Hyvin hedelmällistä verrata keskenään väestöltään ja kulttuuriltaan pientä, homogeenistä reunavaltiota, ja väestöltään ja kulttuuriltaan erittäin heterogeenistä valtiota, jonka väestö on 60 kertaa Suomen kokoinen ja talous 90 kertaa Suomen talouden kokoinen.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
U20 MM-päiväraportti: Tšekki runnoi 14 maalilla Kazakstanin maanrakoon – sitkeä Latvia taipui YhdysvalloilleLue lisää »
-
Juuso Pärssinen kaupattiin Colorado AvalancheenLue lisää »
-
TUTOn hyökkäykseen kokenut paluumuuttaja Puolasta, Kiekko-Vantaalle liigakokemusta puolustukseenLue lisää »
-
JYPin kapteeni Teemu Eronen on todella huolissaan joukkueensa pelaamisestaLue lisää »
-
Lekkas uinahti, Pavlát ei − Ilves passitti KalPan kotimatkalle tyhjin taskuinLue lisää »
-
Liiga-kierros: Niklas Rubin nollasi Tapparan, jumbo-Jukurit kaatoi HIFK:n ja SaiPa nousi takaisin sarjakärkeenLue lisää »
Kapitalismi – hidaste vai edellytys ihmiskunnan kehitykselle?
- Viestiketjun aloittaja Tinke-80
- Alkaa
- 57 712
- 507
Maa koostuu valtion lisäksi kansalaisista ja yrityksistä.
Joku vertailu mikä maa on parempi kuulostaa päiväkotien pihojen vertailulta, että kumman faija on kovempi. Se että mitä arvostaa on mielipidekysymys, joten määrittele mittarit mitä haluat arvioida. Siihen asti Yhdysvaltojen on kvanziljoona teramooliastetta interkalaktiivisellä hyvyyden mittarilla.
Erota Yhdysvaltojen talouden esim maassa vallitsevasta rasismista.
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Suoriutumista voitaneen arvioida jotenkin kuitenkin? @dana77 sitä paitsi pitää ihan relevanttina verrata Singaporen kaltaista kaupunkivaltioveroparatiisia Suomeen (ja on toki osittain oikeassakin).
Singaporea on huomattavasti relevantimpaa verrata Suomeen.
Suomella on kaikki samat mahdollisuudet kuin Luxemburgilla tai Monacolla alkaa juuri sellaiseksi helvetiksi tai paratiisiksi kuin haluaa.
Minua ei vertailut USA:han haittaa, mutta toki lähtökohdat tietyissä asioissa on varsin toisenlaiset.
Nykyjärjestelmä ei toimi. Se tuhoaa elinympäristön. Ihan sama, millainen järjestelmä on tai miten sitä nimitetään, niin se ei voi perustua kilpailuun, kulutukseen ja kasvavaan riistoon, vaan se on rakennettava kiintiöiden varaan. Esimerkiksi työssäkäyntioikeutta ei tule sallia kaikille, koska suurin osa nykyisestä työstä tähtää ainoastaan kulutuksen kasvuun ja kulutusta ylläpitävän yhteiskunnan vaalimiseen.
---
Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat
Artikkelissaan tutkijat kuvaavat ympäristöongelmien ja politiikan suhdetta ”kieroutuneeksi”.
ONKO todennäköistä, että mikään muuttuu paremmaksi tulevaisuudessa? Ei.
Mitkä ovat mahdollisuutemme ratkaista ongelmat? Huonot.
Australialaisen Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshaw ei kaunistele sanojaan – eikä hänen mielestään muidenkaan tutkijoiden pitäisi.
Viime viikolla julkaistiin Bradshaw’n 16 kollegansa kanssa kirjoittama artikkeli, jossa summataan yhteen tieteellistä tietoa maailman luonnon nykytilasta ja suunnasta. Artikkelissa tutkijat varoittavat poliitikkoja suorasanaisesti: ihmiskunta on matkalla kohti ”kammottavaa” tulevaisuutta, eikä se muutu sillä, että sitä ei sanota ääneen."
www.hs.fi
---
Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat
Artikkelissaan tutkijat kuvaavat ympäristöongelmien ja politiikan suhdetta ”kieroutuneeksi”.
ONKO todennäköistä, että mikään muuttuu paremmaksi tulevaisuudessa? Ei.
Mitkä ovat mahdollisuutemme ratkaista ongelmat? Huonot.
Australialaisen Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshaw ei kaunistele sanojaan – eikä hänen mielestään muidenkaan tutkijoiden pitäisi.
