkin jo. Nopeusrajoitukset kaukaloon (ylinopeudesta 2min jäähy, helppoa nykyään kun on nuo anturit), taklaukset ja lämärit kiellettävä. Samoin kaikki poikkarit. Kypärään ristikot pakolliseksi.

Tämä Oinosen esiinnostama ylisuojeleva kulttuuri on omiaan lisäämään mielenterveysongelmia. Jospa sitä jatkossakin vaan keskityttäisiin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja keskusteluavun saamiseen. Aikaisessa vaiheessa voitaisiin jo tehdä psykologisia testejä pelaajille, että kestävätkö he lajin vaatimuksia. Tämä on normaali toimintamalli muutenkin ammateissa missä kohdataan stressaavia tilanteita. Jos ei tuota lätkän tai muiden joukkuelajien peruskuittailua kestä niin onko aina syy lajin ja lajiyhteisön. Henkinen kovuus nyt vaan on iso osa jääkiekkoa. Oli se kuinka laiskaa argumentointia tahansa. Ja niin sen pitääkin olla. Siellä missä liikkuu isot rahat vaaditaan myös sitä kovuutta. Jos Oinosen kolumnin pääpaino oli jossain lasten jääkiekossa, niin siitä ei ole viime ajoilta kokemuspohjaa. Jos asia oli näin, niin sen olisi voinut tuoda paljon selvemmin ilmi. Silloin vertailu koulukiusaamiseen on relevantimpaa. Kun puhutaan ammattiurheilusta ja ammattiin selvästi tähtäävän harjoitteluvaiheen urheilusta niin täytyy siinä jotain kestää henkisestikin. Oinonen on varmasti ja saa ollakin eri mieltä. Suomen jääkiekon ykkösmediaksikin tituleeratun verkkolehden artikkeleista tuollaisia näkemyksiä ei mielellään jaksaisi lukea.

Oinoset ja muut hyvesignaloijat voivat kehitellä jonkun ihan oman lajinsa näitä fantasioitaan mukaillen. Viedään vaan kaikki tunne lajista. Ei taida lajin pariin olla juurikaan tunkua. Hyi hyi Jarkko Ruutu, olet törkeästi vaarantanut vastustajan mielenterveyttä. Oinosen teksteistä paistaa valitettavan vahvasti läpi se, ettei hänellä ole mitään kosketuspintaa ammattiurheiluun. Hyväksyn ja ymmärrän tuollaista hyssyttelyä ja pehmeitä arvoja julistavan maailmankuvan. Ongelmien keksiminen sinne missä niitä ei ole on kuitenkin lajin ja sitä kautta sen harrastajien päälle kusemista. Jos kovin räikeästi vittuilet vastustajan pelaajapenkille maalin jälkeen, niin saat siitä jäähyn. Kaikki vähänkään törkeämpi provosointi on sääntöjen lisäksi myös sisäisellä koodistolla saatu hyvin kitkettyä. Termiin "pilkkaaminen" kommentoinkin jo edellisessä viestissäni, mutta ei kyseinen termi ollutkaan se Oinosen pointti tekstissä. Hänhän itsekin myönsi ettei toimittajana ollut edes vaivautunut selvittämään nyt annetun pilkkaamisjäähyn taustoja.
 

Arsi Haakana

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahen Pelicans
Vielä pilkkaamisjäähyä enemmän mua naurattaa tämä Oinosen ristiretki jääkiekkoa kohtaan, tuntuu että lajia kohtaan herralta ei löydy paljoa lämpöä, mutta siitä pitää kirjoittaa silti. Sääli että Jatkoajan seulasta menee kaikki läpi.

On kyllä taas niin kaukaa haettuja vertauskuvia, kun sensaatiojuttu mielessä aletaan kaukalopsyykkausta rinnastamaan koulu- tai työpaikkakiusaamiseen.

