Junttimaisinta mitä tiedät

  • 2 621 885
  • 13 543

Jeffrey

Jäsen
Oikeastaan ainoa asia, joka on mielestäni junttimaisempaa kuin se, että ei käytä pyöräilykypärää. On se, että käyttää sitä väärin. Eli pitää kypärää esimerkiksi takaraivolla, jolloin se ei taas suojaa juuri ollenkaan. Onko tässä sama ajattelumalli takana kuin housujen roikottamisessa? Eli yritetään näyttää jotenkin coolilta? Samaa näkee mopopojilla, eli kypärä on ns. puoliksi päässä.

Itse työskentelin urheiluvälinekaupassa useamman vuoden. Oli erittäin mielenkiintoista seurata asiakkaita tällaisten läheltäpiti -tilanteiden jälkeen. Tultiin hakemaan nastapohjaista talvikenkää tai juuri esimerkiksi pyöräilykypärää vaikka olivat oman kertoman mukaan vielä aamulla olleet sitä mieltä etteivät he kyseisiä kapistuksia tarvisi. Nämä läheltäpiti -tilanteet olivat luoneet ajatusmallin asiakkaalle jossa sait takuuvarmasti myytyä sen parhaimman ja turvallisimman tuotteen asiakkaalle, maksoi mitä maksoi asiakkaan oli ne saatava. Lähes päivittäin sattui tapahtumasarja: läheltäpiti-välittömästikauppaan-maksoimitämaksoi-tyytyväinenasiakas.
 
K

kiwipilot

Aikuinen pitää kypärää päässä pyöräillessä. Hemmetin junttia. Kaikenlisäksi en ainakaan itse voi kuvitella kaatuvani ikinä pyörällä.

Täällä on tullut monta itsestäänselvää kommenttia pyöräilykypärään liittyen. Mutta sen verran haluan kysyä että oliko kommenttisi trollausta? Ja jos ei niin oletko vain tyhmä?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
En, mutta se voi johtua, että asun tosi pienellä paikkakunnalla. Toki noita kyseisiä juntteja riittää täälläkin joka nurkan takana.
Asun myös todella pienellä paikkakunnalla. Viikon päästä menen myös oikeuteen todistamaan liikenneonnettomuutta, jossa vanha muori törmäsi autolla nuorehkoon naiseen. Onneksi oli kypärä päässä, muuten olisi käynyt hyvinkin pahasti.
 

RonSwanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
ManU, HIFK, Pittsburgh Steelers, Die Mannschaft

hemmo_1973

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tosipyöräilijähän ei edes aja mitään fuckin' kevyenliikenteen väyliä vaan ajoradalla mennään oli sitten kyseessä vaikka Hki-Tre moottoritie. Kevyenliikenteen väylällähän olisi vaarana sekoittua kaikenmaailman pitkätukkahuumeensyöjiin, jotka ajelee Jopoillaan siellä pikku fyllassa ja lanaavat kaikki vastaantulijat.

Tosi cyclomaanikko ajaa siellä missä autotkin, että se saatanan kallis hiilikuiturunko, netistä tilattu liian pieni pyöräilyasu ja Benny Hill -lippis tulevat huomatuksi.

Kyllä vaan ja koko pyöräilykokonaisuutta leimaa puolittainen uho ja kaikkivoipaisuus. Omista, liikennesääntöihin perustuvista oikeuksista kiinni pitäminen orjallisesti ja omasta pyöräilystä paasaaminen. Välillä tuntuu, että jonkun suorittama 10 kilometrin pyöräily töihin vastaa maratoonia urheilusuorituksena - riittää kun on se pyöräilyasu ja huomioliivi päällä.