Viime viikolla julkaistiin Bradshaw’n 16 kollegansa kanssa kirjoittama artikkeli, jossa summataan yhteen tieteellistä tietoa maailman luonnon nykytilasta ja suunnasta. Artikkelissa tutkijat varoittavat poliitikkoja suorasanaisesti: ihmiskunta on matkalla kohti ”kammottavaa” tulevaisuutta, eikä se muutu sillä, että sitä ei sanota ääneen."
Ympäristö | Toimettomuus ilmastonmuutoksen edessä on suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus, sanovat kylmäävän ympäristöraportin laatijat
Artikkelissaan tutkijat kuvaavat ympäristöongelmien ja politiikan suhdetta ”kieroutuneeksi”.
www.hs.fi
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Noniin, otan vähän vihervassarilaisittain kantaa tähän talousjärjestelmän toimivuuteen. Pohjana käytän tätä ajatusta siitä, että Suomi toimii teoriassa ja Yhdysvallat käytännössä (meidän irrationaalisten kommunistien kauhuksi).
Bruttokansantuotteella mitataan kansantaloudessa tuotettujen hyödykkeiden arvoa. Käytät sitä tässä talousjärjestelmän onnistumisen mittarina huolimatta siitä, että tietynlaiset typerät systeemit voivat nostaa BKT:ta, esim. juurikin Yhdysvalloissa maailman tehottomin terveydenhuoltojärjestelmä palveluineen muodostaa siitä varsin merkittävän siivun, häkellyttävät 17,7%. Maassa asuvat köyhät voivat joutua käyttämään jopa kolmasosan tuloistaan terveydenhuoltoon. Voidaan siis kyseenalaistaa, kertooko BKT per capita talousjärjestelmästä(kään) kokototuutta.
Vielä suuremmin voidaan kyseenalaistaa ajatus, jossa mahdollisimman suuri BKT keinolla millä hyvänsä* olisi edes tavoiteltavaa. Valtiohan on yleisen käsityksen mukaan olemassa kansalaisia varten ja kansalaiset haluavat yleensä ottaen elää hyvän ja merkityksellisen elämän ja kokea rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. Puhut ironisesti Suomen huippusysteemistä, mutta haluan epäironisesti tarkastella, missä asioissa Suomi on Yhdysvaltoja edellä huolimatta meidän "surkeasta" bruttokansantuotteesta asukasta kohden.
Sosiaalinen liikkuvuus: Suomi 3., Yhdysvallat 27. Hyvä lukema sosiaalisen liikkuvuuden indeksissä katsotaan (useimmiten) kertovan meritokraattisesta yhteiskunnasta. Pohjoismaat muodostavat top 5:n, Yhdysvallat on länsimaiden ehdotonta häntäpäätä, muutaman pisteen Venäjää edellä. Ei sinänsä ihme, että maan presidenttiluettelokin näyttää joltain nepotistigallerialta "presidenttisukuineen".
Lapsikuolleisuus: Yhdysvalloissa on yli kolme kertaa suurempi lapsikuolleisuus kuin Suomessa. Yhdysvallat jättää taakseen mm. em. Venäjä ja käytännössä kaikki länsimaat. Lapsikuolleisuus on hyvä mittari, koska se kertoo monesti hankalasti määriteltäviä köyhyysrajoja paremmin valtiossa elävien pienituloisten perustarpeiden toteutumisen tilasta.
Forbes määritteli viime vuonna parhaat maat perhe-elämän kannalta. 35:n maan vertailussa Yhdysvallat asettui sijalle 34, tiukasti meksikolaisten eteen. Tilastojen parhaita paloja olivat esim. murhien määrä (vain Meksiko edellä), lapsenhoitokulujen korkeus (keskituloinen amerikkalainen voi maksaa jopa 30% tuloistaan tähän) ja vaikeasti määritettävissä onnellisuustilastoissa USA:n kansalaiset olivat lähellä pahnan pohjia. Kaiken tämän eteen amerikkalaiset tekevät kuitenkin eniten työtunteja ja pitävät lomia kaikista vertailun maista (tämä toki varmaan näkyy BKT:ssa positiivisesti).
