Jälkiviisaus on se paras viisaus. Tässä Eriksen tapauksessa on hyvä käydä käytännön asiat lävitse ja paneutua asioihin mitä voidaan tehostaa tai tehdä kenties kokonaan toisin. Kuitenkin Oinosen kolumnin tapainen lyttääminen jossa lukialle annetaan kuva, että hänen mielestään kaikki tehtiin väärin on väärä tapa lähestyä asiaa.
"
Tanskalaisilla oli vaihtoehtoina jatkaa töitään heti traumaattisen tapahtuman jälkeen tai seuraavana päivänä – todennäköisesti unettoman yön uuvuttamina – tai luovuttaa ottelu ja pisteet Suomelle. Kukaan ei tarjonnut vaihtoehdoksi esimerkiksi aikalisää määrittämättömäksi ajaksi, minkä aikana olisi toteutettu asianmukainen kriisiapu ja palattu asiaan, kun tunnetila on tasaantunut.
Koko kisojen keskeyttäminen tai tauottaminen olisi ollut ylireagointia, mutta ehkä sittenkin parempi ratkaisu kuin nähty alireagointi – tai muka-reagointi. Olen kuitenkin nähnyt täysivaltaisiksi kansalaisiksi lukeutuvien ihmisten perustelleen UEFA:n päättäjien ratkaisua muun muassa, koska "ennenkin on ihmisiä kuollut kentälle" ja "150 vuotta vanhat säännöt".
"
Kisat pelataan joka neljäsvuosi, mahdollisimman tiiviillä aikataululla. Nyt vielä korona-aikana, jolloin on omat rajoituksensa. Seuraavat pelit pelataan Pietarissa, jonne fanien ja joukkueen pitää siirtyä jo seuraavana päivänä. Kun Pietarin pelit on pelattu, alkaa valmistautuminen neljännesvälieriin sinne pääsevillä joukkueilla. Jos Oinosen olisi järjestämässä kisoja, niin ilmeisesti kisat olisivat parhaillaan tauolla ja odotettaisiin koska Suomen ja ennenkaikkea Tanskan joukkue olisi toipunut. Samaan aikaan tuhannet järjestejät, sadat tuhannet kannattajat, pelaajat ja näiden seurajoukkueet katselisivat omaa kalenteria kun loppuvuoden osalta kaikki pitäisi aikatauluttaa uudestaan.
Eriksenin tapaus oli odottamaton tragedia. Sille annettiin kentällä aikaa - millään muulla ei ollut siinä hetkellä väliä kuin pelastaa Eriksenin henki. Hoitohenkilökunta suoritti tehtävänsä täydellisesti, kannattajat suhtautuivat asiaan täydellisesti, pelaajat osoittivat tukensa Eriksenille. Peliä jatkettiin kun sairaalasta saatiin tietoa, että Eriksenin tilanne oli vakaa. Tässä tapauksessa oli niin paljon onnistuja vaikka tilanne näytti hetken huonolta. Ei näitä kisoja tulla muistamaan siitä, että Erikseniä tai Tanskaa kohdeltiin huonosti, vaan siitä että kaikki antoivat heille tukensa!
Edellä oltiinkin lueteltu mm. Fischerin ja Peverleyn tapaukset, joista ensinmainitun muistan hyvin. Itselläni Fischerin ja tästä Eriksenin tapauksessa päällimmäiset tuntemukset ovat ne, että täytyy olla kiitollinen jokaisesta päivästä terveenä. Hyviä hetkiä jokaisen pysähtyä vähän ajattelemaan, mutta samalla muistaa että elämän pitää kuitenkin jatkua.
------------
Itseasiassa nyt kun tapausta miettii Jatkoajan näkökulmasta, niin tämä on täysin väärä tapa lähestyä. Suomessa on jollain tasolla vahvasti urheilussa kulttuuri jääkiekko vai jalkapallo. Ei Jääkiekko ja Jalkapallo. Tälläinen kolumni herättää varmasti närää jalkapallo-ihmisten parissa.
Jatkoajalta olisikin nyt oikeastaan toivonut ulostuloa huuhkajien-kannattjia kohtaan ja antaa heille tunnustusta, että hoitivat omalta osaltaan asian hienosti. Siinä missä he ovat saaneet ulkomailta tunnustusta että jalkapallo yhdistää kansoja, niin jatkoaika olisi voinut vaikka antaa tunnustusta että urheilu yhdistää Suomen kansaa ja tässä tapauksessa jokainen suomalainen lajiin katsomatta saa olla ylpeä huuhkaja-fanien toiminnasta Tanskassa.
www.jatkoaika.com
