Junttimaisinta mitä tiedät

[Valioyksilö]

Mistä helvetistä tällainen villitys on pääkaupunkiseudulle rantautunut?

Ne on näitä nousukaskokkareita, jotka idoloi ja matkii Alexander Stubbia. Eli fillaroi, twiittaa ja vittumitäpaskaa.

 

[Lunatico]

Meidän suunnalla joku sanoisi: "Elä tuu opettaan issääs naimaan."

Täällä taas: "Älä tuu opettaa isääs nussimaan"

 

[kiljander]

Ne on näitä nousukaskokkareita, jotka idoloi ja matkii Alexander Stubbia. Eli fillaroi, twiittaa ja vittumitäpaskaa.

Hyväkuntoisia, komeita ja menestyviä miehiä siis. Stubbilla tuskin on osaa eikä arpaa siihen että erityisesti kestävyysurheilun suosio on nousussa. Niin ja junttia ei ole mielestäni pyöräillä ilman kypärää mutta kohtalaisen tyhmää Se on ainakin jos kyse on jostain muusta kuin Jopolla Kalliossa joogasta teekauppaan pontso päällä hurauttamisesta.

 

[Kirjoittelija]

Sami Hedberg suomentamassa laulua, jonka sanoista ei tajua tuon taivaallista:
Sami Hedberg Show - Rammstein Kohtaus - YouTube

Ja yleisössä juntit luulee, että kyseessä on hauskakin juttu.

 

[Vastuunpakoilija]

Jos pyöräilykypärä näyttää juntilta etkä halua sitä siksi pitää niin hanki ihmeessä skeittikypärä joka on takaraivosta litteä mutta suojaa päätä käsittääkseni yhtö hyvin kuin the pyöräilykypärä.

Jotta ei mene täysin offtopicin puolelle niin junttimaisinta eri olut merkkien vaatteet lippikset/t-paidat/yms.

 

[SamSpade]

Tätä olen naureskellut, kun fillarikypäristä on ollut puhetta. Kypärä jonka päällisen voi vaihtaa. Jos pitäisin kypärää, pitäisin jotain tällaista.
Bike helmet - Webshop - YAKKAY

 

[ryokale]

Itse työskentelin urheiluvälinekaupassa useamman vuoden. Oli erittäin mielenkiintoista seurata asiakkaita tällaisten läheltäpiti -tilanteiden jälkeen. Tultiin hakemaan nastapohjaista talvikenkää tai juuri esimerkiksi pyöräilykypärää vaikka olivat oman kertoman mukaan vielä aamulla olleet sitä mieltä etteivät he kyseisiä kapistuksia tarvisi. Nämä läheltäpiti -tilanteet olivat luoneet ajatusmallin asiakkaalle jossa sait takuuvarmasti myytyä sen parhaimman ja turvallisimman tuotteen asiakkaalle, maksoi mitä maksoi asiakkaan oli ne saatava. Lähes päivittäin sattui tapahtumasarja: läheltäpiti-välittömästikauppaan-maksoimitämaksoi-tyytyväinenasiakas.

Eikös näitä vastaavia "läheltäpiti -tilanteita" ole ollut ihan NHL:ssäkin, jossa visiiri on yllättäen ilmestynyt pelaajien kypärään sen jälkeen kun on otettu kiekko/maila naamaan/silmään. Olenko väärässä jos viimeisin tälläinen "uhri" on Rangersin Marc Staal? Kummasti se ajatusmaailma muuttuu siinä hetkessä, kun käydään lähellä jopa uran loppumista osuman jälkeen. Myöhemmin hän taisi myöntää vielä, että katuu sitä aikaa kun ei käyttänyt visiiriä ja haluaisi ne nyt pakollisiksi kaikille.

Ja ei, en käytä itsekään pyöräillessäni kypärää jos sitä mietitte.

 

[axe]

Mistä helvetistä tällainen villitys on pääkaupunkiseudulle rantautunut?

Kyllä tää pyöräilyvälineurheilu on hyvin vahvasti noussut myös Tampereella. Mää ymmärrän sen hyvän pyörän hankkimisen, mutta sen vaatetuksen kanssa oon vähän kummissani. Saakohan siitä pyörästä jonkun alennuksen, jos samalla sitoutuu käyttämään niitä hassuja neonspandexeja?