Hälyttävän monissa tilastoissa Yhdysvallat ei itse asiassa sijoitu lainkaan sellaiselle skaalalle, joilla rikkaat maat sijaitsevat, puhutaan sitten köyhyydestä, sukupuolten tasa-arvosta tai liikenneturvallisuudestakaan. Toki monet näistä ongelmista eivät suoraan liity vain talouspolitiikkaan, mutta olisi mielestäni typerää jättää huomioimatta, mitä tämä meidän paljon paljattu sosiaalidemokratia on ihmisten elämään vaikuttavilla osa-alueilla saanut aikaan. Korkealla verotusasteellahan näitä tuloeroja tasoitellaan, köyhiä hoidetaan ja heidän lapsiaan koulutetaan. Sillä ei ole ehkä saavutettu maailman korkeinta bruttokansantuotetta, mutta kuitenkin suurimmalle osalle kansalaisista paremmat elinolosuhteet kuin suunnilleen missään muualla. Vielä kun säät voisi vaihtaa vaikka Pohjois-Italian vastaaviin...
En kuulu niihin ihmisiin, joiden mielestä suomalaiset elävät täydellisessä paratiisissa tai että tänne syntyminenkään olisi lottovoitto (itselleni moni keski-Euroopan valtio sopisi kulttuurin puolesta paremmin). Olen monesti löytänyt myös esim. sinun kirjoituksistasi järkeä markkinatalousmekanismin tehostamisesta tietyin paikoin. Talouskasvuakaan en pidä merkityksettömänä vaan itse asiassa tärkeänä tavoitteena koko hyvänä pitämäni järjestelmän ylläpidon kannalta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että maksimaalisen BKT:n tavoittelussa täytyy miettiä sen hintaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja viime kädessä yhteiskuntarauhan näkökulmasta.
Monesti nämä keskustelut pyörivät tosi teoreettisella ja utopistisella tasolla. Toteutunut todellisuus pitää ottaa huomioon ja toisaalta ehkä sitä utopiaakin pitää miettiä. Mikä olisi ihanteellinen valtio? Minkä olemassaolevan valtion näkee toimivan hyvin ja millä perusteella? Mihin menestys ja kansalaisten tyytyväisyys/hyvät elinolosuhteet perustuvat? Minusta tämä on paljon monimutkaisempi kysymys kuin jako kommunisteihin ja mahdollisimman vapaisiin markkinatalouksiin. Voisiko jälkimmäisiinkin liittyä jotain ei-toivottuja sivuvaikutuksia niin kuin ensiksimainituistakaan järjestelmistä ei työläisten paratiisia tullut.
Vähän väsynyttä tajunnanvirtaa työpäivän jälkeen, en tiedä jaksaako tällaista kukaan edes lukea. @Walrus21 heitteli aiemmin tuolla minusta aika hyviä pointseja monestakin asiasta, yhdyn tässä lopuksi vielä valtaosaan niistäkin.
*tässä pitäisi tietysti käydä läpi tekijät, jotka maksimoivat BKT:n
Osmo Soininvaaran mukaan SDP oli Suomen johtava puolue kansantaloustieteilijöiden osalta vielä viime vuosituhannella. Sen jälkeen joko tieteen tekijät hylkäsivät puolueen tai puolue tieteen tekijät.
Jos tieteen tekijä sanoo yhtä ja poliitikko toista, niin 99 kertaa sadasta politiikko on väärässä. Pätee ilmastoasioihin ja pätee talouteen...
Kumma juttu kun ei Churchillille tullut mieleen lopettaa tuota ruuan pois vientiä. Lähteeni ei varmaan täysin puolueeton ole, mutta aika monen mielestä on mahdollisimman tärkeä olla puolueellinen toiseen suuntaan.
Did Churchill Exacerbate the Bengal Famine?
While Churchill has been accused of causing the Bengal Famine, he actually took significant measures to assuage Indian food shortages.
winstonchurchill.hillsdale.edu
Näköjään vähän muisti teki tepposia sen suhteen että Japanin laivasto olisi ollut tiellä, mutta laivojen kulkeminen olisi vienyt liikaa aikaa.
Sinällään sota-aikaisen nälänhädän ja kapitalismin yhdistäminen ovat minusta aika erikoinen tapa argumentoida, kun sota-aikana vapaa markkinatalous on tavannut lentää syrjään.
Sitten tästä Guardianin artikkelista jota joku taisi lainata yksi olennainen kohta:
"Food supplies to Bengal were reduced in the years preceding 1943 by natural disasters, outbreaks of infections in crops and the fall of Burma – now Myanmar – which was a major source of rice imports, into Japanese hands."
Eipä tuollakaan kai väliä ollut.
On totta, että USA:ssa terveydenhuoltoon käytetetään häkellyttävät 17,7% kun taas Suomessa selvitään vajaalla 10 prosentilla. Tässä Suomi on parempi, mutta tämä ei tietenkään selitä BKT:n eroja kuten et varmasti tarkoittanutkaan.
