Presidentinvaaleissa Jussi on ylivoimaisen hyvä ehdokas. Enkä sano tätä vain perussuomalaisuuttani: kuusi vuotta sitten Laura ei päässyt edes kolmen joukkoon, kun pohdin Suomelle parasta presidenttiä, johtuen ulkopoliittisista kannoistaan. Päädyin silloin antamaan Nato-äänen Torvaldsille.
Ilman sarvia ja hampaita, niin mikä Jussista tekee ylivoimaisen hyvän ehdokkaan?
Jos vertaa ennakkosuosikkeihin Stubbiin ja Haavistoon, niin Halla-ahon kansainvälinen ja poliittinen ura näyttää melko mitättömältä. Nytkin olisi varmasti ollut mahdollisuus ministerin salkkuun, mutta se jäi ottamatta. Myöskin yllättävän nopeasti hän luopui puolueen puheenjohtajuudesta, johtuiko se sitten persujen putoamisesta oppositioon vuoden 2019 vaaleissa vai mistä, selviää myöhemmin.
Myöskin toiminta EU:ssa näyttäytyy omaan silmääni erikoiselta (äänestyskäyttäytyminen versus puheet). Lisäksi olen ihmettelyt EU-vastaisuutta, mutta mepin paikka ja palkka kelpasivat kuitenkin. Ehkäpä tavoitteena oli systeeminen nakertaminen sisältäpäin.
Joku persujen maalaamassa eliitinvastaisuudessa vetoaa äänestäjiin, mutta Eirassa perintöarvoasunnossa asuva tohtorikoulutettu ”mestari” ei tunnu lukeutuvan eliittiin.
Suomi-Ukraina sanakirjakaan ei valmistunut koskaan, vaikka kulttuurirahastolta Jussi saikin yhteensä 50 000 euron apurahan.
Nämä siis täysin subjektiivisia omia mielipiteitä ja huomiota. En tiedä vaikuttaako nämä asiat Jussin fanien äänestyskäyttäytymiseen. Tai tiedän, ei vaikuta.