Mää olin 10+ vuotta sitten tyyppi joka uhosi lopettaa pyöräilyn kokonaan tai kerätä sakon toisensa jälkeen kunnes mut joudutaan viemään vankilaan elämään yhteiskunnan rahoilla, jos pyöräilykypärän käyttö tulee oikeasti pakolliseksi eikä tälleen leikkipakolliseksi. Sitten vaan jotenkin viisastuin enkä tarvinnut siihen edes minkäänlaista läheltä piti -tilannetta. Enemmänkin sitä vaan tajusi, että vaikka itse onkin niin loistava ajaja ja ennakoi ja hallitsee tilanteet, niin ai saakeli kun noi tiet on täynnä mummoja, lapsia, kuusi metriä leveältä tietä satunnaisgeneraattorilla vieviä koiranulkoiluttajia tai kahden naisen ja yksien lastenvaunujen yhdistelmiä, bemareita ja muita vaaratekijöitä, että aina asioihin ei pystykään itse vaikuttamaan. Mutta jos tosiaan ei oikeasti lähde AJAMAAN sillä pyörällä, vaan rullailee hissuksiin kauppaan tms., niin paskaako sitä kypärää silloin kantaa mukana häiritsemässä.

 

[Sistis]

Mutta jos tosiaan ei oikeasti lähde AJAMAAN sillä pyörällä, vaan rullailee hissuksiin kauppaan tms., niin paskaako sitä kypärää silloin kantaa mukana häiritsemässä.

Häiritseekö se kypärä muka sitten jotenkin? Minä en ole havainnut mitään sellaista tämän kohta kymmenen vuoden aikana, jolloin olen kypärää käyttänyt. Ja käytän sitä kyllä ihan kauppareissuillakin. Silloinkin saattaa tulla eteen vaikkapa joku autoilija tai toinen pyöräilijä. Tai vaikkapa joku roso tienpinnassa saattaa yllättää...

Mitä olen nyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana pyöräillyt, niin kaatunut olen tasan kerran. Se tapahtui hiekkatiellä lähes kävelyvauhdissa, kun tien pinta petti hieman ja käänsi äkisti meikäläisen kulkusuuntaa 90 astetta... en lyönyt päätäni, mutta sain komean mustelman (halkaisijaltaan noin 20 senttiä) sisäreiteeni, jonne ohjaustanko päätti iskeä.

Omahan on toki pääsi, mutta en ymmärrä tällaista valikoivaa suojaamista. Yhtä lailla se kallo menee halki, vaikka kaatuisit paikaltasi suoraan päällesi asfalttiin.

 

[Rod Weary]

Ei täytä mielestäni junttimaisuuden määritelmää, mutta jatketaan tuosta pyöräilyteemasta. Minusta on aika kornia, että ostetaan se tonnin fillari ja asu, jota jopa golffarit nauravat (oikeasti urheilu on mielekkäämpää asianmukaisessa varustuksessa), mutta ei raaskita ostaa sitä kolmen euron soittokelloa. Eräs arkipäivän duudsoni tuossa juuri tuli varmaan siltä 20 km lenkiltään em. vermeissä ja päätti suhauttaa viimeiset 50 m edelleen samalla vauhdilla jalkakäytävää. Ok, tuossa oli pyöräkaista, mutta sepä ei ollutkaan ihan täysin esteetön, kun varovaisuudestani huolimatta toinen koiristamme oli osittain pyöräkaistan puolella (meitä oli neljä aikuista, lastenrattaat ja kaksi koiraa kapeahkolla kadulla). Kyseinen veijari on erittäin arka kaikelle, varsinkin takaa lähestyvälle. Siitä syystä yleensä havaitsemmekin takaa tulevan vaaran ajoissa, kun koira huomaa sen aina ensimmäisenä ja yrittää siirtyä random-suuntaan mahdollisimman nopeasti. Mutta emme ehtineet kunnolla väistää tuolla vauhdilla lähestyvää kusipäätä, kun pääsi kulmanan takaa vielä yllättämään. Kunnon junttina sitten vittuilin kaverille, että soittokello on halpa ja sen käyttö ilmaista. Duudsoni veti herneet nenään, mutta katsoi parhaaksi olla lähtemättä vittuilukilpailuun minun kanssani ja luikki kotiinsa.

