Kallista... elämä on!

[VTVH]

Ai juma! Hitto että täällä on vain rumia miehiä motomaatissa. Voisi olla, että olisi allekirjoittaneen auto tuolla lampunvaihdossa useamminkin, jos olisi nuoria naisia siellä. (Sovinistista, kyllä, mutta menkööt)

Ei täälläkään voi tuon osalta luottaa palvelun tasoon. Etulamppujen vaihdossa oli täälläkin 2 vanhempaa mieshenkilöä. Ensimmäinen motomaattikäynti oli kyllä siinä mielessä hämmentävä kokemus kun pihalla päivysti pelkästään juuri ammattikoulusta päässeen näköisiä nuoria naisia. Olihan tuo etulamppujen vaihto siihen nähden pienoinen pettymys, mutta kyllä ne miehetkin näköjään osaa polttimoita vaihtaa.

 

[Tadu]

Edellisellä sivulla joku puhui vaatteista ja paikkauksesta. Otetaan puheeksi vaikkapa kengät kun kävelen paljon, helposti 50km viikossakin. Mulla ne kuluu, menin suutarille ja kysyin uusi pohjia molempiin ja sitten yksi paikka kun pikkuvarpaan kohdilta sauma 5cm auki ja en jaksa ommella koska en tiedä saanko siitä vettä pitävää mitä nuo mokkanahkatennarit on. Tämä setti olisi maksanut 52€ suutarilla ja onhan ne senkin jälkeen käytetyt kengät. Tilasin netistä uudet samanlaiset 65€+10€ posti kotiovelle, ovh tosin 149€ mutta netissä hyviä alennusmyyntejä.

Eipä tuo kuulosta minusta kalliilta.

 

[Jupe]

Eipä tuo kuulosta minusta kalliilta.

Pointti oli kannattaako?
Jos vastaava kenkä, mun mielestä laadukas CAT:in joka sään mokkanahkatennari irtoo netistä uutena 10-20€ kalliimmalla riippuen väristä.
Käyttäisin enemmänkin suutaria jos hintaero olisi hiukan suurempi, mutta minkäs teet avoimille markkinoille.

_

 

[Tadu]

Pointti oli kannattaako?
Jos vastaava kenkä, mun mielestä laadukas CAT:in joka sään mokkanahkatennari irtoo netistä uutena 10-20€ kalliimmalla riippuen väristä.
Käyttäisin enemmänkin suutaria jos hintaero olisi hiukan suurempi, mutta minkäs teet avoimille markkinoille.

_

Ei halpoja Made in China -kenkiä ole koskaan kannattanut korjata eikä suutareiden bisnes näiden korjaamiseen perustukaan.

 

[SamSpade]

Itselläni on kaapissa 6 paria Briteissä tehtyjä Loaken "velttikenkiä".
Yhden parin olen jo kävellyt puhki pohjasta - kengät Loakelle, hintaa taisi tulla 75€ ja tulivat kunnostettuina takaisin, uusi nahkapohja asennettuna.
Mielestäni varsin kohtuullinen hinta.

 

[Jupe]

Ei halpoja Made in China -kenkiä ole koskaan kannattanut korjata eikä suutareiden bisnes näiden korjaamiseen perustukaan.

Juuri näin. Mieluummin ostan netistä uudet.
Välillä tuntuu että ainoat mitä korjataan on laadukkaat miesten kävelykengät(sisäkengät) ja bootsit.
Mun tarve kengissä ja lähestymiskohta on enemmänkin lenkkareiden suunnalta kuin noiden Loakejen kun puhutaan millä kävelen ja paljon, en usko että moni lenkkareitakaan korjaa suutareilla. Iso pointti koko tässä hommassa oli vielä että se pohja mitä tarjosivat tuohon hintaan mulle häviää 6-0 parhaille markettikenkien pohjille. Tiedän koska olen toisia kenkiä korjannut ja pito hävisi alta aikayksikön sekä itse pohjakin irtosi koska liima oli väärä eikä sitä saanut pitää lattialämmityksen päällä jne. Suutarit tekee paljon hyvää mutta myös pitää olla varuillaan mitä sieltä saa ja mihin hintaan.