Tietyllä tapaa se on kiusaamista, koska sillä pyritään horjuttamaan vastustajan mieltä, mutta konteksti on täysin eri kuin verrokeissa, ei pitäisi puhua edes samassa lauseessa. Käytännössä katsoen kaikissa palloilulajeissa menestyksen suuruus mitataan taitotason lisäksi fyysisen ja mentaalisen kovuuden määrällä. Silloin on täysin luonnollista ja asiaan kuuluvaa, että vastustajasta pyritään näissä asioissa hakemaan yliotetta

Miten nämä seikat ovat millään tavalla liitoksissa lasten koulunkäyntiin tai perus työelämään?

Mun näkökulma perustuu siihen, että oon n. 20 vuotta pelannut jääkiekkoa eri tasoilla ja varhaisimpien juniorivuosien jälkeen tämä mentaalinen horjuttaminen on kuulunut osana joka ikistä jääkiekko-ottelua missä olen pelannut. Mä olen ottanut sitä vastaan paljon enemmän kun olen sitä antanut, mutta mä en ole koskaan sitä kokenut kiusaamisena, vaan osana peliä jossa vastustaja pyrkii aina askeleen edelle kohti voittoa.

Puhumattakaan siitä, että tulisi edes pieneen mieleen rinnastaa sitä osana yhteiskunnan oikeita kiusaamisongelmia.

Mitä meille jää käteen rakkaasta lajista, jos kaulalosta tapettaisiin tunne ja vastakkain asettelu?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Hyvää keskustelua ja erilaisia näkökulmia. Hienoa, että kolumni herättää ajattelemaan ja kirjoittamaan perusteltuja mielipiteitä.

En malta olla lainaamatta itseäni lähes kahden vuoden takaa. Liiga-osiossa on ketju Jääkiekon filosofia ja siellä on hyvää keskustelua myös. Valitettavasti tuonne ei ole aikoihin tullut mitään uutta ja ketju on uponnut ties minne.

Joka tapauksessa, kirjoitin tuolloin osana yhtä viestiäni alla olevan.

Muutaman kauden takaa muistuu mieleeni (sittemmin virheelliseksi osoittautunut) keskustelu ja pohdinta finaalisarjasta, jossa Otso Rantakarin väitettiin kuittailleen Veini Vehviläiselle tämän isästä. Tätä pidettiin (jos siis olisi tapahtunut) yleisesti ottaen sellaisena vyön alle iskuna, jota ei mitenkään hyväksytty oikeastaan kenenkään toimesta. Yleisesti ottaen taas erilaista huutelua ja kuittailua pidetään hyväksyttynä, mutta jossain menee tältäkin osin ns. hyväksyttävän toiminnan raja?

Käsittääkseni lähes kaikki nekin, joiden mielestä mentaalinen psyykkaaminen kentällä on ok, ovat sitä mieltä, että siinäkin menee raja jossain. Missä se raja on? Edellä ainakin @Mattinäsäviisas @theZ ja @Arsi Haakana olette sitä mieltä, että psyykkaaminen on ok. Haluaisin kuulla näkemyksenne, että onko jokin asia pyhä tai tabu tms., jolla ei enää sovi psyykata. Jos, niin missä se raja mielestänne menee? Vai onko ihan kaikki huutelu ok siellä kentällä? Onko eroa sillä, missä joukkueessa (oma vai vastustaja) se taitava (röyhkeä?) psyykkaaja pelaa?

Huom! En sano enkä väitä, että teidän näkemys asiasta olisi väärä tai väärin. Ymmärrän näkökulman täysin, vaikka itse en niin vahvasti tuota tulokulmaa edustakaan. Haluan nyt tässä kohtaa kuitenkin lukea ajatuksia ja pitää hyvää keskustelua yllä. Sinänsä tämä on hivenen offtopikkia tähän ketjuun ja tätä voisi ehkä jatkaa myös tuolla linkkaamassani jääkiekon filosofia -ketjussa.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Tietty näissä oinosen teinikalenterikirjoituksissa voi olla sellanen koukku, että hän ja päätoimittelija ovat samoilla linjoilla. Ainakin siltä näyttää. Jokainen kirjoitus (tämäkin) jatkiksessa on kai jonkin sortin mielipide?

lukijat ovat puolesta ja vastaan, niin siitä syntyy lisää merkkejä?