En ole sanonut, että BKT keinolla millä hyvänsä olisi tavoiteltavaa. Minulle kelpaisi joku muukin talouden mittari, mutta sellaista mittaria kun hyvän ja merkityksellisen elämän eläminen ei maailmanpankin tietokannasta löytynyt. Yleensä ihmiset ovat itse parhaita asiantuntijoita päättämään mikä juuri heidän elämästään tekee hyvän, ja rahaa tuo mahdollisuuksia järjestää oma elämänsä sellaiseksi kuin haluaa. USA:ssa aikuisten mediaanituloissa jenkit ovat 8000 dollarilla edellä suomea (ja ostovoimakorjattuna olo olisi arvatenkin isompi), joten keskiverto kansalaisella siihen on parempi mahdollisuus.
Median income - Wikipedia
Sosiaalinen liikkuvuus on tarkastelukohteena mielenkiintoinen. Sitähän kannattavat kaikki eikä kukaan voi löytää siitä mitään mitään vikaa tai kritisoitavaa. Paitsi tietenkin minä voin kysellä kiusallisia kysymyksiä. Ajatuksessa ei ole mitään vikaa, mutta taas kerran tulla siihen että miten siihen päästään. Sosiaalinen liikkuvuus on suurimmillaan silloin kun kukaan ei saa mitään etua vanhemistaan. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jokainen ehjästä keskiluokkaisesta perheestä tuleva isänmaantoivo on samassa asemassa kuin orpo tai väkivaltaisen alkoholistin lapsi. Kuinka paljon pitää kampittaa ylempien tuloluokkien vesoja, että he eivät saa liikaa etumatkaa ja miten se vaikuttaa koko kansakuntamme kilpailukykyyn? Hetki sitten käydyistä keskusteluista ymmärsin että yksityiset huippukoulut, jossa koulutettaisiin johtajia kansainvälisiin suuryrityksiin tai huippuasiantuntijoita ja tutkijoita ovat ainakin no no.
USA:ssa lapsikuolleisuus on 0,005 isompi kuin Suomessa mikä on nolo asia.
Puhuimme aiemmin siitä, että minä erotan talouden monesta muusta osa-alueesta ja tässä on nyt syy miksi.
Kuten yllä totesimme, niin yhdysvalloissa käytetään 17% BKT:sta terveydenhuoltoon. Kyse ei siis ole siitä, että rahaa ei olisi, vaan siitä, että se kohdennetaan aivan päin persettä. Yhdysvallat voisi tiputtaa lapsikuolleisuus helposti esim Kanadan tasolle (5/1000) ilman että terveydenhuoltoon tarvitsisi käyttää senttiäkään lisää kun vaan terveydenhuoltojärjestelmää hieman edes järkeistettäisiin. Toisinsanottuna tällä ei olisi talouteen vaikutusta, jolloin kysymys voidaan erottaa taloudesta ilman taikaseinäajattelua.
En ala Forbesin tutkimukseen tutustumaan sen tarkemmin, mutta pari kommenttia. Ensinnäkin joku murhien määrä on aivan merkityksetön asia normiperheen kanssa. Se että onko keskiluokkaisen perheenisän todennäköisyys joutua murhatuksi 0,000001 vai 0,00000001 on käytännössä yhdentekevää vaikka siinä olisi satakertainen ero. Sitten taas lastenhoitokulujen määrä. Keskiluokkainen suomalainen maksaa koko elämänsä 50% tuloistaan lastenhoitoihin, kouluihin, eläkkeisiin, terveydenhuoltoihin, joten ei se yhtään halvempaa ole vaikka rahat kierrätetään yhteiskunnan kautta. Sillä voidaan kyllä hämätä kansalaisia ja patsastella, että kylläpä meillä on hyvin ja halpaa ja juuri siksi tarvitaan tutkimuksia ihmisten ostovoimasta, sillä kyllä siellä osataan huomioida lastenhoidot ja terveydenhoidot ja nähdä raaka totuus.
Missä on se tilasto, joka näyttää että suurimmalla osalla kansalaisista on paremmat elinsuhteet kuin muualla ja mitkä listalla ovat ylempänä?