Mistä helvetistä tällainen villitys on pääkaupunkiseudulle rantautunut?
 

kiljander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo. Susijengi. LAL. UTA. SoJy.
Ne on näitä nousukaskokkareita, jotka idoloi ja matkii Alexander Stubbia. Eli fillaroi, twiittaa ja vittumitäpaskaa.
Hyväkuntoisia, komeita ja menestyviä miehiä siis. Stubbilla tuskin on osaa eikä arpaa siihen että erityisesti kestävyysurheilun suosio on nousussa. Niin ja junttia ei ole mielestäni pyöräillä ilman kypärää mutta kohtalaisen tyhmää Se on ainakin jos kyse on jostain muusta kuin Jopolla Kalliossa joogasta teekauppaan pontso päällä hurauttamisesta.
 
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jos pyöräilykypärä näyttää juntilta etkä halua sitä siksi pitää niin hanki ihmeessä skeittikypärä joka on takaraivosta litteä mutta suojaa päätä käsittääkseni yhtö hyvin kuin the pyöräilykypärä.

Jotta ei mene täysin offtopicin puolelle niin junttimaisinta eri olut merkkien vaatteet lippikset/t-paidat/yms.
 

ryokale

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Itse työskentelin urheiluvälinekaupassa useamman vuoden. Oli erittäin mielenkiintoista seurata asiakkaita tällaisten läheltäpiti -tilanteiden jälkeen. Tultiin hakemaan nastapohjaista talvikenkää tai juuri esimerkiksi pyöräilykypärää vaikka olivat oman kertoman mukaan vielä aamulla olleet sitä mieltä etteivät he kyseisiä kapistuksia tarvisi. Nämä läheltäpiti -tilanteet olivat luoneet ajatusmallin asiakkaalle jossa sait takuuvarmasti myytyä sen parhaimman ja turvallisimman tuotteen asiakkaalle, maksoi mitä maksoi asiakkaan oli ne saatava. Lähes päivittäin sattui tapahtumasarja: läheltäpiti-välittömästikauppaan-maksoimitämaksoi-tyytyväinenasiakas.

Eikös näitä vastaavia "läheltäpiti -tilanteita" ole ollut ihan NHL:ssäkin, jossa visiiri on yllättäen ilmestynyt pelaajien kypärään sen jälkeen kun on otettu kiekko/maila naamaan/silmään. Olenko väärässä jos viimeisin tälläinen "uhri" on Rangersin Marc Staal? Kummasti se ajatusmaailma muuttuu siinä hetkessä, kun käydään lähellä jopa uran loppumista osuman jälkeen. Myöhemmin hän taisi myöntää vielä, että katuu sitä aikaa kun ei käyttänyt visiiriä ja haluaisi ne nyt pakollisiksi kaikille.

Ja ei, en käytä itsekään pyöräillessäni kypärää jos sitä mietitte.
 

axe

Jäsen
Mistä helvetistä tällainen villitys on pääkaupunkiseudulle rantautunut?

Kyllä tää pyöräilyvälineurheilu on hyvin vahvasti noussut myös Tampereella. Mää ymmärrän sen hyvän pyörän hankkimisen, mutta sen vaatetuksen kanssa oon vähän kummissani. Saakohan siitä pyörästä jonkun alennuksen, jos samalla sitoutuu käyttämään niitä hassuja neonspandexeja?

Mää olin 10+ vuotta sitten tyyppi joka uhosi lopettaa pyöräilyn kokonaan tai kerätä sakon toisensa jälkeen kunnes mut joudutaan viemään vankilaan elämään yhteiskunnan rahoilla, jos pyöräilykypärän käyttö tulee oikeasti pakolliseksi eikä tälleen leikkipakolliseksi. Sitten vaan jotenkin viisastuin enkä tarvinnut siihen edes minkäänlaista läheltä piti -tilannetta. Enemmänkin sitä vaan tajusi, että vaikka itse onkin niin loistava ajaja ja ennakoi ja hallitsee tilanteet, niin ai saakeli kun noi tiet on täynnä mummoja, lapsia, kuusi metriä leveältä tietä satunnaisgeneraattorilla vieviä koiranulkoiluttajia tai kahden naisen ja yksien lastenvaunujen yhdistelmiä, bemareita ja muita vaaratekijöitä, että aina asioihin ei pystykään itse vaikuttamaan. Mutta jos tosiaan ei oikeasti lähde AJAMAAN sillä pyörällä, vaan rullailee hissuksiin kauppaan tms., niin paskaako sitä kypärää silloin kantaa mukana häiritsemässä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mutta jos tosiaan ei oikeasti lähde AJAMAAN sillä pyörällä, vaan rullailee hissuksiin kauppaan tms., niin paskaako sitä kypärää silloin kantaa mukana häiritsemässä.

