Näin on. Kauden tärkeimmissä peleissä KalPan kärkipelaajat menettivät otteensa, mikä näkyi tehottomuutena. Pelillisesti oli kaikki mahdollisuudet ottaa mestaruus, mutta se viimeinen niitti eli maalinteko jäi piippuun. KalPalla ei vain ollut kovien paikkojen ratkaisijoita kuten Tapparalla. Tämä toki oli tiedossakin. Mestaruus hävittiin vain ja ainoastaan tähän.
Ja tuomaripeli... Jos ei Liiga ala ottaa asiaa tosissaan ja tehdä tuolle perseilylle jotain, sillä pilataan jatkossakin reilu peli. Pillipiiparit ovat hukassa, eivätkä tiedä, milloin pitäisi viheltää ja milloin jättää viheltämättä. Yhtenäistä linjaa ei ole tai sitä ei vain osata noudattaa määrätietoisesti. Pilli oli nielaistu ja se soi, kun tuomareilta tuli jännityspieru eli täysin randomisti. Se oli jälleen pelin henki näissäkin finaaleissa. En sano tämän ratkaisseen lopputulosta, koska edellinen kohta, mutta paska maku jäi siinä mielessä suuhun.
Kaikesta huolimatta ei vain voi olla kovin pettynyt. Saimme tällä kaudella sellaista herkkua, jota ei ole usein tarjolla Kuopiossa. Ja millaisista lähtökohdista se tehtiin, se oli aivan uskomatonta. Tämä oli finaalitappiosta huolimatta meidän kevät ja se toivottavasti kantaa myös tuleviin vuosiin sekä organisaation sisällä, että yleisössä. Se valaa uskoa siihen, että pystymme mestaruuteen asti.