Kyllä se vaan on valmennettu muutos. Rytmittämisestä pelkkiin nopeisiin avauksiin siirtyminen tapahtuu yhdellä lauseella. Jokainen joukkue, joka on pelannut monipuolisilla hyökkäysrytmeillä (nopea, puolinopea, viive, hidastus, palautus, nopea kontrollilähtö jne.) osaa muuttaa salamaniskusta pystysuuntaan(nopeisiin ja puolinopeisiin). Sitähän peli on primitiivisimmillään; kun saat kiekon, pyri ylöspäin. Toisin päin tilanne onkin hieman mutkikkaampi, kuten esimerkiksi Juha Vuori sai kokea. Periaatteessa Lukko pelasi monipuolista rytmittävää kiekkoa, mutta käytännössä reagointi ja tilanteen tunnistaminen oli jatkuvasti pielessä.
Ymmärrättekö nyt? Jokainen joukkue osaa pelata pystysuuntaa heti sillä sekunnilla kun valmentaja niin määrää, sen verran sitä on junnuvuosina tahkottu. Monimutkaisesta yksinkertaiseen siirtyminen on helppoa. Jos väännän vielä rautalangasta: kun pelaaja saa kiekon "meidän pelissä", hänellä on muutamia vaihtoehtoja, joista hänen pitää valita yksi ja muu viisikko toimii välittömästi tämän valinnan mukaisesti. Tilanteen tunnistamista ja sen jälkeistä reagointia harjoitellaan näissä joukkueissa tuntitolkulla. Ja nyt tarkkana! Kun joukkue pelaa pystysuuntaa, ei tarvita reagointia, vaan pelaaja pyrkii välittömästi voittamaan tilan eteenpäin. Tämän osaa jokainen pelaaja ja viisikko ilman "harjoittelua". Suunnanmuutospelin laatu itsessään on toinen asia, tätä harjoittelevat kaikki joukkueet pelitavasta riippumatta.
Pelitavan ja peli-ideologian kehittyminen vie oman huomattavan aikansa, mutta pelinavaamisen yksinkertaistamiseen ei tarvita kuin yksi lause.
Joka tapauksessa kiva katsella Lukon otteita ja pelin kehittymistä lähitulevaisuudessa. Toivotaan että homma lähtee toimimaan.