On muuten inhottava fiilis ku sulla on miljoona välilehteä auki ja yhdessä niistä lähtee yhtäkkiä musat soimaan ja koitat siinä sitten epätoivoisesti etsiä/arvata mistä hitosta se musa oikee tulee.Kuulen musiikkia jostain mutten ole ihan varma mistä. Välilehtia on useampi auki.. tuolla, saxon ride like the wind. Siellä se on, sieltä se kuuluu.
Jos pitää samoja välilehtiä ikuisuuden auki kuten minä ja kone käy esimerkiksi välissä pois päältä, niin uudelleenkäynnistäessä palauttamalla vanhan istunnon ne kaikki aiemmat välilehdet on ladattava uudelleen. Jos siinä erehtyy vahingossa klikkaamaan väärää välilehteä niin saattaa tosiaan lähteä musat täysin vahingossa soimaan ilman että edes tajuaa tehneensä mitään.Uuh! Vaikka mulla paljon ongelmia niin tuollaista en ole kokenut, onneksi. Lähteekö sulla automaattisesti play päälle kun avaat jonkun sivun, vaikka nyt YT? En tiedä olenko sitten asetuksista onnistunut tuollaisen kieltämään.
Mutsilla on kai vieläkin hyllyssä tämä älppäri. Ei saisi jäädä tähän, hafanana. Kai voimme vielä vähän, shallallalla.Jaahas tämä aamu taittuu kyllä hiivaisen puolelle. Laitankin älppäriltä Tapsaa ihan vaan kiusatakseni naapureita! Kesän lapsi -76.
katso liitettä 11737
Mutsilla oli muutenkin aika hyvä levyhylly 70-luvun lopulla, noin kotiäidiksi. Joskus 77 opin käyttämään levysoitinta, ja aloin järjestelmällisesti käymään (nyt saa jo sanoa näin!) läpi mamman levystöä. Siellä oli Piirpaukkeen eka, Beatlesin Revolver, Elviksen tuplakokoelma Forever, Moody Bluesin Seventh Sojourn, joku Stonesin kokoelma, Kinksiä, Lea Lavenia, Freemanin eka, Aretha Franklinia, Edith Piafia, Bob Marleyn Exodus, joku Procol Harumin levy, Hectorin Herra Mirandos, Johnny Cashia, Demis Roussoksen Greatest Hits, Abbaa ja Zappaa. Sieltä kumpuaa minun musiikillinen sivistykseni ja genrerajoista piittaamattomuuteni, kun kaikkea tuota kuuntelin jo ennen kouluikää.
Vaimo täyttää tänään pyöreitä. Pikku siivut punkkua ja olutta siivotessa ja ruokaa tehdessä. Pari vierasta tässä meillä nytten. Äsken aukesi SaiPan mitalia varten säästelty Bollinger shamppanjapullo. Maistuu kyllä! Viimeeksi shamppanjaa juotu tässä taloudessa, kun SaiPa pelasi pronssista Lukkoa vastaan. Jesse Mankinen miun muistin mukaan teki ottelun ensimmäisen maalin, ja silloin tässä olohuoneessa aukesi hienompi kuohujuoma. Pettymyksen illaksihan tuokin kääntyi, kuten muutkin kaudet SaiPan kannatajana. Toki onhan noita hienoja hetkiäkin tässä kannattajauralla. Ei se määränpää vaan se matka, näin SaiPan kannattajana tilanne pitää nähdä, kun realistista mahdollisuutta mestaruuteen ole.
Yli 30 vuotta katsomossa seisoneena olisi hiton hienoa tämän elämän aikana nähdä kannattamani seuran saavuttavan mitalin. Ainahan se uusi kausi tulee, mutta kuinka pitkään sitä voi itsekään odottaa, saatikka vanhemman liiton kannattajat.
Erikoiseksi muuttui ilta. Vieraat lähtivät, mutta tyttären hamsteri kuoli. Hautajaiset
tälle illalle sitten vielä. Kiva otus oli omasta mielestänikin kyllä.
Lämmittää mieltä todella kirjoituksesi. Kiitos!En ole sievässä pöhnässä ja farkut on vedetty jalkaan, joten suoritan palstarikoksen viestittämällä tänne. Mutta, pakko pistää teille SaiPaa kannattaville kavereille:
Odottakaa vaan yhä. Seura on ollut olemassa 72 vuoden ajan ja voittanut yhden pronssimitalin 1960-luvulla, toki. Ei runkosarjan voittoja, ei vielä ainuttakaan kevättä loppuotteluissa, ei mainittavampaa menestystä. Suuret saavutukset varsin harvassa.
Mutta niin pitkään kuin on mahdollista kurkottaa korkealle osallistumalla uuteen kauteen, on toivoa. On mahdollisuuksia. On olemassa tsäänssi. Ehkä pelkkää sananhelinää, kenties, mutta minusta SaiPa ja mustakeltainen Lappeenranta on juurikin se paikka, jonne ainakin minä soisin jonkin mitalin tai vaikka mestaruuden matkaavan vielä jonakin kirkkaana keväänä, kullankirkkaana keväänä.
Ässiltä kesti 22 vuotta päästä finaaleihin ja 35 vuotta voittaa kolmas mestaruus. Tapparallakin on ollut 13 ja 15 vuoden tauot kahden kultakevään välillä. Lukko oli keväällä 2015 yhden ainoan voiton päässä ensimmäisestä finaalipaikasta 27 vuoteen ja tänä keväänä olisivat saattaneet mennä viimeinkin päätyyn asti. Ja SaiPa: yhden voiton päässä toisesta pronssimitalista keväällä 2014, pitkän 48 vuoden tauon jälkeen, jääden lopulta maalin päähän.