Käytän itse pyöräillessäni toki sekä kypärää että sitä soittokelloa. Jos joku kokee kaverille kilauttamisen vittuiluna, niin omapa on häpeänsä. Minä taas olen aina ilahtunut, kun jollain on tilannetajua koiria lähestyessään.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kyllä tää pyöräilyvälineurheilu on hyvin vahvasti noussut myös Tampereella. Mää ymmärrän sen hyvän pyörän hankkimisen, mutta sen vaatetuksen kanssa oon vähän kummissani. Saakohan siitä pyörästä jonkun alennuksen, jos samalla sitoutuu käyttämään niitä hassuja neonspandexeja?

Kyllähän vielä hassummalta (lue: juntimmalta) näyttäisi jos hyvällä pyörällä sotkettaisiin lenkkiä lepattavissa adidasverkkareissa ja puuvillaisessa olutmerkin mainos t-paidassa.

Sen ymmärrän että perus helkama kulkurilla voit pukeutua arkisemmin vaikka vetäisitkin sitä työmatkakisaasi täysiä mutta väkisin rennolla ilmellä muiden työmatkalaisten kanssa.

 

[Snakster]

Stubbilla tuskin on osaa eikä arpaa siihen että erityisesti kestävyysurheilun suosio on nousussa.

Tarkoitat varmaan kestävyyskuntoilua tai kestävyysliikuntaa. Kestävyysurheiluhan on todella surkeassa jamassa, minkä voi taas viikonloppuna todeta katsomalla Kalevan kisojen tulosliuskaa.

En tiedä, mikä tähän liittyen olisi junttia, mutta mikä tahansa liikunta tai itsestä huolehtiminen ei sitä varmaankaan ole.

 

[pettter]

Onhan pyöräilykypärän käyttö fiksua, sitä tuskin kukaan kiistää. Mutta tuossa on hieman sama juttu kuin esimerkiksi pitkissä kalsareissa. Ei kaikki käytä niitä. Ja vaikka muut eivät huomaisikaan mitä sulla on farkkujen alla, tunnet sen kuitenkin sisimmissäsi että nyt on mamikset jalassa.

 

[Sistis]

Käytän itse pyöräillessäni toki sekä kypärää että sitä soittokelloa. Jos joku kokee kaverille kilauttamisen vittuiluna, niin omapa on häpeänsä. Minä taas olen aina ilahtunut, kun jollain on tilannetajua koiria lähestyessään.

Soittokellosta samaa mieltä. Tampereella tuntui välillä siltä, että jalankulkija soittokellon kuullessaan tahtoo about käydä kurkkuun kiinni, koska kokee tämän kilauttelun samana, kuin sen, että pyöräilijä huutaisi: "Anna tilaa, ääliö!"... vaikka siitähän ei ole kyse. Samaista ilmiötä on myös havaittavissa esikaupunki Kangasalla, joskaan ei ihan niin pahana.

Koirista tuli mieleen, että minä kerran lähestyin pyörällä selkäpuolelta naisihmistä, joka ulkoilutti kahta koiraa. Kilautin oikeaoppisesti kelloa pariinkin kertaan, mutta nainen ei reagoinut tähän mitenkään. Ajattelin sitten, että ohitan hänet ja koirat niin kaukaa kuin pystyn kevyenliikenteenväylällä tekemään. Vauhdin pidin luonnollisesti melko hitaana, koska tiedän, että eläimet saattavat pelätä pyöräilijää. Niin ne tekivät nytkin. Molemmat hyökkäsivät hirveällä haukkumisella melkein alleni, ja joudin tekemään äkkijarrutuksen. Nainen ei ollut valmistautunut kilautuksistani huolimatta yhtään kohtaamiseen, eikä esim. pitänyt hihnoja kireämmällä. Syy selvisi: hänellä oli kuulokkeet korvilla ja jumputi-jumputi soi niin kovaa, että Teoston tarkastaja olisi voinut antaa laskun musiikin julkisesta esittämisestä.

En oikein tiedä, mitä olisin voinut tehdä tuossa toisin. Kauempaa en päässyt ohi, hiljempaa ei oikein voinut enää ajaa. Ja kelloakaan ei voinut soittaa kovempaa.

Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.

 

[Uleåborgir]

Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.

00-luvun loppupuolella varsinkin oli ylintä muutia suorittaa kaikki liikunta napit korvissa. Jopa silloin, kun luontoäiti olisi kyllä tarjonnut sävelet. Paljon oli ihmisiä, jotka eivät kyenneet lähtemään kävelylle ilman MP3-soitinta. On vieläkin, en minä sillä. Tilanne kärjistyy sitten, kun napit ovat korva-aukoissa myös keskustelutilanteissa. Vähän voi ehkä käyttää nappia korvan ulkopuolella, jos havaitsee, että kaverin huulet höplöttävät.

 

[ryokale]

Junttimaista on jättää pankkiautomaatilla noston yhteydessä otettu kuitti siihen kaikkien näkyville, yleensä vielä siihen numeronäppäinten päälle, jotta seuraava tulija varmasti näkee paljonko siellä tilillä on rahaa. Usein näin tunnutaan tehtävän, kun tilillä on normaalia enemmän rahaa. Kuitin jättäjistä ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä usein näin tehdään vain kun ketään ei ole lähistöllä. Tosin olisihan siinä nyt junttimainen olo, jos perässä olisikin jono ja joku osaisi yhdistää kuitin oikeaan omistajaan.

 

[Rod Weary]

Soittokellosta samaa mieltä. Tampereella tuntui välillä siltä, että jalankulkija soittokellon kuullessaan tahtoo about käydä kurkkuun kiinni, koska kokee tämän kilauttelun samana, kuin sen, että pyöräilijä huutaisi: "Anna tilaa, ääliö!"... vaikka siitähän ei ole kyse. Samaista ilmiötä on myös havaittavissa esikaupunki Kangasalla, joskaan ei ihan niin pahana.

No tuo selittää sen, mitä epäilimmekin. Itsenäisyydenkadulla pyöriä meni ohi oikealta ja vasemmalta, ja kaistamerkintöjen puutteesta johtuen meno oli aika villiä. Ihmettelin, miksi tasan yksi pyöräilijä vaivautui varoittamaan tulostaan. Teimme sen johtopäätöksen, että Tampereella kilauttelu otetaan vittuiluna. Ei tainnut mennä pieleen tuo arvaus.

Junttimaista on siis kuunnella musiikkia ulkoillessaan niin lujalla, että aiheuttaa sillä vaaroja muille tielläliikkujille.

Uskomaton pässi tuo daami, mistä puhuit. Minä olisin pysäyttänyt ja huutanut pari minuuttia päin naamaa. Varsinkin, jos koirat ovat tuollaisia suojeluvaistoisia, on todella edesvastuutonta kulkea niin, ettei ehdi reagoimaan takaa tuleviin. Tuo onkin ainoita tilanteita meikäläisen elämässä, kun en kulje kuulokkeet korvilla, jos ei ole tarkoitus jutella kenenkään kanssa.

Ehkä sekin menee junttiuden puolelle, kun varsinkin nuoret naiset ovat kasvaneet kiinni kännyköihinsä koiria ulkoiluttaessaan. Niitä näkee meinaan täällä päin aika runsaasti. Tekisi mieli paiskata niiden luurit lähimpään jordaaniin. Fifi kahdeksan metrin fleksissä ja pissistä ei ulkomaailma voisi vähempää kiinnostaa. Joskus vielä keksin jonkun jäynän noille ja toteutan sen. Onko kellään lainata koiraa, joka tykkää syödä chihuja?

 

[Rod Weary]

00-luvun loppupuolella varsinkin oli ylintä muutia suorittaa kaikki liikunta napit korvissa. Jopa silloin, kun luontoäiti olisi kyllä tarjonnut sävelet. Paljon oli ihmisiä, jotka eivät kyenneet lähtemään kävelylle ilman MP3-soitinta. On vieläkin, en minä sillä. Tilanne kärjistyy sitten, kun napit ovat korva-aukoissa myös keskustelutilanteissa. Vähän voi ehkä käyttää nappia korvan ulkopuolella, jos havaitsee, että kaverin huulet höplöttävät.

Kuulun noihin, kahdesta syystä: tykkään ihan pirusti kuunnella musiikkia aina, kun siihen on mahdollisuus. Ja b) ei voisi vähempää kiinnostaa kuunnella murreapinoiden tai muuten vaan idioottien kälätystä. Julkisessa liikenteessä tuo vielä korostuu. Rääkyviä kersoja vastaan sekään ei tosin auta, kun ei jaksa umpikuulokkeita raahata mukanaan.

 

[Palstalegenda]

00-luvun loppupuolella varsinkin oli ylintä muutia suorittaa kaikki liikunta napit korvissa. Jopa silloin, kun luontoäiti olisi kyllä tarjonnut sävelet. Paljon oli ihmisiä, jotka eivät kyenneet lähtemään kävelylle ilman MP3-soitinta.

