Kalamiehiä?

[Surukuku]

Olipa taas tuossa viikonlopun molemmin puolin huikeita kelejä käydä uistelemassa ja jigiä liottamassa Koiruksen selkävesillä.
Ahventen saanti on kohtuu taattua, joskaan kookkaita yksilöitä, siis lähemmäs kiloisia, ei ole näkynyt. Kuhat ovat olleet ihan järkiään alamittaisia, mutta aina kannattaa kuitenkin yrittää, jos löytyneessä parvessa olisi isompiakin, mitat täyttäviä yksilöitä.
Toisaalta, järvelle on voinut lähteä jo aikaisin iltapäivällä ja aurinko ja tyyni lämmin keli ovat hellineet kalastajia siihen malliin, että muutama tärppi ja pirteä ahven saaviin eri paikoista, niin on mielenkiinto säilynyt hamaan auringonlaskuun asti.

Edit: Paikanvaihdossa mulla on semmoinen taktiikka, että heti ensimmäisen hauen tartuttua paikka vaihtuu, sillä kokemuksesta hauki karkoittaa ahvenet kauemmas tai ainakin aroiksi ja syömähaluttomiksi.

Tein tuossa sunnuntaina ahvenkeittoa n. kolme litraa...

- peratut nahattomat ahvenet kiehuvaan veteen n. 10 minuutiksi ja pois - ovat aavistuksen vielä kiinteitä, jolloin helpompi käsitellä
- kattilaan laakerinlehti, maustepippuria ja suolaa maun mukaan
- porkkanat ja sipulit pieneksi pilkottuina kattilaan kiehumaan ensin, 10 minuutin kuluttua perunat pieniksi pilkottuina nekin
- vihannesten kiehuessa kalat perataan ruodottomiksi, pilkotaan palat pieniksi ja takaisin kiehumaan
- lisätään vielä hieman valkosipulia murskattuna, puolikkaan limen mehu, korianterin "lehtiä" (meillä pakasteesta) ja pieni chilipalko pieneksi hakattuna
- keiton kruunaa desi-puolitoista kermaa hieman ennen tarjoilua

...on aivan helevetin hyvää, kevyttä ja ruodottomana käy kaikille, jotka ylipäätään kalaa syövät, myös pienille lapsille.

 

[Watson]

En tiedä sitten, pitääkö suurentaa jigin kokoa, vai mikä neuvoksi, jotta suuremmatkin kuhat kiinnostuisivat tarjoilusta...

Tässä aikojen kuluessa lueskellut teidän mielenkiintoisia kalajuttuja. Toki uistinta voi isontaa, mutta aika isoilla vieheillä tunnutte jo nyt vetävän. Itse koittaisin jopa pienentää. Omassa mökkijärvessäni (Kiantajärvi) parhaiten kuhaa antaa 11-13 cm vaappu, tuosta kun isontaa niin saalismäärät tippuu radikaalisti eikä kuhankokokaan kasva yhtään. Oma suosikkini on Velho, joka on välissä aivan ylivoimainen. Velho on tosin aika perusherkkä säädettävä, mutta ne sivutuijaukset on sitten ihan älyttömiä kun uinnin saa kohdilleen. Perusvarmana koneena tänä kesänä mukaan tuli Rapala Scatter Rap Husky 13, jolle löytyy pari tosi mukavan näköistä väriä ja uinti on omaakin silmää miellyttävä. Pelkästään näillä kahdella eri värein mausteltuna sain tänä kesänä kymmenkunta 2-3 kg kuhaa. Lisämausteeksi jos pistää Tintin lusikan (kuhastaja tai pelti-vaappu) niin itse en ainakaan parempaa kombinaatiota ole löytänyt kuhanpyyntiin.

Itse en saa Jessellä, bombereilla yms. kehutuilla kuhakoneilla juuri mitään ja +15cm vaapuilla tulee käytännössä vain haukea. Parhaiten saalista tulee takilalla, vedettynä 4-6 metrin vedestä, vaappu noin metri pohjasta ylöspäin.

Kireitä!

 

[Surukuku]

...
Kireitä!