Mitä tulee psyykkaamisen eri tasoihin, niin takuulla jokaiselle (ainaki vanhemman polven) pelaajalle on jossain uran vaiheessa oma koutsi heittänyt paljon pahemmin ku kukaan vastustaja. Tai oman joukkueen pelaaja.

Psyykkaamisen tasoista voisi kysyä myös Zinedin Zidanelta jos jollain on nro.

Ja Luis Suarezilta voisi kysäistä, että onko puremisen takotus ollut psyykata, vahingoittaa, molempia vai saattaa vastaanottaja täysin tolaltaan?

Psyykkaus on psyykkausta oli taso tai laji mikä tahansa.

puhelinmyyntikin on psyykkausta.
 
On kyllä taas niin kaukaa haettuja vertauskuvia, kun sensaatiojuttu mielessä aletaan kaukalopsyykkausta rinnastamaan koulu- tai työpaikkakiusaamiseen.

Eihän tuo nyt ole yhtään typerää verrata koulu- ja työpaikkaelämään. Liikutaan kuitenkin melkein samoissa ympäristöissä, sielläkin jos et pidä päätä pystyssä joku voi vetää kopiokonetta vasten ja pääoven edessä tulee poikittaista.
 

theZ

Jäsen
Käsittääkseni lähes kaikki nekin, joiden mielestä mentaalinen psyykkaaminen kentällä on ok, ovat sitä mieltä, että siinäkin menee raja jossain. Missä se raja on? Edellä ainakin @Mattinäsäviisas @theZ ja @Arsi Haakana olette sitä mieltä, että psyykkaaminen on ok. Haluaisin kuulla näkemyksenne, että onko jokin asia pyhä tai tabu tms., jolla ei enää sovi psyykata. Jos, niin missä se raja mielestänne menee? Vai onko ihan kaikki huutelu ok siellä kentällä? Onko eroa sillä, missä joukkueessa (oma vai vastustaja) se taitava (röyhkeä?) psyykkaaja pelaa?

Huom! En sano enkä väitä, että teidän näkemys asiasta olisi väärä tai väärin. Ymmärrän näkökulman täysin, vaikka itse en niin vahvasti tuota tulokulmaa edustakaan. Haluan nyt tässä kohtaa kuitenkin lukea ajatuksia ja pitää hyvää keskustelua yllä.

Todella moni asia kaukalossa on psyykkaamismielessä sellaisia joita ei hyväksytä. Mun mielestä on vähän turhakaan yrittää siihen vetää jotain tarkkaa rajaa kun se on ajan henkeen sidonnaista ja yksilöihinkin. "Älä nyt vittu jaksa mussuttaa koko aikaa!". "Okei kiva kun huolehdit faija!". Tämä nyt suurimmaksi osaksi on ok mutta jokainen ymmärtää että tämäkin saa täysin erilaisen kontekstin jos toinen on vaikka Markkasen tavoin juuri menettänyt lapsensa.

Rasistiset kommentit, toisen perheenjäseniin negatiivisesti kohdistuvat kommentit yms. eivät ole ok. Tämä pienellä varauksella. Jos toisen puoliso on vaikka julkisuuden henkilö niin se voi vaikuttaa jossain tilanteessa. Ja monia muita asioita myös mitkä eivät ole ok. Edes se räikein vanha liitto ei koskaan hyväksynyt vaikka toisten lapsia koskevia kommentteja.

