Tampereella availlaan jo shampanjapulloja, mutta itselläni on suorastaan sairaalloisen kova usko KalPan joukkueeseen ja mestaruuden saavuttamiseen. KalPan teema tällä kaudella on ollut nousta kuolleista silloin kun se on lytätty täysin.
Valitettavasti en usko tuohon shampanjapullojen availuun. Tästähän kiertää legenda (olikohan tämä KalPan juhlakirjassakin mainittu), että TPS herran vuonna 1991 tuli valmiiksi voittaneena ja fokus lähinnä niissä pulloissa Kuopioon 4:een peliin, ja kuinkas kävikään. Silloin oli ajat toiset ja allekirjoittanutkin junnuna katsomossa (sori oikeesti näitä muisteloita, mutta vanha mikä vanha). Hyvä että jollakin on vielä usko kova. Tappara nyt vaan valitettavasti on ollut tässä tai ainakin tätä läheisesti muistuttavassa tilanteessa viitenä edellisenä keväänäkin, harva pelaaja ihan noin montaa kertaa mutta useimmat useampia kuitenkin. Siinä leirissä ei keuli, ennen kuin ne neljä (4) voittoa on plakkarissa, se on varma. Tämä kommentti koski lähinnä torstain mutta myös mahdollista perjantain peliä.
En vahvistaisi tätä. Eilenhän KalPa oli paremmalla jalalla liikkeellä ja voitti maalipaikatkin ottelussa. Koko homman juoni kiteytyi viimeistelyyn, sillä KalPalla oli kyllä niitä hyviäkin paikkoja, mutta onnistumiset jäivät uupumaan. Jos KalPa huomenna voiton ottaa, on sillä ainakin eilisen perusteella kaikki mahdollisuudet voittaa koko homma.
Sanoisin ennemminkin niin, että yksiulotteisen "backtobackpelit ei sovi KalPan pelityylille"-keskustelun sijaan pitäisi ennemminkin keskustella siitä, löytääkö KalPa siitä normipelisapluunastaan eroavan - voittavan - tavan pelata Tapparaa vastaan. 5. pelihän oli jo siinä mielessä hyvä osoitus siitä, kuinka valmennusjohto oli käryllä ongelmasta ja miten pelaamista viilattiin juuri tässä mielessä. Ja eihän se kauaksi jäänyt, suurin piirtein samoilla marginaaleilla 1. Treen pelistä otettiin Rystö, eilen se jäi ottamatta, mutta eihän se pelitapahtumien valossa mitenkään järjettömän kauas jäänyt.
Oolinool, pessimistiseksi mestaruuden suhteen muuttuneesta yleisasenteestani huolimatta, en hämmästyisi ihan hirveästi, vaikka Kaleva taas huomenna täräyttäisi ja toisi ratkaisun tänne Tampereelle. On tää joukkue niin monta kertaa tällä kaudella lyönyt ällikällä, että ei mitään järkeä. Ja 7-pelihän taas sitten olisi sitten taas jotain niin käsittämättömän orgastista, että ehkä parempi kun ei ala kuvailemaan. Sittenhän kaikki olisi yhden pelin varassa, ja kaikki jääkiekkoa joskus enemmän kuin sivusilmällä seuranneet tietävät, mitä se tarkoittaa (= kaikki on mahdollista)...