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
En ole sanonut, että BKT keinolla millä hyvänsä olisi tavoiteltavaa. Minulle kelpaisi joku muukin talouden mittari, mutta sellaista mittaria kun hyvän ja merkityksellisen elämän eläminen ei maailmanpankin tietokannasta löytynyt. Yleensä ihmiset ovat itse parhaita asiantuntijoita päättämään mikä juuri heidän elämästään tekee hyvän, ja rahaa tuo mahdollisuuksia järjestää oma elämänsä sellaiseksi kuin haluaa. USA:ssa aikuisten mediaanituloissa jenkit ovat 8000 dollarilla edellä suomea (ja ostovoimakorjattuna olo olisi arvatenkin isompi), joten keskiverto kansalaisella siihen on parempi mahdollisuus.
Median income - Wikipedia
en.wikipedia.org
Tismalleen. Hyvän elämän kokeminen ei ole kvantifioitavissa siten, että voisimme seurata sen edellytyksiä jostain diagrammista. Talousluvutkaan eivät ole mikään emergentin todellisuuden absoluuttinen mittari vaan on osattava tehdä jotain laadullista analyysiä siitä, mitä luvut kertovat tai mistä ne eivät kerro.
Tarkoitatko, että sosiaalinen liikkuvuus Pohjoismaissa tulee sitä kautta, että "ylempien tuloluokkien vesoja" kampitetaan? Eikä siitä, että koulutuksen laadukkuus ja maksuttomuus mahdollistavat orpojen ja alkoholistien lapsienkin realisoida potentiaaliaan edes jossain määrin (täysinhän tätä olosuhde-eroa ei voi tasoittaa)? Jos luulet, että Suomessa vanhempien varallisuus ei aika merkittävästikin helpota uran kehittymistä, olet yksinkertaisesti väärässä. "Yksityiset huippukoulut" ja "tasapäistäminen" olivat arkipäivää suomalaisessa koulutuskeskustelussa aina siihen asti kun huomattiin, että perkele meidän systeemihän toimii paremmin kuin oikeastaan mikään muu. En tiedä ovatko nämä "uudistukset" nyt tekemässä paluuta vai mistä keksit tuon?
Ensinnäkin, miksi luulet, että maailman vapaimpiin kuuluvassa taloudessa on terveydenhuoltojärjestelmä, jossa raha kohdennetaan aivan päin persettä? Miksi markkinamekanismi ei tätä korjaa? Olet selvästi älykäs ja yhteiskunnallisiin asioihin hyvin perehtynyt ihminen ja siksi minulle on käsittämätöntä, miten talous edustaa sinulle jotain kaiken teoriaa, vaikka siitä ei siihen ole. Yksi suurimmista libertaristisista virheajatuksista on jättää huomiotta se, että raha tuo valtaa. Ei pro business-politiikka ole tyhmyyttä vai ymmärtämättömyyttä, vaan se on pääomaa kerryttäneiden keino suojella omia bisneksiään. Ja Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on valtavan tuottoisa niille, jotka nuo päin persettä kohdistetut rahat keräävät taskuihinsa.
Ja mitä tulee tuohon turvallisuuteen, pidän aika häkellyttävänä tuollaista vähättelyä. Kymmeniä kertoja suuremmat väkivaltarikosten määrät kertovat ennen kaikkea siitä, että alimmissa tulodesiileissä kytee toivottomuus ja kurjuus. Se, että maailman rikkain valtio ei ohjaa asian korjaamiseen nähtyä enempää varoja, on häpeällistä välinpitämättömyyttä tai perustuu virheelliseen ihmiskäsitykseen ja poliittisiin ideologioihin. Omasta mielestäni vastaus on jälkimmäinen.
Ja kyllä, keskiluokkainen suomalainen maksaa juuri yhteisten asioiden järjestelyistä mainitsemallasi tavalla. Ja siitä syystä suomalainen köyhä ei joudu vastaavia osuuksia pienistä varoistaan maksamaan vaan saa pääasiassa laadukasta hoitoa ja edes perus elämiseen tarvittavat elementit ilman, että hänen tarvitsee oopperavieraiden taskuista niitä lähteä anastamaan. Näin yhteisönä huolehdimme omista lajitovereistamme.
Mitä tilastoa itse ehdottaisit?
Sekä että. Meillä on suhteellisen laadukas peruskoulu ja sitä en ole missään nimessä ottamassa pois, mutta meillä on myös lakisääteisesti kielletty keräämästä koulumaksuja eli estetty yksityiskoulujen syntyminen. Eivät ne siis paluuta ole tekemässä, koska ovat ne ovat laittomia. Suomessa on nähty tarpeeksi monopolilla suojata muutamaa valtion instituutiota, koska ne eivät pärjäisi muuten vapaassa kilpailussa ja ne ovat alko, veikkaus/ray, vr sekä peruskoulu. Suomessa saa kyllä myydä aseita, tupakkaa, pillua ja panssarivaunuja, mutta peruskoulutusta ei. Voihan taustalla toki olla myös huoli, että jotkut lapset eivät pääsisi osallisiksi valtion virallisista totuuksista ja oppisivat jotain ihan vääriä ajatuksia, kuten ettei sosiaalidemokratiamme olisi ainoa mahdolinen tie onneen.