Käytin joskus 1990-luvun alkupuolella juoksulenkilläni korvalappustereoita. Sen ajan lenkkitieni oli niin korpea, että ei siellä ketään missään näkynyt enkä muiden kanssa käynyt kertaakaan lenkillä. Vuoden 1994 jälkeen en ole kuunnellut millään laitteella mitään, kun olen lenkkeillyt. Olihan se aikoinaan pieni paine ostaa mp3-soitin, kun kaikilla alkoi semmoinen olla vaan minusta tuntui, että sieluni pysyy puhtoisempana, kun saa joskus olla kaukana kaikista tekoäänistä. Varsinkin jos oli huono sää niin musiikki oli suurena houkutuksena, sillä lenkin mieliala paranisi. Vältin nuo alkuajan kiusaukset ja nyt osaan nauttia siitä hiljaisuudesta ja omassa ajatusmaailmassa olemisessa enkä varmasti ota ketään muuta eli soittimia lenkeilleni mukaan. Soittimen ääni olisi minun perskärpäseni, ajatusteni estäjä, viihdemaailman syöpäläinen ja luovuuden estäjäni. Kieltäymyksen kautta lyhyt onni on vaihdettu suuremman luokan onneksi. Edes tuo hetki ilman kaikkea sitä ja tätä.

 

[Sim_Sam]

Ehkä Junttihinttimäisintä hommaa on ajaa avoautolla kunnon police lasit päällä, joku blondi harakka kyydissä.

 

[Karpat46]

...vaan minusta tuntui, että sieluni pysyy puhtoisempana, kun saa joskus olla kaukana kaikista tekoäänistä. Varsinkin jos oli huono sää niin musiikki oli suurena houkutuksena, sillä lenkin mieliala paranisi. Vältin nuo alkuajan kiusaukset ja nyt osaan nauttia siitä hiljaisuudesta ja omassa ajatusmaailmassa olemisessa enkä varmasti ota ketään muuta eli soittimia lenkeilleni mukaan. Soittimen ääni olisi minun perskärpäseni, ajatusteni estäjä, viihdemaailman syöpäläinen ja luovuuden estäjäni. Kieltäymyksen kautta lyhyt onni on vaihdettu suuremman luokan onneksi. Edes tuo hetki ilman kaikkea sitä ja tätä.

Aina joskus käy niin, että joku kirjoittaa tietämättään omat ajatukseni paperille (tai bitteinä verkkoon), vaikka en tiennyt noin ajattelevani. Jotenkin aina tuntunut paremmalta lenkkeillä ilman soitinta ja nyt tiedän syynkin, kiitos käyttäjänimettömän. Edellä olevan lisäksi napit korvilla juostessa huomasin alkavani hengittää musiikin tahtiin, mikä ei ole välttämättä aina optimaalisin hengitystekniikka juoksulenkillä.

 

[Jääkaappi]

Linna Cruising

 

[kesätyttö69]

Turvavyön pitäminen sen vuoksi jos sattuisi tapahtumaan kolari. Kävelettekö talvisin kypärät päässä kaduilla, nastat toppakengissä?

 

[Ikävänkantaja]

Linna Cruising

Tämän kiteytyksen jälkeen on periaatteessa turha kirjoittaa enää mitään tähän ketjuun, mutta kirjoitan silti.

Porraskäytävässä huutaminen tai kovaäänisesti puhuminen täyttää todella junttimaisen ja muista piittaamattoman käytöksen tunnusmerkit. Varsinkin hotelliolosuhteissa aivan vitun ärsyttävää.

 

[vsmo]

Linna Cruising

Tulipa tästä mieleen.

Oltiin vaimon kanssa Aulangon tekosaarilla grillaamassa ja jossain kohtaa todettiin, että jos nopeasti lähdetään niin keretään alta pois ennen Linna Cruisingin jonoa.
Pistettiin hippulat vinkumaan ja hypättiin vaimon mazdaan ottaen nokan kohti kaupunkia, kadun varsilla oli väki jenkkivehkeitä odottelemassa.
Tokaisin vaimolle "haluatko hävetä" ja pudotin vauhdin kahteenkymppiin ja avatusta ikkunasta heiluttelin ihmisille jotka jenkkivehkeitä odottelivat, osa heilutti takaisin.

Jotain mielenkiintoista apukuski sieltä jalkatilasta oli etsivinään.

Hetkeni junttina Linna Cruisingissa.