Totahan se järkikin hokee, mut jotenkin sitä vaan tuntuu, että on niin vitun huono ihminen, jos ei jaksa muiden mukana... Ihan oikeasti mä uskon, että maanantai aamuna menen työpaikkalekurille, sillä mä haluan jatkaa tätä elämääni tässä upeassa liitossa, ja jos mä en pian saa apua, niin en vaan jaksa jatkaa... Oikeastaan ihan sama, vaikka mut noteerattaisiin töissä miten surkeaksi ihmiseksi tahansa, tää on mun elämä ja mulla vissiin on oikeus päättää mitä mä sillä teen. Vitut siitä, jos muut työkaverit kuittaa mut pohjasakkaan, mä haluan saada itseni kuntoon. Kai se on häpeä sairastua masennukseen ja olla NS. Hullun kirjoissa, mut ehkä musta vielä sit vois olla täs elämässä.
Lisää Leskistä