Ensinnäkin Yhdysvallat eivät ole maailman vapaimpia talouksia, vaan se on sijalla 12,. Sen terveydenhuollon ongelmat on naurattavan helppo huomata taloustieteen näkövinkkelistä. Ongelma on sama kuin niin monessa muussakin paikassa. Joku muu maksaa laskun eli se on ilmainen lounas. Vakuutuspohjaisessa mallissa asiakkaalla ei ole insentiiviä miettiä kustannuksia, koska hän ei sitä maksa. Hänen etunsa on ulosmitata mahdollisimman paljon tätä "ilmaista" hoitoa. Ero Suomeen on, että täällä tarjoaja päättää, että mitä asiakas saa eikä pukki ole kaalimaan vartijana.
Maailman aidosti vapaimpiin kuuluvassa taloudessä eli Singaporessa (sijoitus 2) terveydenhuollon osuus BKT:sta on 3,2% eli alle kolmasosa Suomesta. Siellä asiakas itse maksaa hoidon eli valitsee hoidon, joskin tätä tuetaan tilimallin avulla.
Odotettavissa oleva elinikä on maailman kuudenneksi korkein ja lapsikuolleisuus maailman alhaisin. Väärin jääty henkiin?
En minä tästä eri mieltä ole. En minä yhdysvaltoja ole kehunut, sillä siellä olisi helvetisti parantamista. Siellä voitaisiin tehdä paljon parempia kompromissejä, samoin kuin Suomessakin.
Kyllä taustalla on ihan aidosti se, että halutaan turvata tasa- arvoinen mahdollisuus laadukkaaseen peruskoulutukseen kaikille, perheen varallisuudesta riippumatta. Kunnalliset koulut voisivat varmasti pärjätä kilpailussa ihan hyvinkin, mutta tässä pohdinnassa ei ole mitään järkeä, koska ko. kilpailu romuttaisi koko tuon tasa- arvon ja maksuttomuuden periaatteen. Tästä meidän ei kannata kuitenkaan alkaa kiistelemään, voidaan myös olettaa, ettei pärjäisi. Tuollaista kilpailua ei maahamme missään tapauksessa kuitenkaan tarvita. Hyvä- osaisilla perheillä on kyllä mahdollisuus ostaa lapsilleen kuinka paljon tahansa lisäopetusta, jos tuntuu, ettei julkinen opetus riitä tai täytä vaatimuksia. Mitään yleistä systeemiä, jossa eniten maksavat saavat lapsilleen parhaan perusopetuksen, ei kaivata.
Mitähän valtion totuuksia luulet kouluissa opetettavan, ja miten nuo valtion totuudet muuttuvat mm. hallitusten vaihtuessa? Että nyt paasataan sosiaalidemokratian auvoa, kun on saatu opettajat taas kurssitettua oikeaan sanomaan Sipilän hallituksen maakunta- auvon jälkeen? Jotenkin tuo käsitys, että opettajia voitaisiin vahvasti ohjata jonkun ideologian syöttämiseen tuntuu täältä opettajan pöydän takaa aika todellisuudesta irtaantuneelta. Voi toki googlata opetussuunnitelmasta jotain lauseita, että katso, näin siellä ohjeistetaan, mutta ei se käytännössä niin mene, että se ops olisi joku raamattu opettajille. Itse en ole koskaan noita edes lukenut, toki oman aineen kohdalla täytyy tietysti olla selvillä asioista, mitkä opetussuunnitelmaan kuuluu. Mutta tämä nyt siis menee jo toisen asteen puolelle, jossa siis itse vaikutan.
Tuossa noin 30 senttiä ylempänä oli keskustelua, että halutaanko tasa-arvo säilyttää kampittamalla hyväosaisia. Tässä minun mielestäni niin selvästi kuin julkisesti kehdataan myönnetään, että kyllä niin tehdään. Tasa-arvo on tärkeämpi asia kuin kansakunnan mahdollisimman hyvä pärjääminen.
