Minä taas puolestani epäilen, että Kari Suomalainen laajalti lukeneena ja historiasta kiinnostuneena henkilönä oli vallan hyvin selvillä imperialismin ajan Afrikan historiasta (ainakin pääpiirteittäin, ehkä hän ei tiennyt Leopoldin ylilyönneistä Kongossa).
Voisiko olla niin, että Kari Suomalainen katsoi, että 1800-luvun suurvaltojen (Englanti & Ranska etunenässä) seikkailut Afrikassa eivät ole muodostaneet Suomelle sellaista velka-asemaa, että meidän pitää suhtautua lapsekkaan hyväuskoisesti jokaiseen maahan pyrkivään afrikkalaiseen?
Äh. Enhän minä todellakaan mitään tuollaista väittänyt. Ei tietenkään tuo karu historia voi johtaa siihen, että meidän pitäisi pitää nyt tai 90-luvun alussa avoimia ovia kenellekään. En ota mitään kantaa itse tuohon kysymykseen (paitsi että retrospektiivisesti pidän somalien maahanpäästöä suuren luokan virheenä, jonka arvailen jotenkin liittyvän suomettumisen jäänteisiin - suurin osahan taisi tulla Moskovan kautta).
Nuo Karin hahmot vain liittyvät epämukavan tarkasti siihen kuvallisen pilkan perinteeseen, joka näissä kolonialistisissa valtioissa tätä silmitöntä sortoa on saattanut ja osaltaan oikeuttanut. Sen takia olisi täysin mahdotonta kuvitella niitä mihinkään brittiläiseen tai amerikkalaiseen laatujulkaisuun, ja tätä nykyä tilanne on myös sama Suomessa, josta ilmeisesti tuo Karin tapauskin on yksi varhainen osoitus. Et varmaan ole nähnyt kauheasti juutalais-karikatyyrejäkään viime vuosikymmeninä missään länsimaassa - myös juutalaisten kuvallisessa esittämisessä oli pitkä antisemitistinen perinne, joka sitten melko perusteellisesti päättyi Berliinissä 1945. (Tosin tätä ei ole kerrottu ihan kaikille arabimaille.)