Mutta vastauksena kysymykseen: on paljon asioita jotka eivät ole hyväksyttäviä psyykkauskeinoja. En mä pysty erikseen mitään listaa niistä antamaan.

Edit. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä missä joukkueessa taitava psyykkaaja pelaa. Katson jääkiekkoa tällä hetkellä aika neutraalein värilasein enkä osaa edes sanoa mikä se "oma joukkue" olisi. Suomalaisista pelaajista tältä saralta olen arvostanut Leksa Komarovia ja Liigassa tällä hetkellä esim. Tommi Tikka tekee työtään erinomaisesti ja on erittäin vittumainen pelaaja pelata vastaan. Jarkko Ruudun kohdalla psyykkaukset ylittivät omani sekä lajiyhteisön rajat moneen otteeseen. Nämäkin jakaa mielipiteitä. Mun mielestä vaikkapa tappeluun haastaminen hanskoja heilutellen ja verbaalisesti yllyttäen mutta selän kääntäminen ja pakoon luikkiminen vastustajan pudottaessa hanskat ei ole arvostettavaa toimintaa. Silti monet näkevät sen fiksuna toimintana ja "tarkoitus pyhittää keinot" kun sillä sai vastustajan jäähylle. Näin yleisellä tasolla vastustajan pelihuumoriin pitää vaikuttaa ja vastustajan pelaajien tähtipelaajien olo pitää tehdä sen verran epämukavaksi, että keskittyminen tuloksentekoon vaikeutuu. Kuten yllä mainitsinkin, niin kaikki asiat eivät ole hyväksyttäviä. Paljon sanallista vittuilua tehdään ihan tuomareidenkin kuullen eikä niistä suurin osa ylitä rangaistuskynnystä. Silti samat kommentit jossain koulun välitunnilla olisivat koulukiusaamista.

Psyykkaamisen rinnastaminen työpaikka- tai varsinkin koulukiusaamiseen on sen luokan toimintaa että pakostikin saa miettimään onko realiteetit kirjoittajalla ihan kohdillaan. Oinonen itse asiassa harrastaa jääkiekkoilijoiden kiusaamista näillä kolumneillaan. Pidemmän päälle tuo asenneilmapiiri alkaa ahdistamaan itse kutakin. Mua ainakin on monet kerrat ahdistanut lukea Oinosen kirjoituksia. Käyn ajoittain psykiatrin luona unettomuuden ja ahdistusongelmien vuoksi. Edellisen tunnin avauduin tästä nykyajan cancel-kulttuurista, jeesustelusta, "yhden totuuden" ilmapiiristä ja kaikesta muusta. Psykiatrin kirjaukset käynnistäni oli mm.: "Realiteeteissa. Psykomotorisesti rauhallinen. Spontaanisti ja avoimesti kertoo asioistaan. Puheen sisältö on asiallista ja loogista." Perskeles, psykiatrinikin kokee että nykypaskasta tunnin putkeen valittaminen on realiteeteissa olemista ja asiallista ja loogista sisällöltään! Oinonen, onko sun osastolla vielä tilaa?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JYP
Hyvää keskustelua ja erilaisia näkökulmia. Hienoa, että kolumni herättää ajattelemaan ja kirjoittamaan perusteltuja mielipiteitä.

En malta olla lainaamatta itseäni lähes kahden vuoden takaa. Liiga-osiossa on ketju Jääkiekon filosofia ja siellä on hyvää keskustelua myös. Valitettavasti tuonne ei ole aikoihin tullut mitään uutta ja ketju on uponnut ties minne.

Joka tapauksessa, kirjoitin tuolloin osana yhtä viestiäni alla olevan.



