Olut on ilomme siis, siiderin tosin saatan kumota silloin tällöin (ja lonkeron jäillä kesähelteillä, how gay is that?). Mutta tuo kermalikööri, siihen lähden aina, germaligööri niinkuin tälläkin palstalla yksi sanasuppotaalasmaa on joskus nohevoitunut. Väkeviä viinoja en ota enää mielelläni. En osaa käyttäytyä (senkään vertaa) niiden vaikutuksen alaisena.Mielikuvitushahmo kirjoitti:Itse töhöilen useimmiten oluen kanssa, siideri ei mene alas missään tilanteessa, väkeviä en juo ollenkaan, kermalikööriä joskus.
Ja tuohon ensimmäisenä lainaamaasi kappaleeseen vastineeksi totuuden sanoakseni: JOKAISEEN VEIVÄT VÄKISIN. Ainoastaan oikeudesta kilometrikorvaukset (about 2 koria kaljaa sen ajan hinnoilla, jos olisivat antaneet optioina nykyaikaan olis saanut noin 8 mäyristä Olarin minimanista)