Tuossa eilisessä jutussa oli jonkin verran mulle ihan uuttakin asiaa siitä mitä taustalla ja eri tilanteissa on tapahtunut, vaikka aika suuri osa olikin tiedossa jo aiemmin. Lähinnä mulle jäi tuosta jutusta mieleen se että nyt JYPpiä taitaa ohjata henkilöt (Seppänen, Viitanen, osittain myös Hämäläinen) jotka ei näe omia virheitään ollenkaan, tai ei ainakaan myönnä niitä. Ja se on paha juttu, koska mitään muutosta mihinkään ei tule niin kauan kun omia virheitä ei pystytä myöntämään. Viitanenkin sanoo olevansa itsensä ankarin arvostelija, ja sitten kommentti on tyyliin "onko minulla onnistumisia, kyllä, onko minulla epäonnistumisia, varmasti enemmän kuin onnistumisia". Tuo ei minusta ole mitään vahvaa itsekriittisyyttä, turhaa lässynläätä. Ja sitten kun juniorivalmentajat puhuu että seurassa on pelon ilmapiiri ja asioista ei puhuta, niin Viitasen mielestä se on siitä johtuvaa että kyseiset valmentajat ei pysty sellaisiin keskusteluihin, vai voisko se Mikko vaan oikeasti olla niin että te olette luoneet sinne pelon ilmapiirin jossa kukaan ei uskalla puhua asioista eikä varsinkaan haastaa teidän ideoita. Yleensä se menee niin että jos moni kokee samassa asiassa/seurassa että ilmapiiri on semmoinen ettei keskustella, niin syy on ilmapiirissä, mutta jos yksi kokee monessa asiassa/seurassa että ei keskustella, niin syy on siinä on kyseisessä henkilössä.
Kyllä nyt se Heiskasen kärkipelaajille aikoinaan tarjoama kapistus eli peili kannattaa myös johtoportaan ottaa käyttöön, ja miettiä että voisiko syy joskus löytyä myös sieltä, eikä aina muista ihmisistä ja siitä että ne on niin tyhmiä ettei ymmärrä sinua/teitä.