Aika samoilla mennään vetouistelun puolella, mitä vaapun kokoon tulee ja myös minulla on tuo Rapalan Scatter Rap Husky valikoimissani Deep-versiona, kun täälläpäin ei kuhaa ole pinnasta juuri saanut koko suven aikana (kuulemma ja kokemuksesta) - ilmeisesti vedet eivät lämmenneet tarpeeksi. Sitten kun syvemmältä tonkii, on aina vaara tartuttaa vieheet matalikon reunalla pohjaan tai saada joku useamman kilon hauen köriläs, joka puree vieheen pinnan rikki. Viimeisin reilu kolmekiloinen hajoitti otti-Hiihtäjäpojasta parit koukut ja puri aika ikävännäköiset kolot kylkeen...

Olenkin näin syksystä keskittynyt lähes pelkästään jigi-kalastukseen, joka on aika saalivarma tapa, kun viitsii kaikuluotaimen avulla hakea ahvenparvia syvänteiden rinteiltä. Kuhat lymyilevät yleensä samoissa paikoissa, mutta en sitten tiedä, mistä ja miten noita mitta-kuhia oikein löytää, kun pelkkää alamittaista työntää ilta illan jälkeen. Olen suurentanut jigin ja painon kokoa aika reilustikin, mutta tuloksena on ilmeisesti vain näiden pienempien tärppejä, kun eivät oikein tohdi edes yrittää tarttua kunnolla.
Haukia on varottava tälläkin tyylillä, sillä pienikin puikula saattaa tehdä selvää jälkeä pienestä ahvenille tarkoitetusta silikoni-jigistä katkoen pyrstön ja/tai purren rungon painopään ja koukun välistä kahtia. Se on sitten sillä selvä ja jos ei uutta samanlaista ole, ei muuta kuin (noitumisen säestyksellä) kauppaan...

Noh, onneksi kilojigit ovat halpoja eikä niitä nyt joka reissulla edes hajoa, mutta esim. juuri nyt on sellainen tilanne pakissa, että viimeisiä viedään monista pienemmistä otti-jigeistä, kun taas varsinkin isot saavat levätä rauhassa omissa lokeroisaan.

Kuin myös!

 

[Surukuku]

Aika hyvin ovat säät pitäneet minut maissa - olen sen verran kermaperse, etten viitsi enää näin syksystä paskalla kelillä kalaan vaivautua. Kuitenkin, jigi-valikoimaa on täydennetty ja päästy kokeilemaankin ja kas kummaa, kun muutama mittakuhakin on tarttunut vieheisiin samoista paikoista, mistä aiemmin tuli vain alamittaisia.
Tarkeneminen säällä kuin säällä on viime kädessä pukeutumiskysymys ja muuten mulla olisikin homma hanskassa [sic], mutta juuri näpit tahtovat jäätyä aika nopeasti. Neopreenihanskoista ei ole muuta hyötyä kuin etteivät kädet kastu, mutta käsien palelemista ne eivät estä kyllä mitenkään. Ohuet hanskat, joilla vielä pystyy kalastamaan, kastuvat kuitenkin ennen pitkää eivätkä enää estä näppien jäätymistä - käytän kumpiakin vuorotellen. Olisi mukava kuulla, miten te muut kalastajat pidätte näppinne toimintakunnossa kalastaessa kylmillä keleillä....

 

[Vesuri]

Aika hyvin ovat säät pitäneet minut maissa - olen sen verran kermaperse, etten viitsi enää näin syksystä paskalla kelillä kalaan vaivautua. Kuitenkin, jigi-valikoimaa on täydennetty ja päästy kokeilemaankin ja kas kummaa, kun muutama mittakuhakin on tarttunut vieheisiin samoista paikoista, mistä aiemmin tuli vain alamittaisia.
Tarkeneminen säällä kuin säällä on viime kädessä pukeutumiskysymys ja muuten mulla olisikin homma hanskassa [sic], mutta juuri näpit tahtovat jäätyä aika nopeasti. Neopreenihanskoista ei ole muuta hyötyä kuin etteivät kädet kastu, mutta käsien palelemista ne eivät estä kyllä mitenkään. Ohuet hanskat, joilla vielä pystyy kalastamaan, kastuvat kuitenkin ennen pitkää eivätkä enää estä näppien jäätymistä - käytän kumpiakin vuorotellen. Olisi mukava kuulla, miten te muut kalastajat pidätte näppinne toimintakunnossa kalastaessa kylmillä keleillä....

Paljain käsin mennään. En osaa oikein hanskat kädessä mitään tehdä. Syyskalassa ja talviverkoilla mukana paksut lämpimät rukkaset joissa voi välillä näppejään lämmitellä. Pyyhe mukana niin saa kuivattua kädet. Paljon auttaa myös kun hartioilla reilusti lämmintä niin parantaa verenkiertoa käsissä.

 

[Surukuku]

Paljain käsin mennään. En osaa oikein hanskat kädessä mitään tehdä. Syyskalassa ja talviverkoilla mukana paksut lämpimät rukkaset joissa voi välillä näppejään lämmitellä. Pyyhe mukana niin saa kuivattua kädet. Paljon auttaa myös kun hartioilla reilusti lämmintä niin parantaa verenkiertoa käsissä.

Joo - olen miettinyt rukkasten käyttöä juuri lämmittelytarkoituksessa ja silloin on hyväksyttävä se tosiasia, että pitää vain pitää taukoa kalastuksessa käsien lämmittelyn ajan. Tuossa loppuviikolla järvellä ollessani huomasin aina jossain välissä, että näpit olivat niin kohmeessa, ettei enää jigin vaihtokaan meinannut onnistua. Prismassa näkyy olevan myynnissä paristolla lämmitettävät kohtuu edulliset hanskat - liekö mitään käyttöä kestävyyden näkökulmasta....

 

[Surukuku]

Ohi on! Avovesikalastuskausi tältä vuodelta, meinaan...
Nostin nimittäin isomman veneen trailerille sunnuntaina lumisateessa odottamaan moottorin huoltoa ja talviteloille laittamista - soutuvene on ollut jo tovin köli ylöspäin maissa.

Tämä avovesikausi oli sikäli antoisa, kun tuli nuohottua sen verran laajalti Sotka-Koiruksen yhteislupa-aluetta, että kuhan uistelu- ja jigipyynti alkavat olla niin paikkojen, välineiden kuin muiden asiaan vaikuttavien seikkojen osalta tuttua. Tosin, aina ei voi onnistaa, ei edes joka kerta, mutta on silti syytä lievään hymyyn. Ainoa isompi ihmetyksen ja harmituksen aihe oli isojen ahventen lähes täydellinen katoaminen/piilottelu.
Halvalla saamani tiedot/kalat eivät arvatenkaan tulleet, kun moottorinkin lokiin kertyi lähes sata tuntia kuluneelta kaudelta, mutta harrastuksilla kun ei perinteisesti ole hintaa.

Nyt sitten vain odottelemaan kestävää jääkantta järveen ja pilkkikauden aloitusta. Hyvällä alulla tuo kansi näyttäisi nyt jo olevankin, mutta kerkiää sulaa vielä ihan kokonaan muutamankin kerran tässä syystalven aikana, jos vanhat merkit paikkansa pitävät.

 

[TosiFani]

Aika hyvin ovat säät pitäneet minut maissa - olen sen verran kermaperse, etten viitsi enää näin syksystä paskalla kelillä kalaan vaivautua. Kuitenkin, jigi-valikoimaa on täydennetty ja päästy kokeilemaankin ja kas kummaa, kun muutama mittakuhakin on tarttunut vieheisiin samoista paikoista, mistä aiemmin tuli vain alamittaisia.
Tarkeneminen säällä kuin säällä on viime kädessä pukeutumiskysymys ja muuten mulla olisikin homma hanskassa [sic], mutta juuri näpit tahtovat jäätyä aika nopeasti. Neopreenihanskoista ei ole muuta hyötyä kuin etteivät kädet kastu, mutta käsien palelemista ne eivät estä kyllä mitenkään. Ohuet hanskat, joilla vielä pystyy kalastamaan, kastuvat kuitenkin ennen pitkää eivätkä enää estä näppien jäätymistä - käytän kumpiakin vuorotellen. Olisi mukava kuulla, miten te muut kalastajat pidätte näppinne toimintakunnossa kalastaessa kylmillä keleillä....

Pitkän linjan pilkkijä sanoi, että kyllä ne alamittaset kasvaa, kunhan ne jätetään kasvamaan.

Verkoilla minulla on vanha aikaiset sormettomat karvakintaat, jotka on helppo vetää käteen (heh, heh...) välillä. Verkkoja noilla ei voi käsitellä, mutta pilkki pysyy kädessä.

 

[Murkula]

Hei vaan kaikille, en ole hetkeen tullut kirjoitelleeksi tänne mutta kalassa olen käynyt aika ykstasaseen. Mitään ihmeellistä ei olt tullut mistä tarvitsisi erikseen kehua. Verkoilla sain loppukestä hyvin kuhaa ja muikkua on nyt syksyllä tullut niin paljon kuin on ollut halua kalastaa.
Viikon 42 olin melkein kokonaan mökillä ja yritin lohta / tanea saada, mutta en saanut yhtään täysimittaista. Alamittaista kalaa oli vedessä paljon mutta ei vaan 60cm riittänyt. Yksi ehkä 57cm kävi veneen laidalla mutta en nosta kaloja edes veneeseen ellen ole varma niiden täysimittaisuudesta, ts. voi monesti 60cm lohikin käydä vaan pihtejä vilkaisemassa joilla yleensä kiepsautan koukun pois leuasta.
Mökillä on edelleen isompi Busteri ranturissa ja ehkä vielä myöhemmin tänä vuonna käyn vesillä. Kotona on pieni Busteri laiturissa jäissä niin toivoa sopii että lahti vielä sulaa. Kotivesillä en enää muuta kalasta kuin muikkua, vaikka toisaalta hauen perhostaminen vähän kiinnostaisi. Katsellaan.

Kalakesänä ei ollut ainakaan minun paras, joskaan ei huonokaan sillä ruuassa on pysytty. Mikä eniten korpeaa niin vissiin keväällä ahvenet suuttui minulle verkottamisesta eivätkä suostuneet sitten koko kesänä syömään rajusti.

Kohtahan sitä pääsee talviverkkoja uittamaan, eikä ole pitkä aika enää maderysähommiinkaan.

Tuohon käsien kylmenemiseen niin itselläni ei ole esimerkiksi verkkohommissa mitään hankalaa paljain käsin. Uistellessa taas palentuu helpommin mutta kun väliajat on rukkaset kädessä niin ei hätää. Kala kun tarpaiseen niin, niin kylmää ei olekaan että näppejä jäätäisi.

 

[Murkula]

Kansa välttelee kokkien suosikkikalaa - tällä vinkillä saat inhotut ruodot helposti pois | ruoka-artikkelit | Iltalehti.fi

Houdihou pitkästä aikaa, mitäs mieltä olette tästä Iltalehden uutisesta? Minun kannan suurinpiirtein haukeen tiedätte, mutta kyllä nyt on kokilla vähän epäkohtia lausunnoissa. Ensinnäkään hauki ei todellakaan ole Suomen paras järvikala. Voin sanoa aika suoraan, että se on ahven. Tämä on tietysti makuasia, mutta hauen väittäminen parhaaksi järvikalaksi on jonkun sortin lobbausta.
Seuraava väittämä, joka pistää koko asiantuntijalausunnon erikoiseen valoon on tietysti tuo väitä Y-ruotojen lähes mahdottomasta poistamisesta. Se ei tietenkään ole niin vaan hauki on helppo fileoida ruodottomaksi. Sitä ei voi kuitenkaan väistää, ettei lihaa jäisi siihen y-ruoto leikkaukseen mutta ei se ole sen vaikeampaa poistaa kun minkään kalan mitkään ruodot.
Ylipäätään aina ihmetyttää ku nämä ammattikokit mättää julkisuuteen totuuksia parhaista kaloista kun me kalastajat satavarmasti syödään enemmän ja tuoreempaa kalaa.
Olen aina ymmärtänyt että pihviä ei kypsennetä mutta koskaan en ole ymmärtänyt että kala jätetään raa'aksi ja lötsöksi, kuten "hyvä kala" ravintoloissa tarjoillaan.

 

[SamSpade]

Ensinnäkään hauki ei todellakaan ole Suomen paras järvikala. Voin sanoa aika suoraan, että se on ahven. Tämä on tietysti makuasia, mutta hauen väittäminen parhaaksi järvikalaksi on jonkun sortin lobbausta.
Olen aina ymmärtänyt että pihviä ei kypsennetä mutta koskaan en ole ymmärtänyt että kala jätetään raa'aksi ja lötsöksi, kuten "hyvä kala" ravintoloissa tarjoillaan.

Kuha!
Sitten kalan paistamisesta, joo ei sitä raa´aksi pidä jättää mutta moni vetää kalan kotona ihan liian ylikypsäksi ja sitten ravintolan "oikein" paistettu kala vaikuttaa raa´alle. En väitä että sinun tapauksessa on tästä kyse mutta noin yleisesti.
Kotona kala paistetaan ihan liian kuumalla pannulla ja nopeasti, valkuaiset puskevat ulos ja kala "menee yli".

 

[TosiFani]

Kansa välttelee kokkien suosikkikalaa - tällä vinkillä saat inhotut ruodot helposti pois | ruoka-artikkelit | Iltalehti.fi

Houdihou pitkästä aikaa, mitäs mieltä olette tästä Iltalehden uutisesta? Minun kannan suurinpiirtein haukeen tiedätte, mutta kyllä nyt on kokilla vähän epäkohtia lausunnoissa. Ensinnäkään hauki ei todellakaan ole Suomen paras järvikala. Voin sanoa aika suoraan, että se on ahven. Tämä on tietysti makuasia, mutta hauen väittäminen parhaaksi järvikalaksi on jonkun sortin lobbausta.
Seuraava väittämä, joka pistää koko asiantuntijalausunnon erikoiseen valoon on tietysti tuo väitä Y-ruotojen lähes mahdottomasta poistamisesta. Se ei tietenkään ole niin vaan hauki on helppo fileoida ruodottomaksi. Sitä ei voi kuitenkaan väistää, ettei lihaa jäisi siihen y-ruoto leikkaukseen mutta ei se ole sen vaikeampaa poistaa kun minkään kalan mitkään ruodot.
Ylipäätään aina ihmetyttää ku nämä ammattikokit mättää julkisuuteen totuuksia parhaista kaloista kun me kalastajat satavarmasti syödään enemmän ja tuoreempaa kalaa.
Olen aina ymmärtänyt että pihviä ei kypsennetä mutta koskaan en ole ymmärtänyt että kala jätetään raa'aksi ja lötsöksi, kuten "hyvä kala" ravintoloissa tarjoillaan.

Ahven ja varsinkin kuha ovat hyvin miedon makuisia, hauessa on makua selvästi enemmän. Mutta kuten sanoit, kyse on makuasioista. Itsekin pidän ahventa parhaana, mutta siihen vaikuttaa varmasti myös kokonaisuus, helppo käsitellä ja valmistaa ruuaksi. Hauen y-ruotojen poistaminen fileointi vaiheessa ei ole helppo juttu, vaatii kokemusta ja osaamista.

Minusta kala paistetaan tai keitetään usein yli, valitettavasti. Itse laitan kalan keittoon siinä vaiheessa kun kattila nostetaan levyltä, paistettaessa file on pannulla alle minuutin puoleensa.

 

[Murkula]

Minusta kala paistetaan tai keitetään usein yli, valitettavasti. Itse laitan kalan keittoon siinä vaiheessa kun kattila nostetaan levyltä, paistettaessa file on pannulla alle minuutin puoleensa.

Itse syön talven aikana vähemmän paistettua kalaa. Laitan kalan useimmin uunissa tai keittoon. Talvi on madesopan aikaa ja siitä tykkään kuin hullu puurosta. Sen teen normaalisti niin, että keitän kalaa vähän aikaa, otan sen pois ja teen samaan liemeen keiton ja lopuksi pistän ruoditut kalat takaisin. Jos olisin ainoa syöjä en tekisi näin, mutta lapsille on helpoin tapa taata ruodoton keitto tällä tavalla.
Toinen mitä syön enemmän on kuha ja ahvenia silloin kun pilkkionkiminen onnistuu. Useasti minun pilkkikalat ovat kuitenkin sen kokoisia että päätyvät ruiskuoren alle pataa possun kanssa.

Kalan paistamista suosin itse kaasulla ja muurikkapannulla ulkona, sillä on lähes mahdotonta polttaa tai paistaa kala kuivaksi ja siitä tulee pirun paljon parempaa kuin pannulla.

 

[Kansankynttilä]

Talvi tekee tuloaan ja pilkkikausi lähenee. Mahtaako palstaveljillä olla vinkkejä pilkkimiseen Jyväskylässä? Muutaman kerran kävin keväällä kokeilemassa Jyväsjärvellä ihan vain jossain kaislikon reunalla todella laihoin tuloksin, 2-3 ekaa reissua ilman kalaa ja sitten viimeisellä reissulla tuli muutama n5cm ahven. Aloitteleva pilkkijä olen joten kaikki vinkit kelpaa, yleisestikin joitain ottivinkkejä kaipailisin. Esim minkä värisiä, kokoisia pystypilkkejä, värikoukut, tasapainot yms on ihan utopiaa vielä. Lähinnä ahventen pilkinnällä olisi tarkoitus aloitella.

Millainen pilkkipaikka Liekkilammet on Vaajakoskella? Onko kalat tiukassa vai onko aloittelijallakin mahdollisuus kirjoloheen?

 

[Murkula]

Aloitteleva pilkkijä olen joten kaikki vinkit kelpaa, yleisestikin joitain ottivinkkejä kaipailisin. Esim minkä värisiä, kokoisia pystypilkkejä, värikoukut, tasapainot yms on ihan utopiaa vielä. Lähinnä ahventen pilkinnällä olisi tarkoitus aloitella.

Aloittaisin siitä, että hanki sellainen kolme vapaa ja jotain about 60mm pilkkejä tompakki/hopea, kupari hopea ja messikinki/hopea. Morrit suosittelisin etsimään jostain muualta kuin motonetistä, joltain joka valmistaa niitä ja kilpailee itse. Tai sitten ihan oikeasta kalastuskaupasta joista löytyy ehkä tälläisen valmistajan kamaa, mutta parasta ei koskaan saa kaupoista. +että joku tuollainen hyvä kontakti myy vaikkapa aina varmaa kultamorria 2 - 2,5€ kun se kalaliikkeestä ostat 5-7€.
Kun et kuitenkaan kilpaile niin runkosiimaksi joku 20-22mm ja itse käytän Stroftia. Tapsisiimaksi edelleen, kun et kisaa niin voi laittaa 0.14-0.16 siiman joka kestää kisavahvuuksia paremmpin eikä siihen tule niin herkästi solmuja. Ts. et tarvitse uusia tapaseja joka kerran jälkeen. Mitä arempi kala on sitä pidempää tapsia voi käyttää, mutta olisiko normaalisti sellainen 10-15cm ihan ok. Tässäkään ei tarvitse vapaalla kalastaessa niin hifistellä.
Laitat niihin kolmeen onkeen jotain maalattua, joista punainen on yleensä aika varma etenkin sameissa vesissä. Kultamorri on tuote joka toimii aina ja kaikkialla jos siihen viitsii vielä täpätä pienen punaisen värin koukun juureen. Kolmas sitten joku kromi, vihreä tai sininen. Ja älä ainakaan käytä pelkästään punaista kärpäsen toukkaa, itse pidän valkoista, sinistä ja keltaista toukkaa parhaina, mutta siinä on hyvä olla kaverina punaista joko kärpäsen toukkaa tai sitten survari. Tämä on tosin niin, että veden väri vaikuttaa ja jossain se punainen on kuitenkin hyvä.

Värikoukkuhommista en tiedä, vaatii asiaan vihkiytymistä, niinkuin toki tämä tapsipilkkienkin kanssa suhaaminen. Tasapainoilla saan kalaa mutta en osaa sitä oikeastaan mitenkään neuvoa.

Ja jos ei näillä tykeillä kalaa tule niin paikka on väärä. Katsele paikallisia kisatuloksia ja sitten niitä kisavesiä koluamaan joissa näet isoja tuloksia.

Yksi pieni asia, niin suosittelen aina pompauttamaan pilkkiä alaspäin ei ylöspäin niinkuin televisiossa. Tämä siis tapsipilkille ja ahvenelle.

 

[lautamies]

Taitaa tuo 60g pilkin painona olla liikaa? Pilkin pituus 40 - 60mm ja painoa muutama gramma. Morri tapsin päähän väreinä kirkkaaseen veteen yhdistelmänä keltainen/vihreä, ja tummempaan punainen/pinkki- keltainen, kultamorri eri koossa toimii aina, hunommalla syönnillä pienempää ja hyvällä suurempaa.
Ketjupilkeissä värikoukkuina käy nuo samat väriyhdistelmät kuin noissa morreissa.
Pilkkeinä minulla eniten Rutilus, Viima, Nautilus, Valio ja Hopeasiipi, joitakin muitakin käytän, mutta noita eniten.

Huonolta näyttää talven tulo, taitaa olla parempi laittaa vene takaisin vesille ja harrastaa venepilkintää.

 

[Murkula]

Taitaa tuo 60g pilkin painona olla liikaa? Pilkin pituus 40 - 60mm ja painoa muutama gramma.

Heh, no juuri näin, on ollut tarkoitus kirjoittaa 60mm ei 60g. Tuo pilkin kokokin riippuu niin paljon siitä onko leijaava vai suorauintinen, paljon on vettä ja syökö kala jne. Pääsääntöisesti matalaan pieni pilkki, syvään iso. Ihan suorauintisia ei välttämättä kannata käyttää jos ei kisaa.
Itse en käytä "kaupallisia" pilkkejä käytännössä ollenkaan, mutta joitain liukupilkkejä on rasioissa ja vavoissakin ja nämä on erilaisista kalastusliikkeistä hankittuja. Tai kaikki on siinä määrin kaupallisia että ostan ne, mutta niillä ei ole nimiä vaan valmistajat ovat erinäisiä kilpaonkijoita itse. Samoin morrit tulee näiltä ja maksan niistä 1-2€ kpl kun ostan kerralla 50-100kpl. Minulla ei olisi enää mikään tarve hommailla tälläistä määrä kalustoa mutta mihin sitä karvoistaan pääsee. Selän välilevyongelmat ovat pakottaneet kilpailemisen lopettamiseen jo muutama vuosi sitten, vaikka edelleen satunnaisesti siellä täällä jonkun kisan vuoteen kamppailen. Enää en vaan pärjää kun treenimäärät on pienet, tässä hommassa ei ole toivoakaan kärkeen ellei jaksa treenata.

Liukupilkit voisivat olla aloittelevalle varsin hyvä ratkaisu muutenkin, kun tapsin pituutta on helppo muutella, ei tarvitse niin paljon solmia ja sen voi kokonaisuudessaan rakentaa vahvempaan runkosiimaan, jolloin se ei sotkeudu.

 

[Murkula]

Jaahas, olisikohan se Joulupäivän ohjelmassa laitella verkot ja uittokimpsut valmiiksi jos huomenna kävisi uittamassa pyydykset jään alle.
Pitänee ehkä vähän tutkia vielä jäiden vahvuutta kun se on niin epätasaisesti jäätynyt ja välillä satanut lunta. Jää lienee useammassa kerroksessa, mutta mitä nyt eilen kannoin rantasaunaan vettä niin on sitä jo about 7cm kovaakin jäätä.
Olen muuten kerran pudonnut autolla jäihin ja ei enää ihan herkästi himota heikkojen jäiden kanssa urheilla.

 

[Vesuri]

Jaahas, olisikohan se Joulupäivän ohjelmassa laitella verkot ja uittokimpsut valmiiksi jos huomenna kävisi uittamassa pyydykset jään alle.
Pitänee ehkä vähän tutkia vielä jäiden vahvuutta kun se on niin epätasaisesti jäätynyt ja välillä satanut lunta. Jää lienee useammassa kerroksessa, mutta mitä nyt eilen kannoin rantasaunaan vettä niin on sitä jo about 7cm kovaakin jäätä.
Olen muuten kerran pudonnut autolla jäihin ja ei enää ihan herkästi himota heikkojen jäiden kanssa urheilla.

Ei tee mieli vielä mennä. Ihan kipakka pakkanen toki ollut, mutta ei taida vielä mönkijän painoa kestää. Viime yönä kuului melkoinen pauke järveltä kun vauhdilla jäätyi ja halkeili. Pari verkkoa olisi tarkoitus uittaa, mutta jäänee loppiaisen jälkeen se homma.

 

[lautamies]

Älkääpä pojat menkö jäälle yrittämään, ainakin Pien - Saimaa on isolta osin jäätön ja suur - Saimaan puoli on aivan jäätön, voi tietenkin olla, että jotkin pienet järvet ja lammet on jo jossain määrin kantavassa jäässä.
Mutta, mutta, ei kai teidänkään eläminen ole niin nälkävuosien tasolla, että pitää lähteä varta vasten henkeään kaupalle, että saa verkkoja jään alle uitettua.
Meillä on parin kaverin kanssa sovittuna mökkireissu pilkkimerkeissä Puruvedelle tammikuun lopulle, mutta jos ei pakkaset kiristy radikaalisti, niin taitaa mennä pilkin ja jigin heittelyksi, tai sitten kotiin vällyjen väliin jäämiseksi.
Itseasiassa, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka ylös tätä Suomea on noustava, että pilkille pääsee?

 

[Murkula]

Tää minun mesta on tuollanen 3,5km pitkä ja reilu puolitoista leveä sisäjärvi jonka rannassa olen asunut noin 25 vuotta elämästäni niin tämän järven jäät on aikalailla tulkittavissa. Tosin tämän järven pohjaan se chevy blazer vajosi, että hyvähän olen kehumaan. En tietenkän mene jäälle jos se ei kestä. Kuljen aina ensimmäisillä jäillä tuuran kanssa muutaman metrin välein lyöden sitä jäähän. Näin siis on tapana tehdä aina vaikka jäätä rannassa olisi 15cm.
En ole muuten koskaan pudonnut jäihin kuin keväällä rannassa munat uittanut ja sitten kerran auton kanssa. Sekin tapahtui keväällä ja jostain syystä silloin järveen laskevan joen virtaus ei mennyt normaaliin suuntaan veden korkeuden vuoksi. Nyt tiedän senkin, milloin se kulkee suoraan ja milloin lahden rantaa pitkin. Tuosta auton uittemisesta on kohta 18 vuotta aikaa, mutta hei. Päästiin iltapuluihin.

 

[Murkula]

Ei tullut uittopäivää. Ei tosin jäiden takia vaan satoi toistakymmentä senttiä lunta yöllä ja tuulee ihan perkeleesti. Sen verran mukavuudenhalua on että en lähde tonne marssimaan.

 

[TosiFani]

...Itseasiassa, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka ylös tätä Suomea on noustava, että pilkille pääsee?

Himopilkkijät ovat jo Satakunnassa käyneet sisämaan pikkujärvien jäillä eli ainakin Porin korkeudella pilkitään.

 

[benicio]

Itseasiassa, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka ylös tätä Suomea on noustava, että pilkille pääsee?

Ainakin Laitilassa on yritys ollut kovaa: Jäihin pudonnut pilkkijä kylmettyi pahoin Laitilassa – ehti olla avannossa ”melko pitkään” - Kotimaa - Ilta-Sanomat
Pienelle ~sadan hehtaarin järvelle viittaisi tuo osoite.

 

[Krepo]

Itseasiassa, olisi mielenkiintoista tietää, kuinka ylös tätä Suomea on noustava, että pilkille pääsee?

Imatralla olen itse käynyt jo kolme kertaa viimeviikon tiistaista lähtien. Ihan kohtalaisesti oli jäätä melko pienessä vesistössä. Kalaa toki en saanut kuin yhden näytekappaleen verran yhteensä noilla kerroilla.