Olin keväällä suolaamassa Backlundin monen muun tavoin, mutta kyllä kärppien tulevan kauden mv-kaksikko on täysin vertailukelpoinen nykyliigaan.
En väitä etteikö olisi, mutta haluan oikeasti tietää mihin tämä usko Backlundiin perustuu? Esim. Mika Pietilästä tiesi, että mies on huono, samoin kuin Bäckströmistä tiesi, että mieheen voi luottaa kovassa paikassa. Tomi Karhusesta tiedän, että kykenee runkosarjassa kohtuullisen hyvään tasoon, Backlundista tiedän, että pelaa huipputasolla joskus, ja romahtaa suomi-sarjatasolle seuraavassa erässä. Backlund ei ole teknisesti mikään erinomainen maalivahti, parempi versio runkosarja-Tarkista, mutta playoff-Tarkki on taas henkisiltä ominaisuuksilta huimasti edellä.
Eli mitä on tapahtunut tuon suolaamisen ja nykyhetken välissä, joka antaa uskon siihen ettei uutta romahdusta tule? Ihmisen psyyke ei ole sellainen, että se tulee sormia napsauttamalla kuntoon, tai että ihmisen perusluonne muuttuu muutenkaan radikaalisti. Jotkut ihmiset ovat näitä sulajia kovassa paikassa, kuten Backlund ja Aravirta.
Voittajatyyppejä ei joukkueessa montaa enää ole, Viuhkola, Mikkola, Haataja ja Lehtonen - joista liigan huippuja on enää Haataja.
Olisi hyvä, jos Backlund olisi liigan paras maalivahti ja pelaisi koko ajan huipputasolla ilman romahduksia. Sillä jos kaveri romahtaa toisen kerran, niin kukaan joukkueessa ei luota maalivahtiin sen jälkeen pätkääkään, ja sitten meillä onkin liigan kallein luukun avaaja. Eihän se nyt ole sattumaa ettei NHL & KHL-portit avautuneet.
Nooh, kai se on hieno, että uskotaan toisiin mahdollisuuksiin, mutta nyt on parempi onnistua, sillä tuo jatkuva kärkijoukkueille häviäminen ja sijoilla 8-9 pelaaminen alkaa pikkuhiljaa vituttaa siihen malliin, että jää kausi väliin, jos oli tyhjä arpa tämä Backlund. Sen jälkeen luotto organisaation kykyihin ja näkemyksiin on tasan nolla. 32 vuotta peleissä kulkeneena, niin olen ihan helvetin huolestunut.