_

 

[Tadu]

Juuri näin. Mieluummin ostan netistä uudet.
Välillä tuntuu että ainoat mitä korjataan on laadukkaat miesten kävelykengät(sisäkengät) ja bootsit.
Mun tarve kengissä ja lähestymiskohta on enemmänkin lenkkareiden suunnalta kuin noiden Loakejen kun puhutaan millä kävelen ja paljon, en usko että moni lenkkareitakaan korjaa suutareilla. Iso pointti koko tässä hommassa oli vielä että se pohja mitä tarjosivat tuohon hintaan mulle häviää 6-0 parhaille markettikenkien pohjille. Tiedän koska olen toisia kenkiä korjannut ja pito hävisi alta aikayksikön sekä itse pohjakin irtosi koska liima oli väärä eikä sitä saanut pitää lattialämmityksen päällä jne. Suutarit tekee paljon hyvää mutta myös pitää olla varuillaan mitä sieltä saa ja mihin hintaan.

_

Näinhän se menee. 99,99 prosenttia tennareista tulee jo tehtaalta liimapohjalla tai paremmassakin tapauksessa pohja on ommeltu sellaista tekniikkaa käyttäen ettei pohjan vaihtaminen onnistu, jolloin ainoa vaihtoehto on laittaa päälle tai tilalle liimapohja. Liima ei koskaan tule pitämään montaa vuotta eikä aina edes montaa kuukautta. Tennarit ovat näin ollen "kertakäyttökenkiä". Yleensäkin tämän hintaluokan kengät ovat kyllä varmasti jo todella huonossa kunnossa kun pohjat on kävelty puhki jolloin korjaaminen ei ole järkevää. Toki mokkanahka saattaa säilyä ihan nättinä materiaalina pitkäänkin, jolloin pohjan vaihtaminen olisi miellyttävä vaihtoehto, mutta kun nuo yllä olevat ehdot pätevät ei niiden vaihtaminen kuitenkaan ole järkevää.

Sinulla kun kävelykilometrejä tulee paljon täytynee kenkiin suhtautua kuten vaikka autoihin: Paljon kilometrejä -> korkeat kustannukset. Aikaisemmin kun treenasin maratonille ja juoksin paljon (n. 50km viikossa) tuli huomattua, että kyllä siinä sai juoksukenkiä ostaa useammin kuin kerran vuodessa.

Itse tykkään kävellä bootseissa paitsi kesähelteillä. Reissuissa on tullut käveltyä 20 kilometrin päiviä monta putkeen ja jalat tuntuvat väsyvän vähemmän bootseilla kuin tennareilla.

 

[Jupe]

Itse tykkään kävellä bootseissa paitsi kesähelteillä. Reissuissa on tullut käveltyä 20 kilometrin päiviä monta putkeen ja jalat tuntuvat väsyvän vähemmän bootseilla kuin tennareilla.

Mielenkiintoinen kommentti. Olen viimeksi omistanut bootsit teini-ikäisenä 80-90 luvulla ja silloin liikkuminen oli mulla erilaista mutta en ihan tuota voisi kuvitella että jopa kymmeniä kilometrejä niillä. Toisaalta tekeehän lehmipojatkin kokopäivätyöt niillä, heh.
Ehkä testaan joskus mutta tuntuu kaukaalta haetulta. Toisen ketjun juttuja mutta olisi mukava kuulla millä porukka kävelee jos kävelee paljon ja ehkä arkisinkin niin että ne kengät on mukana duunissa/duunikuvioissa. Olen avoin kaikille kokeiluille, tosin jonkinasteinen tuki pitää löytyä että on hyvä kävellä ja kestää säätäkin.
Tässä mainitsemani kengät mitkä koin parhaaksi ostaa netistä uudet ja on ollut mulle parhaat ympärivuotiset kengät nyt viimeisen muutaman vuoden aikana: CAT DECADE, Brown - Kengät - CDON.COM