Häiritseekö se kypärä muka sitten jotenkin? Minä en ole havainnut mitään sellaista tämän kohta kymmenen vuoden aikana, jolloin olen kypärää käyttänyt. Ja käytän sitä kyllä ihan kauppareissuillakin. Silloinkin saattaa tulla eteen vaikkapa joku autoilija tai toinen pyöräilijä. Tai vaikkapa joku roso tienpinnassa saattaa yllättää...

Mitä olen nyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana pyöräillyt, niin kaatunut olen tasan kerran. Se tapahtui hiekkatiellä lähes kävelyvauhdissa, kun tien pinta petti hieman ja käänsi äkisti meikäläisen kulkusuuntaa 90 astetta... en lyönyt päätäni, mutta sain komean mustelman (halkaisijaltaan noin 20 senttiä) sisäreiteeni, jonne ohjaustanko päätti iskeä.

Omahan on toki pääsi, mutta en ymmärrä tällaista valikoivaa suojaamista. Yhtä lailla se kallo menee halki, vaikka kaatuisit paikaltasi suoraan päällesi asfalttiin.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Ei täytä mielestäni junttimaisuuden määritelmää, mutta jatketaan tuosta pyöräilyteemasta. Minusta on aika kornia, että ostetaan se tonnin fillari ja asu, jota jopa golffarit nauravat (oikeasti urheilu on mielekkäämpää asianmukaisessa varustuksessa), mutta ei raaskita ostaa sitä kolmen euron soittokelloa. Eräs arkipäivän duudsoni tuossa juuri tuli varmaan siltä 20 km lenkiltään em. vermeissä ja päätti suhauttaa viimeiset 50 m edelleen samalla vauhdilla jalkakäytävää. Ok, tuossa oli pyöräkaista, mutta sepä ei ollutkaan ihan täysin esteetön, kun varovaisuudestani huolimatta toinen koiristamme oli osittain pyöräkaistan puolella (meitä oli neljä aikuista, lastenrattaat ja kaksi koiraa kapeahkolla kadulla). Kyseinen veijari on erittäin arka kaikelle, varsinkin takaa lähestyvälle. Siitä syystä yleensä havaitsemmekin takaa tulevan vaaran ajoissa, kun koira huomaa sen aina ensimmäisenä ja yrittää siirtyä random-suuntaan mahdollisimman nopeasti. Mutta emme ehtineet kunnolla väistää tuolla vauhdilla lähestyvää kusipäätä, kun pääsi kulmanan takaa vielä yllättämään. Kunnon junttina sitten vittuilin kaverille, että soittokello on halpa ja sen käyttö ilmaista. Duudsoni veti herneet nenään, mutta katsoi parhaaksi olla lähtemättä vittuilukilpailuun minun kanssani ja luikki kotiinsa.

Käytän itse pyöräillessäni toki sekä kypärää että sitä soittokelloa. Jos joku kokee kaverille kilauttamisen vittuiluna, niin omapa on häpeänsä. Minä taas olen aina ilahtunut, kun jollain on tilannetajua koiria lähestyessään.
 
