Kuten jo moni tuossa toteaa ei tuo kalapuikko ole oleellinen missään muodossa, ihan sama olisiko kyseessä jugurtit tai liian monen makaroonin ottamiset. Siinä on todennäköisesti kärjistynyt pitkä turhautuminen monelta taholta. Edelleen suosittelen kärpäskeikkaa levottoman yläkoulun kattoon, niin ehkä jeesustelufiilarit hieman lievittyvät. Niitä ei löydy pelkästään Vantaalta, landella sitä kunnon muilutusta osataankin.
Neljän viikon erottamiset eivät ole tehokeinona juuri mitään. Sinne samaan paikkaan sekin kaveri taas palaa. Jos rehtorit sitten saavat arvon vanhemmilta luvan siirtää väärinymmärretty taiteilijanalku pois koulusta, niin sitten alkaa melkoinen puffaaminen kun yrität saada vakuutettua muiden koulujen rehtorit miksi teidän pitäisi ottaa tämän luokan sankari.
Suht normaalien ja levottomien nuorten kanssa rajat usein löytyvät ja homma pysyy kasassa, mutta uskokaa nyt että siellä on oikeasti niitä menetettyjä tapauksia, ja jos koko yläkoulu menee saman jätkän kanssa taistellessa, niin kyse ei ole sattumasta.
Kysymys kuuluu miksi helkkarissa muiden oppilaiden ja koulussa työskentelevien pitää kärsiä yhden-kahden ääliön saamasta huomiosta.
MACK