Kun hommaa mietitään vielä oikein perinpohjaisesti, niin jos meillä olisi yksityiskouluja, niin se tarkoittaisi sitä että luokkakoot pienenisivät julkisella puolella, rahoitus pysyisi samana ja valtio keräisi vielä lisää verorahoja yksityiskouluilta, jotka tarvittaessa voitaisiin vaikka korvamerkitä lisärahoitukseksi julkiselle puolelle, mutta niinhän sitä sanotaan että suomalaiset ovat valmiita maksamaan 50e ettei naapuri saa satasta. Vai onko se jopa toisinpäin.
Korostetaan vielä loppuun, että en tiedä olisiko yksityiskouluille kysyntää tai ei (minä en omia lapsiani sellaiseen laittaisi), mutta en minä näe tarpeen sitä laissa kieltää, vaan dekriminalisoisin sen bordellien ja kannabiksen ohessa.
En ole sanonut että kyseessä olisi valtion totuudet tai että ne muuttuisivat hallitusten vaihtuessa, joten ei tarvitse laittaa sanoja suuhuni.
Opettajat ovat itse sen saman koululaitoksen "uhreja" ja kertovat eteenpäin niitä samoja oppimiaan totuuksia, tai ehkä ongelma ei niinkään ole siinä mitä kerrotaan vaan mitä jätetään kertomatta. Meillä on ollut presidentti joka pokkana kertoi että talous on nollasummapeliä eli jonkun rikastuminen on joltain pois. On häpeällistä, että tuota ei opeteta. Ei sen pitäisi olla liian vaikea myöntää, että kouluissa esim sijoittamiseen liittyvien asioiden opetus on ihan laiminlyötyä ja että se johtuu siitä, että sitä pidetään jotenkin vähän pahana tai moraalittomana tapana rikastua. Sehän näkyy jokaisessa tutkimuksessa, että näin suomalaiset ajattelevat. Pääomaa leimataan jotenkin pahaksi eikä opeteta sen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä.
Toki minä olen itse Historia ja Me -kirjasarjan kasvatti, joten sen lukeneiden ei tarvitse miettiä minne suuntaan kirjan tekijät ja valitsivat ovat olleet kallellaan. Nykyiset opettajat ovat sen koulukunnan kasvatteja.
Vai vielä hyväosaisia kampitetaan. Kyllä kansakunta pärjää paremmin, kun kaikki saavat taustasta riippumatta hyvän koulutuksen ja jatko on mahdollisimman paljon omista kyvyistä eikä iskän lompakosta kiinni. Ja kuten sanoin, nykyisin hyväosaisilla on kyllä mahdollisuus hankkia koulutuspalveluja vaikka kuinka. En myöskään oikein usko, että yksityiskouluihin löytyisi niin paljon oppilaita, että kunnallisissa luokkakoot pienenisivät tai verotuloja juuri kertyisi. Ne vuosimaksut olisivat kuitenkin reippaanlaisia.
Tuo loppu on taas sitten sellaista opettajien ammattitaidon vähättelyä, että ei mitään rajaa. Ihan kuin ne olisi jotain aivottomia robotteja, jotka monotonisesti siirtää itse oppimaansa eteenpäin. Totta kai opettajan elämänkokemus ja oma koulutaival yhtenä näkyy asenteissa, mutta eiköhän niilläkin vähän kokemus ja ymmärrys ole karttunut sitten kouluvuosien. Talouspuolta voisi varmasti kouluissa enemmän opettaa, mutta en nyt näkisi tätä koululaitoksen suurimpana ongelmana. Päätehtävä on kuitenkin kasvattaa elämää varten ja luoda edellytyksiä jatko-opintoihin ja työelämään. Sijoittamaan nyt keskimäärin pääsee vasta kun nämä on kunnossa, vaikka pienestäkin voi jo aloittaa.
Pitää tässä vaiheessa lainata Jatkoajan nimimerkkiä, joka puhui juuri tästä asiasta:
"Siinä missä Suomi on kaunis teoria, joka ei oikein toimi käytännössä on USA tältä osin toimiva käytäntö, joka ei sakkaa tiettyjen teoreettikojen harmiksi. Maailma ei toimisi niinkuin ideaalimaailmoissa haluttaisiin toivoa. "
Pitää varmaan jotenkin hienovaraisesti koittaa kiistää että olisin noin sanonut, mutta myönnettäköön, että minä olen käynyt käynyt peruskoulun ja lukion ja nähnyt sinä aikana sen verran monia opettajia, että onhan niitä. Ei opettajan ammatti kenestäkään tietenkään tyhmempää tee, mutta ei se mistään ajattelukyvystäkään vielä todiste ole.
