Kun aamut vangitsevat kahleensa nilkkaani, kuuntelen ääniä. En rakentele seitinohuita, en käännä kasvojani valoon. Ei laula ukkonen, ei heiluta kirvestä käki. Kuuntelen ääniä, enkä suostu uskomaan niihin.
KKK:sta on tullut Saarikosken koskenlaskua, Koskenlaskijaa.
Mutta mitäs Tosifani, oletko tosissasi vai ryyppäätkö vain?
Niinno, kai sitä aina yhden konjakin vielä voi ottaa?Kato, Tedikin. Nythän tässä vasta aletaan ryyppäämään.
Niinno, kai sitä aina yhden konjakin vielä voi ottaa?
Niinno, kai sitä aina yhden konjakin vielä voi ottaa?
Tuo oli hyvinkin runollista. Otan sille!Vedettiin eilen brandya isoisän ja siskoni miehen kanssa mökillä. Oli hyvää, mutta välillä piti käydä tekemässä puita ja nauttimassa viskiä halkopinon väilstä.
Tuo oli hyvinkin runollista. Otan sille!
Mikään ei ole sen runollisempaa kuin arkitodellisuus ja maalaisromantiikka aitan takaisine viinaputeleineen.Siis tavallinen menneisyys on runollista, otetaan sille.
Siis tavallinen menneisyys on runollista, otetaan sille.
Mikään ei ole sen runollisempaa kuin arkitodellisuus ja maalaisromantiikka aitan takaisine viinaputeleineen.
Kippis!