Blues onnistui saavuttamaan mitalin 2008, Pelicans 2012.
Se voi osua vielä SaiPankin kohdalle. Meikäläinen myös viihtyi Kisapuiston tulikasteessani helmikuun alkupäivänä sekä keskustassa peli-illan jälkeisenä yönä. Ei pahaa sanottavaa. SM-liigassa on aina tilaa SaiPalle. Ei siksi koska seurassa olisi jotain mammuttimaisen suurta, vaan koska se on vanha tuttu SaiPa. Sympaattinen, silloin tällöin kova, joskus yllättävä ja aina hankala Ässille. Kuten kirjoitin aiemmin tänään nimimerkille @Krepo, jokaisella liigaa seuraavalla on sydämessään paikka yhdelle SaiPalle. Ainakin minulla.
Paljon peukkuja teille ja valoisampia aikoja tulevaisuuteen. On kaikkea muuta kuin helppoa kannattaa SaiPaa. Padankaan tukeminen ei muistuta joka vuosi porilaisten marssia, mutta profiili ja historia ovat vähän SaiPaa kovemmat. Yhtä kaikki, toivon kaikille teille palstan sputnikeille sitä yhtä mitalikevättä, edes yhtä, miksei useampaakin. Minulla on kait vielä vuosikymmeniä aikaa olla Ässien matkassa ennen kuin olen edes keski-ikäinen, mutta teillä vanhemmilla eli aikuisilla on vähemmän hiekkaa tiimalasin yläsäilössä. Idän ihme hoitaa vielä, uskon siihen. Ainakin tahdon uskoa.
Valmista. Halusin vaan sanoa tämän. Voin livetä paikalta ja mennä ämmän tapaan litkimään mineraalivettä. Kiitos ja näkemiin.
Valtteri
Kookoolla vasta alettu odottamaan menestystä. Itse ollut odottamassa tuota tuskallisen pitkän aikaa. Josko ensi kaudella,.taikka seuraavalla, taikka joskus.. odottavan aika on pitkä. Pienen seuran kannattajana on ilon aiheet löydettävä pienemmästäkin. Game 7 jyppiä vastaan kstsottu melko pajon...surullista sinäänsä, että seuran huippuetket on puolivälierissä. ....kannattaja vuosia kuitenkin takana jonkin verran. Siltikin keltamusta sydän sykkii. Josko joskus tehtäisi porin ihanaa saatana ihme täälläkin.Tuohon @Punamusta ' n hienoon ja kannustavaan viestiin pitää lisätä se, että pienemmällä seuralla pitää kyllä osua kaikki tähdet kohdilleen, jotta menestystä tulee.
Pitää olla hyvä valmentaja, pitää olla pitkäjänteinen projekti, ja silti pitää onnistua täydellisesti pelaaja-arpajaisissa niin ulkkareiden kuin kotimaistenkin pelaajien kanssa, koska vaihtuvuus joukkueissa on joka kaudella suuri. Ja pitää olla vähän tuuriakin. Mielellään joidenkin isojen seurojen pitää kyykätä sillä samalla kaudella - se kyllä helpottaa hommaa.
SaiPalla oli viime vuosikymmenen puolivälissä paketti hyvin kasassa, ja mitali oli lähellä. Valitettavasti näitä tilaisuuksia ei pienemmille seuroille kovin usein tule. Voihan tämä KooKoonkin loistava kausi jäädä ikuiseksi jossitteluksi: minne oltaisiin sen yhden kerran päästykään, jos kausi olisi pelattu normaalisti loppuun.
Mutta aina on se seuraava kausi.
Kookoolla vasta alettu odottamaan menestystä. Itse ollut odottamassa tuota tuskallisen pitkän aikaa. Josko ensi kaudella,.taikka seuraavalla, taikka joskus.. odottavan aika on pitkä. Pienen seuran kannattajana on ilon aiheet löydettävä pienemmästäkin. Game 7 jyppiä vastaan kstsottu melko pajon...surullista sinäänsä, että seuran huippuetket on puolivälierissä. ....kannattaja vuosia kuitenkin takana jonkin verran. Siltikin keltamusta sydän sykkii. Josko joskus tehtäisi porin ihanaa saatana ihme täälläkin.
Pakko on uskoa, että joskus on meidän aikammekin.
Tuutko tähän melkein naapuriin tappelee? Tai varmaan juomapeli sopisi meille paremmin. Minulla oli joskus aikoinaan jopa singstar ps kolmoselle, mutta olen heittänyt mikit mäkeen kun silloinen pleikkari hajosi. Sain tosin siskolta heidän vanhan ps3 ja tuo singstar levy on jossain tallella vieläkin. Mutta ei ole enää niitä siihen ostettuja biisejä tallessa.
Ootko saanu uuden auton jo kolarin jäljiltä?
Ota taksi, juomaa mukaan (minulla ei ole tarjottavaa ja omatkin loppuu parin tunnin sisään) ja tuu tänne ryyppää jos ei oo koronaa.
Mikä kummitus sinä oikein olet kun tulet joka yö känneihini iskemään parasta musaa iki?
Irtisanon nettiyhteyteni jos tulet vielä kerrankin joku kaunis ilta hehkuttamaan vaikkapa Doorsia.
En ole ikinä Lynyrd Skynyrdia kuuntelemalla kuunnellut, mutta tuosta tyylistä tuli kyllä UFOn eka levy mieleen. Tämä alla oleva Doctor Doctor nyt ei ole oikeastaan hyvä esimerkki lainkaan (muut biisit olisivat, mutta en nyt pikatubehaulla löytänyt).