Kyllä tää pyöräilyvälineurheilu on hyvin vahvasti noussut myös Tampereella. Mää ymmärrän sen hyvän pyörän hankkimisen, mutta sen vaatetuksen kanssa oon vähän kummissani. Saakohan siitä pyörästä jonkun alennuksen, jos samalla sitoutuu käyttämään niitä hassuja neonspandexeja?
Kyllähän vielä hassummalta (lue: juntimmalta) näyttäisi jos hyvällä pyörällä sotkettaisiin lenkkiä lepattavissa adidasverkkareissa ja puuvillaisessa olutmerkin mainos t-paidassa.

Sen ymmärrän että perus helkama kulkurilla voit pukeutua arkisemmin vaikka vetäisitkin sitä työmatkakisaasi täysiä mutta väkisin rennolla ilmellä muiden työmatkalaisten kanssa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Stubbilla tuskin on osaa eikä arpaa siihen että erityisesti kestävyysurheilun suosio on nousussa.

Tarkoitat varmaan kestävyyskuntoilua tai kestävyysliikuntaa. Kestävyysurheiluhan on todella surkeassa jamassa, minkä voi taas viikonloppuna todeta katsomalla Kalevan kisojen tulosliuskaa.

En tiedä, mikä tähän liittyen olisi junttia, mutta mikä tahansa liikunta tai itsestä huolehtiminen ei sitä varmaankaan ole.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onhan pyöräilykypärän käyttö fiksua, sitä tuskin kukaan kiistää. Mutta tuossa on hieman sama juttu kuin esimerkiksi pitkissä kalsareissa. Ei kaikki käytä niitä. Ja vaikka muut eivät huomaisikaan mitä sulla on farkkujen alla, tunnet sen kuitenkin sisimmissäsi että nyt on mamikset jalassa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Käytän itse pyöräillessäni toki sekä kypärää että sitä soittokelloa. Jos joku kokee kaverille kilauttamisen vittuiluna, niin omapa on häpeänsä. Minä taas olen aina ilahtunut, kun jollain on tilannetajua koiria lähestyessään.

Soittokellosta samaa mieltä. Tampereella tuntui välillä siltä, että jalankulkija soittokellon kuullessaan tahtoo about käydä kurkkuun kiinni, koska kokee tämän kilauttelun samana, kuin sen, että pyöräilijä huutaisi: "Anna tilaa, ääliö!"... vaikka siitähän ei ole kyse. Samaista ilmiötä on myös havaittavissa esikaupunki Kangasalla, joskaan ei ihan niin pahana.

Koirista tuli mieleen, että minä kerran lähestyin pyörällä selkäpuolelta naisihmistä, joka ulkoilutti kahta koiraa. Kilautin oikeaoppisesti kelloa pariinkin kertaan, mutta nainen ei reagoinut tähän mitenkään. Ajattelin sitten, että ohitan hänet ja koirat niin kaukaa kuin pystyn kevyenliikenteenväylällä tekemään. Vauhdin pidin luonnollisesti melko hitaana, koska tiedän, että eläimet saattavat pelätä pyöräilijää. Niin ne tekivät nytkin. Molemmat hyökkäsivät hirveällä haukkumisella melkein alleni, ja joudin tekemään äkkijarrutuksen. Nainen ei ollut valmistautunut kilautuksistani huolimatta yhtään kohtaamiseen, eikä esim. pitänyt hihnoja kireämmällä. Syy selvisi: hänellä oli kuulokkeet korvilla ja jumputi-jumputi soi niin kovaa, että Teoston tarkastaja olisi voinut antaa laskun musiikin julkisesta esittämisestä.

En oikein tiedä, mitä olisin voinut tehdä tuossa toisin. Kauempaa en päässyt ohi, hiljempaa ei oikein voinut enää ajaa. Ja kelloakaan ei voinut soittaa kovempaa.

Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.