_

 

[Tadu]

Mielenkiintoinen kommentti. Olen viimeksi omistanut bootsit teini-ikäisenä 80-90 luvulla ja silloin liikkuminen oli mulla erilaista mutta en ihan tuota voisi kuvitella että jopa kymmeniä kilometrejä niillä. Toisaalta tekeehän lehmipojatkin kokopäivätyöt niillä, heh.
Ehkä testaan joskus mutta tuntuu kaukaalta haetulta.

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja. Eli en ihan allekirjoita tuota "kaukaa haettua". Tämä tosin varmasti riippuu kävelytyylistä, sekä kyseessä olevista bootseista ja tennareista.

 

[Jupe]

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja.

Okei, ymmärretty. Mielessä oli vain cowboy-bootsit mitkä joskus omistin, faija jopa teetti jenkeistä sellaiset itselleen, niitäkin käytin, ei reippaaseen kävelyyn tarkoitettuja mun mielestä. On mullakin Lowan vaelluskenkiä ollut parit ja on ihan laadukkaita vaellustarkoitukseen mutta liian jäykkiä kävelyyn kaupungin asfalteilla ja puistoteillä. Siksi jotain muuta.

_

 

[Tadu]

Suomalaisten reaaliansiot paisuivat 20 vuodessa – laskuri kertoo, paljonko enemmän saat tavaroita palkallasi nyt kuin 1995 | Kansantalous | HS

Onko kaikki nykyään sittenkään niin kallista?

 

[varjo]

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja. Eli en ihan allekirjoita tuota "kaukaa haettua". Tämä tosin varmasti riippuu kävelytyylistä, sekä kyseessä olevista bootseista ja tennareista.

Toki todettakoon että varsinaiset järeät vaelluskengät ovat kylläkin ihan nahkaa ja ompeleita, pohja ja kalvo sitten teknisiä materiaaleja. Eli Gorehan on vain ohut laminaatti nahan ja sisävuorin välissä.

 

[Edustaja]

Suomalaisten reaaliansiot paisuivat 20 vuodessa – laskuri kertoo, paljonko enemmän saat tavaroita palkallasi nyt kuin 1995 | Kansantalous | HS

Onko kaikki nykyään sittenkään niin kallista?

En pidä kovin relevanttina tuollaista tarkoitushakuista vertailua, jossa huomioidaan lähinnä joidenkin televisioiden ja muun kiinantuontikrääsän hinnat, joita ostetaan kuitenkin melko harvoin, mutta jätetään huomioimatta päivittäiset ja kuukausittaiset pakolliset elinkustannukset. Esim. vuokrat ovat nousseet tuona aikana keskimäärin 3,7% joka ikinen vuosi.

Olen toki itse selvästi globalisaation voittajajoukkueessa, mutta miljoona suomalaista köyhyysrajan alapuolella olevaa eivät sitä ole. Leipäjonot ovat heidän todellisuuttaan samaan aikaan kun ylimpiin tulodesiileihin kuuluvat ostelevat ökyveneitä ja mersuja. Väitän että polarisoituminen tulonjaon suhteen ei ollut lähimainkaan vastaavalla tasolla v. 1995, kuin se nyt on. Toki kirjoituksen plussaksi voi laskea sen, että siinä sentään mainittiin suomalaisten alimman tulodesiilin ansioiden kasvun jääneen koko maailman keskiarvon kasvun alapuolelle. Se fakta riittää yksistään näyttämään toteen sen, että he ovat globalisaation häviäjiä. Ja jos Suomi on kokonaisuutena globalisaation suurin voittaja, voidaan sen perusteella aika pitkälle olettaa suomalaisten ylimpien tulodesiilien olevan koko maailman suurimpia voittajia. Tästä huolimatta valitus siltä suunnalta on paikoin uskomattoman kovaa.

 

[Tadu]

En pidä kovin relevanttina tuollaista tarkoitushakuista vertailua, jossa huomioidaan lähinnä joidenkin televisioiden ja muun kiinantuontikrääsän hinnat, joita ostetaan kuitenkin melko harvoin, mutta jätetään huomioimatta päivittäiset ja kuukausittaiset pakolliset elinkustannukset. Esim. vuokrat ovat nousseet tuona aikana keskimäärin 3,7% joka ikinen vuosi.

Jos luit alas saakka niin siellä on vertailut banaanien, rasvattoman maidon, tiskiharjan ja tässäkin keskustelussa mainittujen leffalippujen sekä kahvikupposen osalta. Näistä ainoastaan kahvikuppi kahvilassa maksaa nykyään aika reilustikin enemmän. Kun taasen muiden tuotteiden osalta ostovoima on kasvanut.

Ei tämä tietenkään ota vuokria huomioon, mutta mielenkiintoista dataa silti.

 

[Edustaja]

Jos luit alas saakka niin siellä on vertailut banaanien, rasvattoman maidon, tiskiharjan ja tässäkin keskustelussa mainittujen leffalippujen sekä kahvikupposen osalta. Näistä ainoastaan kahvikuppi kahvilassa maksaa nykyään aika reilustikin enemmän. Kun taasen muiden tuotteiden osalta ostovoima on kasvanut.

Ei tämä tietenkään ota vuokria huomioon, mutta mielenkiintoista dataa silti.

Luin kokonaan ja elintarvikkeet ovatkin ilahduttavasti halventuneet, mutta se säästö hukkuu vuokrien ja muiden pakollisten elinkustannusten kasvun alle. Autojen hankintahinta on yksi joka on halventunut, mutta tuokin hukkuu valitettavasti sen muiden käyttökustannusten kasvun jalkoihin. Itselleni tuli jopa jonkinlaisena yllätyksenä taannoin se, että E sarjan Mersun perusmallin nimellishinta ei juurikaan ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa. Yhtenä osatekijänä nimenomaan Suomessa tuohon on vaikuttanut autoverojen keventäminen. Toki autotehtaiden kiivas kilpailukin on merkittävä osasyy.

 

[Jymäkkä]

Kahvikupin hinta pompsahti tuolloin heti euroon siirtyessä voimakkaasti. Ei ollut tavatonta, että 3 mk:n kahvi pompsahti euroon, ja joka tapauksessa kahviloilla oli käytössä vain hinnat x ja x,50.

Asuntojen hintaan euro taisi aluksi aiheuttaa myös piikin, kun ihmiset eivät oikein vielä hahmottaneet summia. Toki kaikki osasivat summat muuntaa, mutta jotkut 20 000 €:n hinnanmuutokset taisivat silti mennä helpommin läpi kuin 100 000 mk:n. Kuukausiliitteessä oli graafia suomalaisten velka- asteesta, ja pomppu näkyy euroon liittyessä. Toisaalta tuo oli voimakasta kasvun aikaa muutenkin.

 

[BlackWolf]

Täällä kun on vanhaa koulukuntaa, niin olisipas kiva kuulla, että paljonko oli palkka ja asunnon hinta markka-aikaan. Minä muistelisin (mutu), että normi duunarin liksalla olisi ostanut asunnon noin vuodessa, nykysin ei taida ihan riittää. Tämä siis bruttona ja ilman elämiskustannuksia. Tietääkseni ne asunnot/talot on edelleen aika samoja, se markka siinä asunnon hinnan perässä vaan on muuttunut euroksi ja se luku siinä palkkalaskelmassa ei todellakaan ole sama kuin aikanaan.

 

[mutina]

Täällä kun on vanhaa koulukuntaa, niin olisipas kiva kuulla, että paljonko oli palkka ja asunnon hinta markka-aikaan. Minä muistelisin (mutu), että normi duunarin liksalla olisi ostanut asunnon noin vuodessa, nykysin ei taida ihan riittää. Tämä siis bruttona ja ilman elämiskustannuksia. Tietääkseni ne asunnot/talot on edelleen aika samoja, se markka siinä asunnon hinnan perässä vaan on muuttunut euroksi ja se luku siinä palkkalaskelmassa ei todellakaan ole sama kuin aikanaan.

Nyt kannattaisi varmaan kertoa muistikuvasta lisää - siis minkälaisen asunnon ja mistä?

En ole todellakaan suuripalkkainen, mutta kyllä Suomessa minun vuosipalkallani asunnon ostaa, ja varmaan monen muunkin. Sääli vain, etteivät ne sijaitse pääkaupunkiseudulla.

 

[bebeto]

Tuohon on mahdotonta sanoa mitään sääntöä, koska Suomen eri osissa on aina ollut asuntojen hinnoissa suuriakin eroja. Lisäksi eroa on taatusti ollut ostettaessa asuntoa esim. vuonna -93 tai -01. Itse muistan ostaneeni aikoinaan vanhan kerrostalokaksion Tampereelta hintaan 240000 markkaa. Kyse oli kutakuinkin heti vuosituhannen vaihteen jälkeisestä ajasta, luultavasti vuonna 2001. Hiukan ennen sitä (03/2000) olin ostanut uuden kerrostalokaksion 2,5km päästä keskustasta hintaan 510000 markkaa. Sitä kämppää pidin vuokralla noin vuoden(vuokra oli 3500mk/kk), kunnes myin sen pois muistaakseni 570000 markalla. Näitä vastaavia Vihilahden/Hatanpään uudehkoja saunallisia kaksioita olen nähnyt myynnissä viime vuosina n. 160-180k€ hintaan.

Niihin aikoihin (vuosituhannen vaihteen tienoolla) tienasin palkkatuloa muistaakseni n. 150000mk bruttona vuodessa.

Minä ostin ensimmäisen oman asunnon vuonna -93, laman jälkimainingeissa, 32:n neliön yksiö maksoi muistaakseni 170 000 markkaa. 80-luvun lopulla saman kokoisista yksiöistä samalta alueelta sai maksaa n. 230 000 markkaa. Vuosibruttoni oli tuolloin n. 100 000 mk. Vuodet eivät ole veljiä keskenään.

 

[BlackWolf]

Ei vuodet ei todellakaan ole veljiä keskenään. Minua kiinnostaa nimen omaan tuo palkkatulojen ja asunnonhintojen suhde. Joku voi ostaa miljoonan lukaalin vaikka perintörahoilla, sillä ei kauheasti ole tekemistä silloin ansiotason kanssa. Minä muistelisin että keskipalkka olisi ollut ennen euroja jossain tuolla 10 000 markan nurkilla, mikä tietäisi noin 120 000 markan vuosituloja ja, että normaalin (mikä on normaali) asunnon hinta olisi ollut jossain 200 000-300 000mk:n huminoilla, 4h+k sitten enempi. Nimen omaan palkan ja asunnon koon ja hinnan suhdetta tässä tiedustelen.

 

[julle-jr]

Mä mietin tossa yksi päivä, että kuinkakohan paljon olisi pitänyt 15 vuotta sitten maksaa, että olisi ollut samanlainen musiikkikirjasto taskussa kuin mitä joku Spotify. Tai mahdollisuus katsoa urheilua tai mitä tahansa mistä päin maailmaa tahansa. Teknisesti se olisi ollut mahdollista, mutta helvetin kallista varmaan.

Tai jos olisi ollut yhtä täydelliset juoksukengät kuin mitä mun uudet New Balancet. Niissäkin on kehitys mennyt eteenpäin niin paljon, että noiden kehittäminen ja rakentaminen olisi maksanut vuosipalkan verran. Kuinkakohan paljon olisin joutunut maksamaan, että olisin saanut luettavakseni tuhansien juoksijoiden kokemuksen ja näkemyksen johonkin minua askarruttavaan harjoitteeseen tai vaikkapa jalkavaivoista palautumiseen?

Tai joku vuosimallin 2012 Audi A4:n tasoinen auto. Sellainenkin olisi varmaan ollut mahdollista kehittää jo 15 v sitten, mutta se olisi ollut kustannuksiltaan luokkaa superauto.

Ainakin oma elintaso on siis ihan naurettavan korkea verrattuna 2000-luvun alkuun. Käytännössä kaikki mitä tarvitaan, on kohtuu hintaista. Silloin mulla oli -85 Mazda 626, ihan ok auto sekin, mutta nyt voin ajaa millä tahansa 'superautolla' vaikka kuulun keskiluokkaan.

Ja mitä kaikkea onkaan tulossa tulevaisuudessa, sillon ton Audinkin saa jo satasilla.

 

[BlackWolf]

Ei tuohonkaan ole yksiselitteistä vastausta olemassa. Se johtuu siitä, että esimerkiksi kehä ykkösen sisäpuolella Shellillä työskentelevällä ei ole kovin paljoa korkeampi palkka kuin Kuhmon Shellillä työskentelevällä. Näiden paikkojen vastaavien vanhojen kerrostalokaksioiden hinnoissa on sen sijaan ollut suuria eroja. Jos taas asioita katsottaisiin koko maan keskiarvojen mukaan, voisi vertailussa olla jotakin tolkkua. Siinäkin tosin painottuu liiaksi pääkaupunkiseudun korkeat hinnat, varsinkin nykyään kun muuttoliikettä on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Onhan siinä. Kyllä sitä pankkia kiinnostaa, että mikä sun maksukyky on. Kiinnosti silloin ja kiinnostaa nyttenkin. Se Shellin työläinen varmasti olisi saanut kerrostalokaksion sieltä Kuhmosta ja lainaa pankista, mutta Helsingissä välttämättä ei. Tästä syystä minua nimen omaan kiinnostaa sen palkan ja asunnon hinnan suhde markka-ajalta. Valitettavasti esim. asuntojen hinnoista en löytänyt edes tilastokeskuksesta markkakohtaista tietoa, enkä palkoista.

 

[Tadu]

Itäkeskuksen Citymarketin herkkutiskiltä bongattu: Kylmäsavulohi 55€/kg

 

[Tuamas]

Itäkeskuksen Citymarketin herkkutiskiltä bongattu: Kylmäsavulohi 55€/kg

Tampereelta Cittarista naudan sisäfilee 59€/kg ja naudan ulkofilee 54€/kg.

Ja ei ollut mitään erikoishyvää erityislihaa.

 

[heavy]

Kausi alkaa ja ajattelin laittaa kanavapalvelut kuntoon nyt. Koska asunnossa on DNA kaapelitv niin sieltä katsomaan millainen paketti minun kannattaa ottaa. Sivuilta löytyikin hyvä palvelu: DNA SportMix -valitsin. Käynnnistin testin, enisn piti valita kiinnostava laji. Jääkiekko tietysti. Sitten valitsin että seuraan Liigaa. Ja tulokseksi sain että paras minulle sopiva palvelu on "DNA Sport Super". Hinta vaivainen 74,95 €/kk (12 kk sopimus)!

Ja mikäli nyt oikein ymmärsin tuolta liigapuolen keskustelusta DNA ei edes tarjoa mahdollisuuttta valita minkä pelin katson kullakin kierroksella. Pitäkööt kanavansa.