Käsittääkseni lähes kaikki nekin, joiden mielestä mentaalinen psyykkaaminen kentällä on ok, ovat sitä mieltä, että siinäkin menee raja jossain. Missä se raja on? Edellä ainakin @Mattinäsäviisas @theZ ja @Arsi Haakana olette sitä mieltä, että psyykkaaminen on ok. Haluaisin kuulla näkemyksenne, että onko jokin asia pyhä tai tabu tms., jolla ei enää sovi psyykata. Jos, niin missä se raja mielestänne menee? Vai onko ihan kaikki huutelu ok siellä kentällä? Onko eroa sillä, missä joukkueessa (oma vai vastustaja) se taitava (röyhkeä?) psyykkaaja pelaa?

Huom! En sano enkä väitä, että teidän näkemys asiasta olisi väärä tai väärin. Ymmärrän näkökulman täysin, vaikka itse en niin vahvasti tuota tulokulmaa edustakaan. Haluan nyt tässä kohtaa kuitenkin lukea ajatuksia ja pitää hyvää keskustelua yllä. Sinänsä tämä on hivenen offtopikkia tähän ketjuun ja tätä voisi ehkä jatkaa myös tuolla linkkaamassani jääkiekon filosofia -ketjussa.
Rajaa on todella vaikea määritellä, mutta kun se ylitetään, sen huomaa. Sanoisin että sellaiset kommentit ovat ok, joiden kanssa voi mennä loppukättelyyn vastustajan kanssa. Jos alettaisiin määrittelemään ranskalaisilla viivoilla, mitä ei voi sanoa, niin lista olisi todella pitkä. Ja tällaisen listan olemassaolo johtaisi sellaiseen ilmiöön, että kaikki muut kuin listalla olevat asiat muodostuisivat sallituiksi. Kiellettyjen asioiden listaa jouduttaisiin täydentämään vähän väliä, kun joku olisi sanonut jotain liian ilkeää. Tämä olisi loputon suo.

Konteksti vaikuttaa ja se kuka pelaaja on pilkan kohteena. Jos tummaihoista haukutaan ihon värin takia, on se ehdottomasti väärin. Jos taas valkoihoista solariumissa käynyttä jamppaa herjataan yli menneestä rusketuksesta, ei se ole kauhean ongelmallista. Jos viinalle haiskahtavalle pelaajalle kuittaillaan pitkäksi menneestä baari-illasta, niin eipä siitä hyvästä tarvitse rangaistusaition ovia aukaista. Jos saman tekisi Marko Jantuselle tms. julkisesti päihdeongelmansa tunnustaneelle, niin olisihan se todella ala-arvoista.

Tässä pari yritystä konkretisoida omaa näkemystä asiasta. Jääkiekkoon on aina kuulunut enemmän tai vähemmän yrityksiä suistaa vastustaja tasapainosta käyttämällä fyysisiä tai henkisiä keinoja. Luulenpa että lajin luonteen takia tämä asia ei tule muuttumaan. Jääkiekkoon kuuluu taidon lisäksi kamppailuelementti, jota ei pidä yrittää kitkeä pois. Lajin säännöt muodostavat tietyt reunaehdot ja loppu jää pelaajien vastuulle sekä tuomareiden ja kurinpidon tulkittavaksi. Suurin osa pelaajista hallitsee lajin sisäisen koodin hyvin.
 

Paastainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP & 80-luvun HoNsU

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Olipa hienot arvioinnit artikkelissa Jatkoaika pisteytti suomalaisseurat huippupelaajatuotannon mukaan – Mestis-seura kipusi kärkisijoille, Liiga-seurojen välillä valtavat erot
Ville Husso on ilmeisesti vakiinnuttanut paikkansa NHLssä, kun on EPn mukaan pelannut 17 ottelua kolmen kauden aikana, Sami Vatanen ei, ilmeisesti kun on pelannut kaudesta 13-14 joka kausi enemmän kuin Husso urallaan
Ottamatta kantaa mihinkään muuhun, niin haluan mielipiteenäni todeta, että näen isostikin eroa siinä, millä pelimäärillä maalivahti ja kenttäpelaaja vakiinnuttavat paikkansa jollain sarjatasolla.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Lehkonen puuttui Tepsin listalta ja Granlundien kehityksen laittaminen IFKn ansioksi Kärppien sijaan myös vähän kyseenalaista, nämä nyt pikaisella vilkaisulla pistivät silmään
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Lehkonen puuttui Tepsin listalta ja Granlundien kehityksen laittaminen IFKn ansioksi Kärppien sijaan myös vähän kyseenalaista, nämä nyt pikaisella vilkaisulla pistivät silmään
Markus Granlundin nyt jotenkin ymmärrän koska oli 16-vuotias kun siirtyi IFK:hon ja pelasi siellä kuitenkin pidempään kuin muissa suomalaisseuroissa. Mikael kuitenkin pelasi Kärppien junnupolun niiin sanotusti läpi ja teki myös miesten tasolla debyyttinsä nimenomaan Kärpissä ja vasta sen jälkeen siirtyi IFK:hon.

Axel Rindell myös vähän kaksipiippuinen juttu, on kuitenkin alkujaan Bluesin kasvatti, sen jälkeen muutama kausi IFK:n junnuissa ja sieltä sitten Mikkeliin mistä junnujen kautta lopulta edustukseen. IFK:lle kuitenkin merkattu.
 

pussukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Markus Granlundin nyt jotenkin ymmärrän koska oli 16-vuotias kun siirtyi IFK:hon ja pelasi siellä kuitenkin pidempään kuin muissa suomalaisseuroissa. Mikael kuitenkin pelasi Kärppien junnupolun niiin sanotusti läpi ja teki myös miesten tasolla debyyttinsä nimenomaan Kärpissä ja vasta sen jälkeen siirtyi IFK:hon.

Axel Rindell myös vähän kaksipiippuinen juttu, on kuitenkin alkujaan Bluesin kasvatti, sen jälkeen muutama kausi IFK:n junnuissa ja sieltä sitten Mikkeliin mistä junnujen kautta lopulta edustukseen. IFK:lle kuitenkin merkattu.
Toimitus olisi voinut merkata IFK:n listalle kaikki seurassa pelanneet nykypelaajat, ovathan he tunnetusti kaikki IFK-kasvatteja.
 

kone82

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Alexandar Georgiev on myös mielestäni NHL-tason TPS-kasvatti. Hänhän oli monta kesää ennen Tepsiin tuloaan ollut Norrenan kesäkiekkokouluissa. Puuttuu myös Samuel Knazko. Jotenkin vähän huono tuo liigatason pelaajien laskeminen kun saman verran pisteitä saa Tuomas Kiiskisestä vs. Teemu Henritius.
 
Viimeksi muokattu:

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset NHL:ssä ja Liiga
Oinosen viimeisin ”mielipide” alittaa retoriikaltaan omalla kohdalla hyvän maun varsinkin somepostauksen liidissä kirkkaasti, kun samaan kappaleeseen tuodaan ”joukkohypnotisointi”, koronapassi ja vastuullisuus. Kuin Magneettimediaa lukis. Erittäin poliittisesti latautunut ja ylipäätään motiiveiltaan erikoinen oksennus näppikselle. Kyseisen tematiikan julkaisu Facebookissa saattaa myös olla heidän yhteisönormejaan vastaan.

” Kyllä on ihanaa olla vastuullinen! Pitääpä muistaa päivittää kaikki someen, että kaikki joukkohypnotisoidut kanssakiekkokannattajat heräisivät. ”

 
Viimeksi muokattu:

Jayzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Golden Knights
Oinosen viimeisin ”mielipide” alittaa retoriikaltaan omalla kohdalla hyvän maun varsinkin somepostauksen liidissä kirkkaasti, kun samaan kappaleeseen tuodaan ”joukkohypnotisointi”, koronapassi ja vastuullisuus. Kuin Magneettimediaa lukis. Erittäin poliittisesti latautunut ja ylipäätään motiiveiltaan erikoinen oksennus näppikselle. Kyseisen tematiikan julkaisu Facebookissa saattaa myös olla heidän yhteisönormejaan vastaan.