Suomessa on maksuhäiriöitä lähes 400 000 ihmisellä, joten vaikka kokonaan lopetettaisiin uskonnon ja ruotsin opettaminen ja käytettäisi se aika talouden opettamiseen, niin sekin olisi hyödyllisempää
Maksuhäiriömerkintöjä viime vuonna enemmän kuin koskaan – Nuoret tuovat valonpilkahduksen synkkiin lukuihin
Kuluttajille kirjattiin viime vuonna yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Ne kasaantuvat entistä pienemmälle joukolle.
yle.fi
Suomalaisten paskasta talousosaamisesta on selvityksiäkin tehty ihan tarpeeksi ettei asianlaidasta ole epäselvyyttä
USA:n koulujärjestelmää nyt ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua onnistuneeksi, eikä tätä voi käyttämilläsi talousluvuilla ainakaan perustella. Tulosta tulee toki paikoittain, mutta miten kävisi, jos kaikilla olisi sielläkin samat mahdollisuudet koulutuksen suhteen.
Joo, opettajia on moneen junaan, todella heterogeeninen joukko, ja siksi "opettajista" puhuminen yleistäen meneekin aina metsään. Autonomia on kuitenkin vahva ja sitä osataan käyttää. Jos aatteiden syöttöä esiintyy, se kumpuaa opettajan omasta agendasta eikä systeemin ohjauksesta.
Joo, opettajia on moneen junaan, todella heterogeeninen joukko, ja siksi "opettajista" puhuminen yleistäen meneekin aina metsään. Autonomia on kuitenkin vahva ja sitä osataan käyttää. Jos aatteiden syöttöä esiintyy, se kumpuaa opettajan omasta agendasta eikä systeemin ohjauksesta.
Viimeksi muokattu:
Tämä pätee ihan kaikkiin ammatteihin, vai onko mielestäsi joku pesti, jonka perusteella voidaan ajattelukyky jotenkin todistaa.
Korkeakoulu-opinnot varmasti asettavat jonkinlaisen riman, mutta siltikin hönöjä päätyy joka paikkaan.
Menee vähän off-topiciksi, mutta matematiikan ylempi korkeakoulututkinto on minun papereissani sellainen, että se kertoo älykkyydestä. Tosin mitenkään erityisen hyödyllinen se ei tutkintona ole, mutta antaa jonkunlaista pohjaa. Sitä laskentoa kun vähemmän tarvitsee, mutta opiskelu kehittää ajattelukykyä. Ei liene sattumaa, että matematiikan kouluarvosana korreloi kaikkein vahvimmin myöhemmän ansiotason kanssa.
390 Nobelin voittajaa ja maailman kolme parasta yliopistoa ovat tästä nyt eri mieltä.
Suomessa se voi olla suurikin ylpeyden aihe, että kotirouvat ja työttömätkin ovat maistereita ja teoriassa se varmasti on oikeinkin hyvä strategia, mutta käytännössä kansantalouden menestys ei sitä USAn evidenssin valossa selvästi edellytä.
Näinhän se on, vain me matematiikan opettajat tarvitsemme näitä laskentataitoja työelämässä;)
Mutta tosiaan tuo ajattelutaidon/loogisen päättelykyvyn kehittyminen on hyödyksi ihan kaikessa muussakin opiskelussa ja työelämässä. Tämähän näkyy korkeakoulujen pisteytyksissäkin, kun pitkän matikan suoritus on usein arvokkaampi kuin "tiedekuntaa lähempänä olevien" aineiden arvosanat. Vähän hassua, mutta toisaalta perusteltua.
Toki todettava, että ainakin kapea-alaisesta älykkyydestä huolimatta monet matikan opettajatkin ovat ihan uskomattomia torspoja esimerkiksi yhteiskunnallisilta näkemyksiltään.
En näe mitään syytä ettei vähintään samaan voisi pystyä tasa-arvoisen peruskoulutuksen vallitessa.
7 yliopistoa maailman top10:ssa.
14 yliopistoa maailman top20:ssa.
19 yliopistoa maailman top30:ssa.
(Times Higher Education)
Onhan tuo ironista, kun kyseisen maan koulutusjärjestelmä tuomitaan paskaksi.
No, ironia ei nyt ihan taida sopia tähän yhteyteen;)
Mutta asiasta, olen aika varma, että USA:n yliopistot olisivat menestyksekkäitä myös siinä tilanteessa, että perusopetus olisi tasa-arvoisempaa. Edelleen kilpailu opiskelupaikoista olisi kovaa ja yliopistoilla rahoitus kunnossa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy