Kallista... elämä on!

[Tadu]

Mielenkiintoinen kommentti. Olen viimeksi omistanut bootsit teini-ikäisenä 80-90 luvulla ja silloin liikkuminen oli mulla erilaista mutta en ihan tuota voisi kuvitella että jopa kymmeniä kilometrejä niillä. Toisaalta tekeehän lehmipojatkin kokopäivätyöt niillä, heh.
Ehkä testaan joskus mutta tuntuu kaukaalta haetulta.

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja. Eli en ihan allekirjoita tuota "kaukaa haettua". Tämä tosin varmasti riippuu kävelytyylistä, sekä kyseessä olevista bootseista ja tennareista.

 

[Jupe]

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja.

Okei, ymmärretty. Mielessä oli vain cowboy-bootsit mitkä joskus omistin, faija jopa teetti jenkeistä sellaiset itselleen, niitäkin käytin, ei reippaaseen kävelyyn tarkoitettuja mun mielestä. On mullakin Lowan vaelluskenkiä ollut parit ja on ihan laadukkaita vaellustarkoitukseen mutta liian jäykkiä kävelyyn kaupungin asfalteilla ja puistoteillä. Siksi jotain muuta.

_

 

[Tadu]

Suomalaisten reaaliansiot paisuivat 20 vuodessa – laskuri kertoo, paljonko enemmän saat tavaroita palkallasi nyt kuin 1995 | Kansantalous | HS

Onko kaikki nykyään sittenkään niin kallista?

 

[varjo]

Toisaalta vaelluksillakin käytetään vaelluskenkiä, jotka ovat yleensä teknisistä materiaaleista (esim. gore-tex) valmistettuja bootseja. Eli en ihan allekirjoita tuota "kaukaa haettua". Tämä tosin varmasti riippuu kävelytyylistä, sekä kyseessä olevista bootseista ja tennareista.

Toki todettakoon että varsinaiset järeät vaelluskengät ovat kylläkin ihan nahkaa ja ompeleita, pohja ja kalvo sitten teknisiä materiaaleja. Eli Gorehan on vain ohut laminaatti nahan ja sisävuorin välissä.

 

[Edustaja]

Suomalaisten reaaliansiot paisuivat 20 vuodessa – laskuri kertoo, paljonko enemmän saat tavaroita palkallasi nyt kuin 1995 | Kansantalous | HS

Onko kaikki nykyään sittenkään niin kallista?

En pidä kovin relevanttina tuollaista tarkoitushakuista vertailua, jossa huomioidaan lähinnä joidenkin televisioiden ja muun kiinantuontikrääsän hinnat, joita ostetaan kuitenkin melko harvoin, mutta jätetään huomioimatta päivittäiset ja kuukausittaiset pakolliset elinkustannukset. Esim. vuokrat ovat nousseet tuona aikana keskimäärin 3,7% joka ikinen vuosi.

Olen toki itse selvästi globalisaation voittajajoukkueessa, mutta miljoona suomalaista köyhyysrajan alapuolella olevaa eivät sitä ole. Leipäjonot ovat heidän todellisuuttaan samaan aikaan kun ylimpiin tulodesiileihin kuuluvat ostelevat ökyveneitä ja mersuja. Väitän että polarisoituminen tulonjaon suhteen ei ollut lähimainkaan vastaavalla tasolla v. 1995, kuin se nyt on. Toki kirjoituksen plussaksi voi laskea sen, että siinä sentään mainittiin suomalaisten alimman tulodesiilin ansioiden kasvun jääneen koko maailman keskiarvon kasvun alapuolelle. Se fakta riittää yksistään näyttämään toteen sen, että he ovat globalisaation häviäjiä. Ja jos Suomi on kokonaisuutena globalisaation suurin voittaja, voidaan sen perusteella aika pitkälle olettaa suomalaisten ylimpien tulodesiilien olevan koko maailman suurimpia voittajia. Tästä huolimatta valitus siltä suunnalta on paikoin uskomattoman kovaa.

 

[Tadu]

En pidä kovin relevanttina tuollaista tarkoitushakuista vertailua, jossa huomioidaan lähinnä joidenkin televisioiden ja muun kiinantuontikrääsän hinnat, joita ostetaan kuitenkin melko harvoin, mutta jätetään huomioimatta päivittäiset ja kuukausittaiset pakolliset elinkustannukset. Esim. vuokrat ovat nousseet tuona aikana keskimäärin 3,7% joka ikinen vuosi.

Jos luit alas saakka niin siellä on vertailut banaanien, rasvattoman maidon, tiskiharjan ja tässäkin keskustelussa mainittujen leffalippujen sekä kahvikupposen osalta. Näistä ainoastaan kahvikuppi kahvilassa maksaa nykyään aika reilustikin enemmän. Kun taasen muiden tuotteiden osalta ostovoima on kasvanut.

Ei tämä tietenkään ota vuokria huomioon, mutta mielenkiintoista dataa silti.

 

[Edustaja]

Jos luit alas saakka niin siellä on vertailut banaanien, rasvattoman maidon, tiskiharjan ja tässäkin keskustelussa mainittujen leffalippujen sekä kahvikupposen osalta. Näistä ainoastaan kahvikuppi kahvilassa maksaa nykyään aika reilustikin enemmän. Kun taasen muiden tuotteiden osalta ostovoima on kasvanut.

Ei tämä tietenkään ota vuokria huomioon, mutta mielenkiintoista dataa silti.

Luin kokonaan ja elintarvikkeet ovatkin ilahduttavasti halventuneet, mutta se säästö hukkuu vuokrien ja muiden pakollisten elinkustannusten kasvun alle. Autojen hankintahinta on yksi joka on halventunut, mutta tuokin hukkuu valitettavasti sen muiden käyttökustannusten kasvun jalkoihin. Itselleni tuli jopa jonkinlaisena yllätyksenä taannoin se, että E sarjan Mersun perusmallin nimellishinta ei juurikaan ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa. Yhtenä osatekijänä nimenomaan Suomessa tuohon on vaikuttanut autoverojen keventäminen. Toki autotehtaiden kiivas kilpailukin on merkittävä osasyy.

 

[Jymäkkä]

Kahvikupin hinta pompsahti tuolloin heti euroon siirtyessä voimakkaasti. Ei ollut tavatonta, että 3 mk:n kahvi pompsahti euroon, ja joka tapauksessa kahviloilla oli käytössä vain hinnat x ja x,50.

Asuntojen hintaan euro taisi aluksi aiheuttaa myös piikin, kun ihmiset eivät oikein vielä hahmottaneet summia. Toki kaikki osasivat summat muuntaa, mutta jotkut 20 000 €:n hinnanmuutokset taisivat silti mennä helpommin läpi kuin 100 000 mk:n. Kuukausiliitteessä oli graafia suomalaisten velka- asteesta, ja pomppu näkyy euroon liittyessä. Toisaalta tuo oli voimakasta kasvun aikaa muutenkin.

 

[BlackWolf]

Täällä kun on vanhaa koulukuntaa, niin olisipas kiva kuulla, että paljonko oli palkka ja asunnon hinta markka-aikaan. Minä muistelisin (mutu), että normi duunarin liksalla olisi ostanut asunnon noin vuodessa, nykysin ei taida ihan riittää. Tämä siis bruttona ja ilman elämiskustannuksia. Tietääkseni ne asunnot/talot on edelleen aika samoja, se markka siinä asunnon hinnan perässä vaan on muuttunut euroksi ja se luku siinä palkkalaskelmassa ei todellakaan ole sama kuin aikanaan.

 

[mutina]

Täällä kun on vanhaa koulukuntaa, niin olisipas kiva kuulla, että paljonko oli palkka ja asunnon hinta markka-aikaan. Minä muistelisin (mutu), että normi duunarin liksalla olisi ostanut asunnon noin vuodessa, nykysin ei taida ihan riittää. Tämä siis bruttona ja ilman elämiskustannuksia. Tietääkseni ne asunnot/talot on edelleen aika samoja, se markka siinä asunnon hinnan perässä vaan on muuttunut euroksi ja se luku siinä palkkalaskelmassa ei todellakaan ole sama kuin aikanaan.

Nyt kannattaisi varmaan kertoa muistikuvasta lisää - siis minkälaisen asunnon ja mistä?

En ole todellakaan suuripalkkainen, mutta kyllä Suomessa minun vuosipalkallani asunnon ostaa, ja varmaan monen muunkin. Sääli vain, etteivät ne sijaitse pääkaupunkiseudulla.

 

[bebeto]

Tuohon on mahdotonta sanoa mitään sääntöä, koska Suomen eri osissa on aina ollut asuntojen hinnoissa suuriakin eroja. Lisäksi eroa on taatusti ollut ostettaessa asuntoa esim. vuonna -93 tai -01. Itse muistan ostaneeni aikoinaan vanhan kerrostalokaksion Tampereelta hintaan 240000 markkaa. Kyse oli kutakuinkin heti vuosituhannen vaihteen jälkeisestä ajasta, luultavasti vuonna 2001. Hiukan ennen sitä (03/2000) olin ostanut uuden kerrostalokaksion 2,5km päästä keskustasta hintaan 510000 markkaa. Sitä kämppää pidin vuokralla noin vuoden(vuokra oli 3500mk/kk), kunnes myin sen pois muistaakseni 570000 markalla. Näitä vastaavia Vihilahden/Hatanpään uudehkoja saunallisia kaksioita olen nähnyt myynnissä viime vuosina n. 160-180k€ hintaan.

Niihin aikoihin (vuosituhannen vaihteen tienoolla) tienasin palkkatuloa muistaakseni n. 150000mk bruttona vuodessa.

Minä ostin ensimmäisen oman asunnon vuonna -93, laman jälkimainingeissa, 32:n neliön yksiö maksoi muistaakseni 170 000 markkaa. 80-luvun lopulla saman kokoisista yksiöistä samalta alueelta sai maksaa n. 230 000 markkaa. Vuosibruttoni oli tuolloin n. 100 000 mk. Vuodet eivät ole veljiä keskenään.

 

[BlackWolf]

Ei vuodet ei todellakaan ole veljiä keskenään. Minua kiinnostaa nimen omaan tuo palkkatulojen ja asunnonhintojen suhde. Joku voi ostaa miljoonan lukaalin vaikka perintörahoilla, sillä ei kauheasti ole tekemistä silloin ansiotason kanssa. Minä muistelisin että keskipalkka olisi ollut ennen euroja jossain tuolla 10 000 markan nurkilla, mikä tietäisi noin 120 000 markan vuosituloja ja, että normaalin (mikä on normaali) asunnon hinta olisi ollut jossain 200 000-300 000mk:n huminoilla, 4h+k sitten enempi. Nimen omaan palkan ja asunnon koon ja hinnan suhdetta tässä tiedustelen.

 

[julle-jr]

Mä mietin tossa yksi päivä, että kuinkakohan paljon olisi pitänyt 15 vuotta sitten maksaa, että olisi ollut samanlainen musiikkikirjasto taskussa kuin mitä joku Spotify. Tai mahdollisuus katsoa urheilua tai mitä tahansa mistä päin maailmaa tahansa. Teknisesti se olisi ollut mahdollista, mutta helvetin kallista varmaan.

Tai jos olisi ollut yhtä täydelliset juoksukengät kuin mitä mun uudet New Balancet. Niissäkin on kehitys mennyt eteenpäin niin paljon, että noiden kehittäminen ja rakentaminen olisi maksanut vuosipalkan verran. Kuinkakohan paljon olisin joutunut maksamaan, että olisin saanut luettavakseni tuhansien juoksijoiden kokemuksen ja näkemyksen johonkin minua askarruttavaan harjoitteeseen tai vaikkapa jalkavaivoista palautumiseen?

Tai joku vuosimallin 2012 Audi A4:n tasoinen auto. Sellainenkin olisi varmaan ollut mahdollista kehittää jo 15 v sitten, mutta se olisi ollut kustannuksiltaan luokkaa superauto.

Ainakin oma elintaso on siis ihan naurettavan korkea verrattuna 2000-luvun alkuun. Käytännössä kaikki mitä tarvitaan, on kohtuu hintaista. Silloin mulla oli -85 Mazda 626, ihan ok auto sekin, mutta nyt voin ajaa millä tahansa 'superautolla' vaikka kuulun keskiluokkaan.

Ja mitä kaikkea onkaan tulossa tulevaisuudessa, sillon ton Audinkin saa jo satasilla.

 

[BlackWolf]

Ei tuohonkaan ole yksiselitteistä vastausta olemassa. Se johtuu siitä, että esimerkiksi kehä ykkösen sisäpuolella Shellillä työskentelevällä ei ole kovin paljoa korkeampi palkka kuin Kuhmon Shellillä työskentelevällä. Näiden paikkojen vastaavien vanhojen kerrostalokaksioiden hinnoissa on sen sijaan ollut suuria eroja. Jos taas asioita katsottaisiin koko maan keskiarvojen mukaan, voisi vertailussa olla jotakin tolkkua. Siinäkin tosin painottuu liiaksi pääkaupunkiseudun korkeat hinnat, varsinkin nykyään kun muuttoliikettä on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Onhan siinä. Kyllä sitä pankkia kiinnostaa, että mikä sun maksukyky on. Kiinnosti silloin ja kiinnostaa nyttenkin. Se Shellin työläinen varmasti olisi saanut kerrostalokaksion sieltä Kuhmosta ja lainaa pankista, mutta Helsingissä välttämättä ei. Tästä syystä minua nimen omaan kiinnostaa sen palkan ja asunnon hinnan suhde markka-ajalta. Valitettavasti esim. asuntojen hinnoista en löytänyt edes tilastokeskuksesta markkakohtaista tietoa, enkä palkoista.

 

[Tadu]

Itäkeskuksen Citymarketin herkkutiskiltä bongattu: Kylmäsavulohi 55€/kg

 

[Tuamas]

Itäkeskuksen Citymarketin herkkutiskiltä bongattu: Kylmäsavulohi 55€/kg

Tampereelta Cittarista naudan sisäfilee 59€/kg ja naudan ulkofilee 54€/kg.

Ja ei ollut mitään erikoishyvää erityislihaa.

 

[heavy]

Kausi alkaa ja ajattelin laittaa kanavapalvelut kuntoon nyt. Koska asunnossa on DNA kaapelitv niin sieltä katsomaan millainen paketti minun kannattaa ottaa. Sivuilta löytyikin hyvä palvelu: DNA SportMix -valitsin. Käynnnistin testin, enisn piti valita kiinnostava laji. Jääkiekko tietysti. Sitten valitsin että seuraan Liigaa. Ja tulokseksi sain että paras minulle sopiva palvelu on "DNA Sport Super". Hinta vaivainen 74,95 €/kk (12 kk sopimus)!

Ja mikäli nyt oikein ymmärsin tuolta liigapuolen keskustelusta DNA ei edes tarjoa mahdollisuuttta valita minkä pelin katson kullakin kierroksella. Pitäkööt kanavansa.

 

[paki77]

Kausi alkaa ja ajattelin laittaa kanavapalvelut kuntoon nyt. Koska asunnossa on DNA kaapelitv niin sieltä katsomaan millainen paketti minun kannattaa ottaa. Sivuilta löytyikin hyvä palvelu: DNA SportMix -valitsin. Käynnnistin testin, enisn piti valita kiinnostava laji. Jääkiekko tietysti. Sitten valitsin että seuraan Liigaa. Ja tulokseksi sain että paras minulle sopiva palvelu on "DNA Sport Super". Hinta vaivainen 74,95 €/kk (12 kk sopimus)!

Ja mikäli nyt oikein ymmärsin tuolta liigapuolen keskustelusta DNA ei edes tarjoa mahdollisuuttta valita minkä pelin katson kullakin kierroksella. Pitäkööt kanavansa.

Aluksi tuohon sai mukaan liigan ja siinä näkyi kaikki pelit. Sitten tuli ilmeisesti sopimusriita ja nyt tuohon koko pakettiin ei ruutua tule enää mukaan. Eli tuolla paketilla ei näy liigaa lainkaan (edit, kaapelissa ei näy, katsottavissa silti dna tvn kautta). Neuvottelut käynnissä, luulisi että siellä jonkinnäköiseen sopimukseen pian päästään, sen verran tärkeää molemmille osapuolille on saada liiga dnan kaapeliasiakkaidenkin telkkariin.

 

[Trenchtown]

Sitten valitsin että seuraan Liigaa. Ja tulokseksi sain että paras minulle sopiva palvelu on "DNA Sport Super". Hinta vaivainen 74,95 €/kk (12 kk sopimus)!

En ole DNA:lta mitään tilaamassa, mutta eilen tein tuon testin, kun satuin sivuillaan sellaisen huomaamaan ja myös minun valitsemilla katsomismieltymyksillä se tarjosi tuota Sport Super-pakettia. Jäin naureskellen miettimään, että olisikohan tuossa testissä saanut millään valinnoilla jotain muuta, kuin sen kaikkein kalleimman paketin vastaukseksi.

 

[MPN]

Sama tuli minulle.

Jos valitsee pelkän golffin, sitten tulee pelkkä sport mix.

 

[heavy]

Eli tuolla paketilla ei näy liigaa lainkaan.

Heh, DNA siis markkinoi Liigan katsomisista kiinnostuneille lähes kahdeksankymmenen euron kanavapakettia josta ei edes todennäköisesti näe koko Liigaa. Tämä avautumiseni olisi sopinut siis myös "laadukasta" asiakaspalvelua ketjuun.

 

[paki77]

Heh, DNA siis markkinoi Liigan katsomisista kiinnostuneille lähes kahdeksankymmenen euron kanavapakettia josta ei edes todennäköisesti näe koko Liigaa. Tämä avautumiseni olisi sopinut siis myös "laadukasta" asiakaspalvelua ketjuun.

Anteeksi, kaapelissa näkyy tällä hetkellä kanavat pro 1 ja pro 2, eli 4 peliä tulee viikossa. Sitten antennin puolella ja dna tv:ssä näkyy kaikki pelit (eli myös tolla sportmixillä näkyy, dna tv:n kautta). Kaikella todennäköisyydellä kaapeliinkin ne kanavat pian tulevat.

 

[Oijennus]

En tiedä onko käsitelty asiaa, mutta hulevesimaksut.

Kiva maksaa kunnalle hulevesimaksua, kun vedet valuu omalle tontille eikä kunta ole edes järjestänyt mahdollisuutta ohjata noita minnekään muualle. Tämä sopisi myös vitutusketjuun.

 

[hablaa]

Olen ollut kovasti tyytyväinen nykyiseen puhelimeeni (Sony Xperia Z5c), akku kestää hyvin raskaampaakin käyttöä, kamera täysin riittävä siihen mitä kännykältä tarvitsee, toimii tarpeeksi jouhevasti, mukavan kokoinen eikä tarvitse huolehtia jos vaikka sattuu satamaan.

Useamman kerran tippunut eri korkeuksista ilman sen kummempaa vahinkoa, nyt sitten sattui pöydältä tippumaan. Ulkoisesti näyttäisi, ettei isompaa vahinkoa nytkään tapahtunut, näyttöön tuli sellainen pieni halkeama, ei välttämättä huomaa edes joka kulmasta. Mutta lopputulos on, että kosketusnäyttö toimii ehkä 1/4 osassa näyttöä, huoltaahan tuo pitää. Ja hinta on... 280e. Olisi muutaman kympin halvemmalla saanut, jos olisi lähettänyt jonnekin kauemmas/vienyt sellaiseen aika nyrkkipajanoloiseen paikkaan, mutta kerta lupasivat tuolla muutamassa päivässä ja enemmän "merkkiliike", niin tuin sitten tuota. Onhan tuo ihan käsittämätön hinta, kun itse luuri on alle viisisataa. Ja kerta työpuhelin, ei kotivakuutuskaan korvaa. Jippii.

 

[TosiFani]

En tiedä onko käsitelty asiaa, mutta hulevesimaksut.

Kiva maksaa kunnalle hulevesimaksua, kun vedet valuu omalle tontille eikä kunta ole edes järjestänyt mahdollisuutta ohjata noita minnekään muualle. Tämä sopisi myös vitutusketjuun.

Onko hulevesimaksu sadevesiviemäristön ylläpitoon tarkoitettu maksu? Asumme kaavoitusalueen ulkopuolella, omat sakokaivot, eikä näin ollen jätevesimaksua, eikä myöskään hulevesimaksua.