Ikinä en futista ole opetellut katsomaan, isojen kisojen pelejä tulee jonkun verran tiirailtua. Paras muisto futiksen katsomisesta on, kun pikkunassikkana lauantaina saunan jälkeen faijan kans kattelin ja samalla söin sen hk:n sinisestä palasia sen minkä ehdin ja join limua. Taisi se makkara silloinkin olla se tärkein juttu, ei futis.
Saapa nähä miten kauan jaksaa tillistellä tänään, aamu puol neljästä asti hereillä ollu. Jos varalta imaisisi energiajuoman loput, mitkä kaverilla pari päivää sitten kaappiin jäi.