” Kyllä on ihanaa olla vastuullinen! Pitääpä muistaa päivittää kaikki someen, että kaikki joukkohypnotisoidut kanssakiekkokannattajat heräisivät. ”

Tämä Oinosen kirjoitus oli kyllä omasta mielestä, jopa Jatkoajan luvalla sanoen vaihtelevanlaatuisen tason huomioiden, aikamoinen rimanalitus. Minkäännäköisen journalistisen etiikan omaava taho irtisanoutuisi tällaisista lausunnoista välittömästi. Miten vastaat, Jatkoaika?
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olipa hienot arvioinnit artikkelissa Jatkoaika pisteytti suomalaisseurat huippupelaajatuotannon mukaan – Mestis-seura kipusi kärkisijoille, Liiga-seurojen välillä valtavat erot
Ville Husso on ilmeisesti vakiinnuttanut paikkansa NHLssä, kun on EPn mukaan pelannut 17 ottelua kolmen kauden aikana, Sami Vatanen ei, ilmeisesti kun on pelannut kaudesta 13-14 joka kausi enemmän kuin Husso urallaan
Tämä on kyllä outo artikkeli. Idea on hyvä, mutta toteutus paska. Tuntuu ettei pisteytyksessä ole mitään tolkkua, vaan on heitelty pelaajia eri laareihin ihan sattumanvaraisesti. Kun pelaajien määrä on noin suuri, niin pitäisi ehdottomasti olla selkeä ja systemaattinen pisteytys, että vertailussa olisi jotain järkeä.

Nyt siellä on päivänselviä kv-tason pelaajia heitelty "liigatasolle", koska ovat uransa päätteeksi päättäneet pelata vielä Suomessa? Miten kukaan voi kirkkain silmin väittää esimerkiksi Jarkko Immosen ja Mika Pyörälän olevan vain liigatason pelaajia tällaisessa vertailussa? Kuinka paljon pitää pelata ulkomailla tai MM-kisoissa, että voidaan laskea kv-tason pelaajaksi?

Eikä tässä nyt viitsi edes lähteä puhumaan Haulan ja Määtän pois jättämisistä, tai ylipäätään siitä, että korostetaan vain ikävuosia 15-20, kun pelaajan kannalta tärkein pohja luodaan ennen kyseisiä ikävuosia.
 

Kyljys

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Oinosen viimeisin ”mielipide” alittaa retoriikaltaan omalla kohdalla hyvän maun varsinkin somepostauksen liidissä kirkkaasti, kun samaan kappaleeseen tuodaan ”joukkohypnotisointi”, koronapassi ja vastuullisuus. Kuin Magneettimediaa lukis. Erittäin poliittisesti latautunut ja ylipäätään motiiveiltaan erikoinen oksennus näppikselle. Kyseisen tematiikan julkaisu Facebookissa saattaa myös olla heidän yhteisönormejaan vastaan.

” Kyllä on ihanaa olla vastuullinen! Pitääpä muistaa päivittää kaikki someen, että kaikki joukkohypnotisoidut kanssakiekkokannattajat heräisivät. ”

Kyllähän tämä teksti satiirin puolelle väkisinkin menee. Tästä Oinonen vihjailee tekstin sävyn ja viimeisen lauseen lisäksi suoraan jo liittymäkauppiaisiin viittaavassa otsikossa ja muissa kärjistyksissä. Yhdistelmä Oinosen mainetta, Kokkosen koronadenialismikirjoituksia ja Jatkoajan ajoituskykyä vievät vain valitettavasti tältä "pakinalta" suurimman huumoriarvon. Itse näin tämän enemmän tai vähemmän vitsinä, en tosin kovin hyvänä sellaisena, kuin minkäänlaisena kannanottona.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös