JYPin maalivahtipeliin yleisenä kommenttina, että viime vuosinahan täällä on kaikki veskarit pärjänneet vähän kehnosti. Viime kevään MM-kisojen Olkinuora-hehkutusta katsellessa harvempi täällä tuntui muistavan sitä, että Olkinuora heitettiin hiuksista helvettiin täältä keväällä 2018, jossa hänet vaihdettiin käytännössä päikseen Joona Voutilaiseen ja kaikki olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Voutilainen ei täällä saanut hirveästi peliaikaa ja hänkin jatkoi matkaa.
Myös Veini Vehviläinen sai lähteä vapaasti Ouluun, ei ehkä ihan niin rajulla tavalla kuin Olki-Jussi, mutta kuitenkin. Samalla tavalla kuin Olkinuora, myös Veini puhkesi välittömästi Jyväskylästä poistumisen jälkeen kukkaan ja sieltä kansainvälisiin kaukaloihin.
Sitä on vaikea sanoa, paljonko JYPin kova hurmos vaikutti asiaan, mutta minä kaipaan sitä aikakautta, kun Jyväskylään tuli nimettömiä/laskusuhdanteessa olevia maalivahteja, jotka nousivat heti Liigan eliittiin. Pekka Tuokkola, Joni Myllykoski, Riku Helenius, miksei myös Sinkku Wallinheimo, toki hänellä oli jo Ruotsista jonkinlaista pohjaa ponnistaa.
Voisikohan täällä olla myös maalivahtivalmennuksella jotain tekemistä asian kanssa, ettei täällä molarit koskaan häikäise tilastoilla? Mietin vain...
Tasapuolisuuden nimissä Eetu Laurikainen on poikkeus muuhun trendiin, hän nousi Jyväskylässä Liigan eliittiin ja etenkin kaudella 2018-19 kaikki nojasi Laurikaiseen antaen JYPille mahdollisuuden menestyä. En muista miten hyvin Edi pelasi kaudella 2019-20 ennen koronan keskeyttämää Liigaa, mutta minun mielestäni HPK:ssa Laurikainen ei ole enää edustanut samalla tavalla, kuin JYPissä.
Myös Veini Vehviläinen sai lähteä vapaasti Ouluun, ei ehkä ihan niin rajulla tavalla kuin Olki-Jussi, mutta kuitenkin. Samalla tavalla kuin Olkinuora, myös Veini puhkesi välittömästi Jyväskylästä poistumisen jälkeen kukkaan ja sieltä kansainvälisiin kaukaloihin.
Sitä on vaikea sanoa, paljonko JYPin kova hurmos vaikutti asiaan, mutta minä kaipaan sitä aikakautta, kun Jyväskylään tuli nimettömiä/laskusuhdanteessa olevia maalivahteja, jotka nousivat heti Liigan eliittiin. Pekka Tuokkola, Joni Myllykoski, Riku Helenius, miksei myös Sinkku Wallinheimo, toki hänellä oli jo Ruotsista jonkinlaista pohjaa ponnistaa.
Voisikohan täällä olla myös maalivahtivalmennuksella jotain tekemistä asian kanssa, ettei täällä molarit koskaan häikäise tilastoilla? Mietin vain...
Tasapuolisuuden nimissä Eetu Laurikainen on poikkeus muuhun trendiin, hän nousi Jyväskylässä Liigan eliittiin ja etenkin kaudella 2018-19 kaikki nojasi Laurikaiseen antaen JYPille mahdollisuuden menestyä. En muista miten hyvin Edi pelasi kaudella 2019-20 ennen koronan keskeyttämää Liigaa, mutta minun mielestäni HPK:ssa Laurikainen ei ole enää edustanut samalla tavalla, kuin JYPissä.