00-luvun loppupuolella varsinkin oli ylintä muutia suorittaa kaikki liikunta napit korvissa. Jopa silloin, kun luontoäiti olisi kyllä tarjonnut sävelet. Paljon oli ihmisiä, jotka eivät kyenneet lähtemään kävelylle ilman MP3-soitinta. On vieläkin, en minä sillä. Tilanne kärjistyy sitten, kun napit ovat korva-aukoissa myös keskustelutilanteissa. Vähän voi ehkä käyttää nappia korvan ulkopuolella, jos havaitsee, että kaverin huulet höplöttävät.
 

ryokale

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Junttimaista on jättää pankkiautomaatilla noston yhteydessä otettu kuitti siihen kaikkien näkyville, yleensä vielä siihen numeronäppäinten päälle, jotta seuraava tulija varmasti näkee paljonko siellä tilillä on rahaa. Usein näin tunnutaan tehtävän, kun tilillä on normaalia enemmän rahaa. Kuitin jättäjistä ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä usein näin tehdään vain kun ketään ei ole lähistöllä. Tosin olisihan siinä nyt junttimainen olo, jos perässä olisikin jono ja joku osaisi yhdistää kuitin oikeaan omistajaan.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Soittokellosta samaa mieltä. Tampereella tuntui välillä siltä, että jalankulkija soittokellon kuullessaan tahtoo about käydä kurkkuun kiinni, koska kokee tämän kilauttelun samana, kuin sen, että pyöräilijä huutaisi: "Anna tilaa, ääliö!"... vaikka siitähän ei ole kyse. Samaista ilmiötä on myös havaittavissa esikaupunki Kangasalla, joskaan ei ihan niin pahana.
No tuo selittää sen, mitä epäilimmekin. Itsenäisyydenkadulla pyöriä meni ohi oikealta ja vasemmalta, ja kaistamerkintöjen puutteesta johtuen meno oli aika villiä. Ihmettelin, miksi tasan yksi pyöräilijä vaivautui varoittamaan tulostaan. Teimme sen johtopäätöksen, että Tampereella kilauttelu otetaan vittuiluna. Ei tainnut mennä pieleen tuo arvaus.

Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.
Uskomaton pässi tuo daami, mistä puhuit. Minä olisin pysäyttänyt ja huutanut pari minuuttia päin naamaa. Varsinkin, jos koirat ovat tuollaisia suojeluvaistoisia, on todella edesvastuutonta kulkea niin, ettei ehdi reagoimaan takaa tuleviin. Tuo onkin ainoita tilanteita meikäläisen elämässä, kun en kulje kuulokkeet korvilla, jos ei ole tarkoitus jutella kenenkään kanssa.

Ehkä sekin menee junttiuden puolelle, kun varsinkin nuoret naiset ovat kasvaneet kiinni kännyköihinsä koiria ulkoiluttaessaan. Niitä näkee meinaan täällä päin aika runsaasti. Tekisi mieli paiskata niiden luurit lähimpään jordaaniin. Fifi kahdeksan metrin fleksissä ja pissistä ei ulkomaailma voisi vähempää kiinnostaa. Joskus vielä keksin jonkun jäynän noille ja toteutan sen. Onko kellään lainata koiraa, joka tykkää syödä chihuja?
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
00-luvun loppupuolella varsinkin oli ylintä muutia suorittaa kaikki liikunta napit korvissa. Jopa silloin, kun luontoäiti olisi kyllä tarjonnut sävelet. Paljon oli ihmisiä, jotka eivät kyenneet lähtemään kävelylle ilman MP3-soitinta. On vieläkin, en minä sillä. Tilanne kärjistyy sitten, kun napit ovat korva-aukoissa myös keskustelutilanteissa. Vähän voi ehkä käyttää nappia korvan ulkopuolella, jos havaitsee, että kaverin huulet höplöttävät.
Kuulun noihin, kahdesta syystä: tykkään ihan pirusti kuunnella musiikkia aina, kun siihen on mahdollisuus. Ja b) ei voisi vähempää kiinnostaa kuunnella murreapinoiden tai muuten vaan idioottien kälätystä. Julkisessa liikenteessä tuo vielä korostuu. Rääkyviä kersoja vastaan sekään ei tosin auta, kun ei jaksa umpikuulokkeita raahata mukanaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös