Mainos

Juniorivalmentajat

  • 259 408
  • 972

Pande30

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
On aina yhtä hämmästyttävää todeta, että seuroissa tavoitellaan mitään muuta, kuin jokaisen pelaajan oikeudenmukaista kehittämistä. Pelaajat eivät ole missään juniori- ja nuorten ikäluokassa seuran brändin tai valmentajan CV:n kiillottamista varten.

Valmentajan yksiselitteinen tehtävä on palvella työnantajiensa eli pelaajien kehitystä. Isoissa seuroissa on täysin tarpeetonta kilpavarustelua minkään ikäluokan joukkuetta pelaajarekrytoinnin kautta. Mennään omilla kasvateilla ja esim. perheen muuton tai opintojen aloittamisen vuoksi paikkakunnille muuttaneilla muiden seurojen kasvateilla. Ei niin, että ensiksi haalitaan pelaajia ja sitten keksitään heille opiskelupaikkoja. Silloin kukin seura pelaa ko. ikäluokkaan kuuluvilla pelaajilla ja sarjataso ja -sijoitus määrittyy sitten sen mukaisesti. Omia kasvatteja arvostetaan junioripolun loppuun asti, eikä potkita pois lajista seuran tai valmentajan henkilökohtaisten intressien vuoksi.

Kiekkoniiloille ja maajoukkueen menestyksen perään itkijöille tämä toki olisi ihan hirveä uudistus, kun sehän vaarantaa ihan kaiken ja seuraukset ovat kamalempia, kuin edes kuvitella saattaa. Heh, heh. Heille voi vain todeta, että yksikään pelaaja ei ole aloittanut, eikä harrasta teitä varten. Ja kyllä, tämän pitäisi kattaa ikäluokat aina U20 ikäluokkaan eli junnupoöun loppuun asti.
En ole itse valmentaja, mutta varmaan noin 99% valmentajista olisi erittäin mielellään töissä pelaajilla, mutta asia on vain niin että suurin osa valmentajista ei ole töissä sen paremmin pelaajilla kuin seurallakaan, koska eivät saa palkkaa.
No se siitä. Hyvähän se olisi että jokainen seura pärjäisi omilla kasvateilla eikä muualta värvättäisi pelaajia, mutta miten pitää sitten suhtautua niihin nuoriin jotka oma aloitteisesti haluavat vaihtaa paikkakuntaa ja mennä johonkin tiettyyn seuraan pelaamaa? Olen kuullut että joihinkin seuroihin saattaa tulla vuodessa useita satoja pyyntöjä päästä näyttämään taitonsa jotta pääsisi toivomaansa joukkueeseen. Pitäisikö vaan sanoa että mitäs olet syntynyt paikkakunnalle jossa ei ole mahdollisuuksia pelata jääkiekkoa pitkään vai kenties antaa nuorelle mahdollisuus tulla uuteen seuraan mukaan?
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
En ole itse valmentaja, mutta varmaan noin 99% valmentajista olisi erittäin mielellään töissä pelaajilla, mutta asia on vain niin että suurin osa valmentajista ei ole töissä sen paremmin pelaajilla kuin seurallakaan, koska eivät saa palkkaa.
No se siitä. Hyvähän se olisi että jokainen seura pärjäisi omilla kasvateilla eikä muualta värvättäisi pelaajia, mutta miten pitää sitten suhtautua niihin nuoriin jotka oma aloitteisesti haluavat vaihtaa paikkakuntaa ja mennä johonkin tiettyyn seuraan pelaamaa? Olen kuullut että joihinkin seuroihin saattaa tulla vuodessa useita satoja pyyntöjä päästä näyttämään taitonsa jotta pääsisi toivomaansa joukkueeseen. Pitäisikö vaan sanoa että mitäs olet syntynyt paikkakunnalle jossa ei ole mahdollisuuksia pelata jääkiekkoa pitkään vai kenties antaa nuorelle mahdollisuus tulla uuteen seuraan mukaan?
Isossa kuvassa koko seura on "töissä" pelaajia pelaajia varten ja täten myös valmentajat olipa sitten kyseessä talkoilla tai oikeassa työsuhteessa oleva valmentaja. Pelaajien lisäksi seura on omalta osaltaan myös valmentajia varten. Seurat järjestävät ja hankkivat kaikille halukkaille sekä tavoitteellisille valmentajille koulutusta.

Varmasti jokaisen seuran tavoite on pärjätä mahdollisimman pitkälle omien kasvattien kautta ja sitähän varten toimintaa tehdään, että seuran pelaajilla on ympäristö, jossa pelaaja saa apua, työkaluja ja mahdollisuuden kehittyä. Luonnollisestikin jokaisella seuralla on tavoite, että junnuorganisaatio tuottaisi pelaajia mahdollisimman paljon aina omaan edustusjoukkueeseen asti. Joka seuralla on varmasti enemmän tai vähemmän suunniteltu junnupolku, mutta jos junnutoiminta tuottaa "ylihyviä" pelaajia omien junnu- tai edustujoukkueiden sarjatasoihin nähden, niin kyllähän pelaajan pitää silloin lähteä hakemaan haasteita muualta ylemmiltä sarjatasoilta esim. Suomi-sarjasta Mestikseen ja Mestiksestä taas SM-sarjoihin.

Kyllähän jo luonnollisestikin, jos joku junnupelaaja on todella hyvä ja lahjakas, niin hänet kyllä huomataan ja hänen ei tarvitse itse kysellä näytönpaikkoja muista seuroista, vaan hänelle tullaan tarjoamaan niitä. Toki kilpaikäluokissa voi pyrkiä myös itse try outille ja sitä kautta murtautua joukkueeseen.
 

juhahujanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hyvä jääkiekko
Ne lahjakkaimmatkaan eivät ole enää 20-vuotiaina molemmissa lajeissa kansallistakaan kärkeä.
Tasoryhmät tehdään tasojen mukaan. Jos Seläänekin kävi vielä 17v kiireesti potkimassa, jonkin maajoukkuepelin, niin mikäs siinä. Toki se voi hiukan näkyä esim. peliajoissa (kahden lajin pelaaja esim huilaa silloin tällöin pelin ja antaa tilaa jollekin toiselle) mutta toisesta lajista ei missään nimessä pidä rangaista, koska monipuolinen liikunta ainakin sinne 15v asti on vain eduksi kehittymisen kannalta. Olipa se lopullinen lajivalinta mikä tahansa.
Toinen ääripää oli, kun eräällä isolla paikkakunnalla jaliksessa ei ykkösryhmään enää päässyt e-junnuikäisenä, jos ei pystynyt osallistumaan kaikkiin harjoituksiin. 3A:n kiekkoryhmässä ei olisi ollut mitään ongelmaa, että on välillä jaliksen takia poissa harjoituksista (valmentajan kommentti oli, että kunhan urheilee). No jalis loppui joustamattomuuden takia, vaikka kaverilla olisi ehkä siihen ollut paremmat lahjat...
 

hammerhill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kupittaan TPS
Toinen ääripää oli, kun eräällä isolla paikkakunnalla jaliksessa ei ykkösryhmään enää päässyt e-junnuikäisenä, jos ei pystynyt osallistumaan kaikkiin harjoituksiin. 3A:n kiekkoryhmässä ei olisi ollut mitään ongelmaa, että on välillä jaliksen takia poissa harjoituksista (valmentajan kommentti oli, että kunhan urheilee). No jalis loppui joustamattomuuden takia, vaikka kaverilla olisi ehkä siihen ollut paremmat lahjat...

Komppaan tätä, koska ketjussa tuntuu olevan valloillaan käsitys, että futista pystyisi kärkiryhmissä pelaamaan E-junnuikäisenä isolla paikkakunnalla. Ei pysty. Ns. "eliitti kilparyhmät" mitkä käyvät HJK-cupeissa ja Ruotsissa pelaamassa alkavat U11/U12 ikäisinä kertomaan pojille/vanhimmille, että poissaoloja muiden lajien harkkojen takia ei hyväksytä. Läpi talven harjoitellaan 3 viikossa + pelit kuplassa, joka tekee jääkiekon pelaamisesta joukkueen sääntöjen puitteissa käytännössä mahdottomaksi. Harrasteryhmissä tai oman ikäisissään liigaa pelaavissa porukoissa pystyy jatkamaan.

Jääkiekon puolella usein kannustetaan jatkamaan useita lajeja. Tilanne on täysin jalkapallon parantuneiden harjoitusolosuhteiden aikaansaama ja näitten kärkiporukoiden valmentajat haluavat, että pojat harjoittelevat lajitaitoja ympärivuotisesti. Tähän toki on futiksella hyvät perustelut ja varmasti näin tehdään parempia futareita. Ehkä suurin ongelma jalkapallolla on siinä, että jääkiekko on monelle E-ikäiselle vaan niin paljon kivempaa, että valinta kääntyy usein kiekon puolelle. E-ikäisenä kiekkoilijana pääsee pelaamaan isoa kenttää "oikeilla" tuomareilla ja rymistely täysillä säännöillä alkaa heti perään U13 ikäisenä. Futiksen puolella pelataan 7vs7:aa pelinohjaajien kanssa boxipaitsiolla puolikkaalla kentällä. Tämä pelitapahtumien tylsyys ja huono pelinohjaus on aika iso osa suomen jääkiekon menestystä mitä tulee lajivalintaan. :-)

Näkisin jääkiekon suurimpana riskinä tällähetkellä liiton jatkuva puuhastelu E-junioreiden sääntöjen kanssa. Pienpelit ovat ihan ok, mutta huonosti toteutetut lohkot ovat syöneet paljon iloa E-ikäisten sarjoista. Tulee liikaa murskavoittoja ja tappioita, kun tasojen määrä on vähennetty kahteen. (vain ylempi ja alempi) Näin helposti valutaan samaan sekoiluun kuin futispuolen pelit ovat tuon ikäisenä, mikä vaikuttaa poikien hauskanpidon määrään ottelutapahtumissa. Tasoja pitäisi olla isoilla paikkakunnilla neljä, kun pelataan kahdella ketjulla. (aaa+, aaa,aa,a)

Olen tässä huomannut, että iso osa lajivalintaa mihin lajiliitot itse voivat vaikuttaa on ottelutapahtumien mielekkyys. Ei se voittaako vai häviääkö pojat, vaan oliko tiukka matsi ja pääsikö peliin mukaan. Loppupeleissä lapset kokevat epäreiluksi ja tylsäksi pelit missä toisella ei ole mahdollisuuksia tai, jos tuomarointi on surkeaa. Näistä jää sinne pään syöveriin niitä kokemuksia, mitkä vaikuttavat todella paljon siihen, kummassa lajissa on kivempaa. Tuomarointi on kiekossa on valovuoden edellä jalkapalloa. Mitä tulee tasaisuuteen, siinä jääkiekko on mennyt takapakkia viimevuosina sääntömuokkauksillaan.
 
Viimeksi muokattu:

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Tuo hammerhillin viimeisen kappaleen toteamus on kokemukseni mukaan erittäin tärkeää muistaa myös harjoituksissa: peliosuuksien täytyy olla mielekkäitä. Kaikkien pitää päästä osallisiksi ja kaikkien pitäisi olla suhteellisen tasapuolisesti myös siellä voittajan puolella. Harjoituksissa pitää myös ottaa rikkeet pois eli ainakin hyvittää rikottua pelaajaa. Toistan varmaan itseäni, mutta harjoituksissa näkee liian usein sellaista, mitä ei lasten pipolätkässä katsota pitkään pelaajien toimesta: toinen osapuoli hauskuuttaa itseään toisen osapuolen kustannuksella. Tietenkin jos haluaa saada jonkun pojan lopettamaan, niin kannattaa pistää pelaaja johdonmukaisesti altavastaajajoukkueeseen.
 

Arts

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, TPS, TUTO-Hockey
Näkisin jääkiekon suurimpana riskinä tällähetkellä liiton jatkuva puuhastelu E-junioreiden sääntöjen kanssa. Pienpelit ovat ihan ok, mutta huonosti toteutetut lohkot ovat syöneet paljon iloa E-ikäisten sarjoista. Tulee liikaa murskavoittoja ja tappioita, kun tasojen määrä on vähennetty kahteen. (vain ylempi ja alempi) Näin helposti valutaan samaan sekoiluun kuin futispuolen pelit ovat tuon ikäisenä, mikä vaikuttaa poikien hauskanpidon määrään ottelutapahtumissa. Tasoja pitäisi olla isoilla paikkakunnilla neljä, kun pelataan kahdella ketjulla. (aaa+, aaa,aa,a)

Tähän liittyen, niin kyllä etelän alueella ainakin on tälle kaudelle tuotu ns. tasolohkot. Se on toteutettu niin, että ylemmässä ja alemmassa lohkossa on molemmissa vielä ylempi ja alempi lohko. Tasoja on siis neljä. Liitto kyseli syksyllä seuroilta mille tasoille kukin seuraa haluaa ryhmiään ilmoittaa. Sen verran kun ehdittiin syksyllä pelata, niin aika hyvin oli tasaisia pelejä, toki aina löytyy joka tasolta niitä vähän heikompia.

Liitto vain tässä sössi hieman, kun ei ole tätä avoimesti kertonut vaan tästä on nimenomaan jopa kielletty keskustelemasta. Meidän joukkueessa tämä neljä lohkoa on mahdollistanut sen, että kaikille on oikeasti saatu niitä oikean tason pelejä ja sitten on myös pystytty tarjoamaan niitä hieman kovempiakin pelejä kaikille.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

hammerhill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kupittaan TPS
Liitto vain tässä sössi hieman, kun ei ole tätä avoimesti kertonut vaan tästä on nimenomaan jopa kielletty keskustelemasta. Meidän joukkueessa tämä neljä lohkoa on mahdollistanut sen, että kaikille on oikeasti saatu niitä oikean tason pelejä ja sitten on myös pystytty tarjoamaan niitä hieman kovempiakin pelejä kaikille.

Todella hieno homma, että etelässä on saatu homma toimimaan. Noin sen juuri pitää mennäkkin ja jos ei sitten ihan neljään tasoon ole rahkeita, niin kolmekin on todella hyvä poikien kannalta. Jokainen saa pelejä, missä pystyy vaikuttamaan ja pelaamaan kiekollisena.

Alueella mitä itse seuraan, niin sääntöä tulkittiin kirjaimellisesti ja syksyn aikana tuli kaksikin tiukkasanaista liiton myllykirjettä, jossa muistutettiin ettei yli 15 maalin tuloksia saa kirjata tulospalveluun. Pelien taso varsinkin U11/E2-ikäisissä on ollut järkyttävää, 15-30 maalin eroja viikosta toiseen, kun AAA tason niput myllyttävät AA-porukoita ja sitten alemmassa kiekon juuri aloittaneet joutuvat seisoskelemaan, kun 3-4 vuotta luistelleet AA pojat pyörittävät peliä, kun puhdasta A:n sarjaa ei enää ole. Siihen tippuu sitten hanskat, kun sopivia pelejä ei kyetä tarjoamaan, vaikka hyvin pitäisi pystyä aloittamaan jääkiekko vielä E-ikäisenä. Virallisesti 3-kirjaintasoja ei enää U11/U12 junioreissa ole, vaan vain ylempi ja alempi.

Pienpeleissä tämä vielä korostuu entisestään ja helposti pelaaminen lopahtaa. Pienpelit on todella hyvä idea ja konsepti, mutta tapa millä liitto pelit järjesti on huono. Paljon parempi olisi ollut pelata vähän isonkentän pelejä alkuun ja sitten niiden perusteella luoda 2-3h pienpeli miniturnauksia, jossa oltaisiin pelattu 3vs3:ia 3-4 joukkueen kesken. Näin ei olisi osunut täysin toispuoleisia pienpelejä, jotka päättyvät kirjaimellisesti 50-2. Tasaiset pienpelit ovat olleet pojille hauskoja ja kehittäviä. Niitä vain nykyisissä lohkoissa tapahtuu harvakseltaan... käytännössä tuurilla.

Olisiko tässä "kielletty keskustelemasta" hiljaisuudessa etelässä kyse yksinkertaisesti vain siitä, että haluttiin E-ikäisten asioista päättävän valiokunnan kasvot säilyttää, koska ei varmaan ole yhtään ainutta aluetta jolle tämä kahden tasolohkon sääntö olisi ollut mieluinen saatikka poikia innostava? Varmaan moni muukin alue olisi halunnut toimia Etelän tavoin? Hiljaa kun asiat hoidetaan, muut ei kerkeä sanoamaan miksei mekin saada tehdä noin..

Tämä sääntö on nyt ollut parikautta voimassa, joten en yhtään ihmettele, jos tässä tapahtuu U-käännös ja homma muuttuu ensikaudeksi tasolohkojen kohdalla, senverran surkeaa on ollut, että varmasti norsunluutorniin asti on murina kuulunut. Toivottavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo hammerhillin viimeisen kappaleen toteamus on kokemukseni mukaan erittäin tärkeää muistaa myös harjoituksissa: peliosuuksien täytyy olla mielekkäitä. Kaikkien pitää päästä osallisiksi ja kaikkien pitäisi olla suhteellisen tasapuolisesti myös siellä voittajan puolella. Harjoituksissa pitää myös ottaa rikkeet pois eli ainakin hyvittää rikottua pelaajaa. Toistan varmaan itseäni, mutta harjoituksissa näkee liian usein sellaista, mitä ei lasten pipolätkässä katsota pitkään pelaajien toimesta: toinen osapuoli hauskuuttaa itseään toisen osapuolen kustannuksella. Tietenkin jos haluaa saada jonkun pojan lopettamaan, niin kannattaa pistää pelaaja johdonmukaisesti altavastaajajoukkueeseen.

läpy. Näinhän se piti aloittaa?
Ei tästä montaa aikaa ole, kun nimim. läpy ehdotti, että joku muu (kuka?) tekee jaot.

Korjaa ihmeessä jos olen väärässä:
Kuka valmentaja tekisi varta vasten epätasaisia jakoja junnuissa?
Missä harjoituksissa (ikäluokka? taso?) näet (kuten mainitset) usein sellaista?

Vanhemmissa junnuissa voi epätasaisia jakoja tehdä psykologiamielessä, katsoa miten pelaajat reagoivat tilanteeseen.

Mutta kuka nyt helvetissä laittaisi tahallaan toisia altavastaajiin ja toisia ei? Joskus niin vaan käy pakosti.

Eikö nimim. läpy ole koskaan pelannut ”isompia poikia” vastaan vaikkapa pihapelejä? Tai miksei oikeitakin pelejä?
Itselleni ne antoivat pikkupoikana eniten, kun altavastaajana pääsikin yllättämään.
Toki jos kaiken pitää olla helppoa ja tasaista, mikäs siinä sitten.
 

Rene Saari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hamilton Mustangs
läpy. Näinhän se piti aloittaa?
Ei tästä montaa aikaa ole, kun nimim. läpy ehdotti, että joku muu (kuka?) tekee jaot.

Korjaa ihmeessä jos olen väärässä:
Kuka valmentaja tekisi varta vasten epätasaisia jakoja junnuissa?
Missä harjoituksissa (ikäluokka? taso?) näet (kuten mainitset) usein sellaista?

Vanhemmissa junnuissa voi epätasaisia jakoja tehdä psykologiamielessä, katsoa miten pelaajat reagoivat tilanteeseen.

Mutta kuka nyt helvetissä laittaisi tahallaan toisia altavastaajiin ja toisia ei? Joskus niin vaan käy pakosti.

Eikö nimim. läpy ole koskaan pelannut ”isompia poikia” vastaan vaikkapa pihapelejä? Tai miksei oikeitakin pelejä?
Itselleni ne antoivat pikkupoikana eniten, kun altavastaajana pääsikin yllättämään.
Toki jos kaiken pitää olla helppoa ja tasaista, mikäs siinä sitten.
Sanotaan näin, että kyllä lapset itse tietävät, kun ei jaot mene valttämättä tasan.
Ja aika usein lapset ovat olleet näissä asioissa oikeassa, ainakin mitä on saanut tulostaululta lukea.
 
Sanotaan näin, että kyllä lapset itse tietävät, kun ei jaot mene valttämättä tasan.
Ja aika usein lapset ovat olleet näissä asioissa oikeassa, ainakin mitä on saanut tulostaululta lukea.

Kyllä vain ja miksei näin voisi olla?
Lähinnä pointti haki nimim. läpyn täysin ristiriitaisia innovaatioita viestistä toiseen ja takaisin.

Tätä tulostaulujuttua en oikein ymmärtänyt? Ei kai peleistä ja treeneistä ole tarkoitus tasaisia tehdä?

Olen toki tässä vuosien varrella nähnyt kaikenlaista sarjajärjestelmää, mutta yhä paras järjestelmä on se, missä pelaaja (tai vanhempansa), koitsi ja seura yhdessä toteavat tason olevan se tai tuo.
Sille harvoin mahtaa mitään, että jossain sarjassa joku toimija ei ole tietoinen alueensa (ja/tai oman jenginsä) tasosta ja ilmoittaa jonkun joukkueen täysin väärään sarjaan.

Mutta jos haluaa pelit tasaisiksi ja kaikille saman peliajan, niin ainahan voi liitolle ehdottaa vaikka sellaista ideaa, että kaikille nauhat ja toimitsijat viheltelee minuutin vaihtoja...eikun se olikin Nuori Suomi-innovaatio ja käsittämätön keksintö tasapäistämiseen olikin...
 
Visa vinkuu ja isät tekee jakoja pienessä päässä, joskus, ei aina.

Täytyypi kysyä, notta miten postauksesi liittyi ketjun aiheeseen?

Ja jos Visan vinkuminen liittyi jotenkin nimimerkkiini, olen kovasti hämmentynyt. Ethän vaan nyt möksötä, jos joku kyseenalaistaa, kysyy tai haluaa tarkennusta johonkin kirjoittamaasi? Voit vastata kernaasti aiheeseen (edes kerran) vaikka yv:nä, jos et ilkeä haastaa itseäsi näin ”julkisesti”. Eihän meidän samaa mieltä juniorivalmentajista tai - valmennuksesta pidäkään olla. Vai pitääkö?
 

Glove

Jäsen
Täytyypi kysyä, notta miten postauksesi liittyi ketjun aiheeseen?

Ja jos Visan vinkuminen liittyi jotenkin nimimerkkiini, olen kovasti hämmentynyt. Ethän vaan nyt möksötä, jos joku kyseenalaistaa, kysyy tai haluaa tarkennusta johonkin kirjoittamaasi? Voit vastata kernaasti aiheeseen (edes kerran) vaikka yv:nä, jos et ilkeä haastaa itseäsi näin ”julkisesti”. Eihän meidän samaa mieltä juniorivalmentajista tai - valmennuksesta pidäkään olla. Vai pitääkö?
Eipä siitä saisi kovin paljoa keskustelua aikaiseksi jos oltaisiin samaa mieltä kaikista asioista. Hyvä vaan, että on erilaisia mielipiteitä.
 

Rene Saari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hamilton Mustangs
Kyllä vain ja miksei näin voisi olla?
Lähinnä pointti haki nimim. läpyn täysin ristiriitaisia innovaatioita viestistä toiseen ja takaisin.

Tätä tulostaulujuttua en oikein ymmärtänyt? Ei kai peleistä ja treeneistä ole tarkoitus tasaisia tehdä?

Olen toki tässä vuosien varrella nähnyt kaikenlaista sarjajärjestelmää, mutta yhä paras järjestelmä on se, missä pelaaja (tai vanhempansa), koitsi ja seura yhdessä toteavat tason olevan se tai tuo.
Sille harvoin mahtaa mitään, että jossain sarjassa joku toimija ei ole tietoinen alueensa (ja/tai oman jenginsä) tasosta ja ilmoittaa jonkun joukkueen täysin väärään sarjaan.

Mutta jos haluaa pelit tasaisiksi ja kaikille saman peliajan, niin ainahan voi liitolle ehdottaa vaikka sellaista ideaa, että kaikille nauhat ja toimitsijat viheltelee minuutin vaihtoja...eikun se olikin Nuori Suomi-innovaatio ja käsittämätön keksintö tasapäistämiseen olikin...
Ymmärsin tämän niin, että kaksi ryhmää samasta joukkueesta pelaa vaikka nyt turnauksessa (ei tasoryhmiä).
Toinen voittaa koko roskan, toinen jumbona. Näin kärjistetysti.

edit. ja tosiaan, tätä nykyä E:ssäkin (ilm. myös vanhassa E1:ssä) vihelletään vaihdot / katkot.
Kun pelataan pienpelejä.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Jos tykkää tasaisista jaoista niin ok, jos ei, niin sekin varmaan ok. Oman kokeman mukaan tasaiset jaot sekä tasoryhmät ovat hyvä asia nimimerkki hammerhillin jo mainitsemista syistä.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Eipä siitä saisi kovin paljoa keskustelua aikaiseksi jos oltaisiin samaa mieltä kaikista asioista. Hyvä vaan, että on erilaisia mielipiteitä.
Totta, Suomessa on sananvapaus ja tässäkin ketjussa on hyviä keskusteluja kuten myös jääkiekko ja vanhemmat ketjussa. Siinä kohtaa lähdetään harhateille, jos ihan hatusta heitetään ilmoille kaikenmoisia syytöksiä lajia tai toimijoita kohtaan. Ensin annetaan ymmärtää, että kyseessä on ollut omakohtaisia kokemuksia ja sitten, kun pyydetään tarkempia selityksiä, syitä ja tarjotaan ratkaisuja koettuihin ongelmiin, niin kyse onkin ollut ilmeisesti pelkästään vain periaatteellisista mielipiteistä. Luulen, että tässä kohtaa on kyse vain halusta hämmentää keskustelua ja osin siinä on jopa onnistuttu. Mutta kyllähän kaikki, jotka ovat joskus olleet tai ovat edelleen oikeasti jääkiekossa ja seuratoiminnassa mukana tai on junnun vanhempi osaavat eroittaa onko kirjoittajalla oikeasti asiaa vai kirjoittelee vain muuten lämpimikseen.

Tässä viestiketjussa on ollut mukava lukea asiallisia ja asiantuntevia kirjoituksia valmentamisesta sekä eri kokoisten seurojen toiminnasta ympäri Suomea. Perustellut kirjoitukset onnistumisista kuten myös, missä on menty mönkään ovat aina hedelmällisiä ja niistä voi aina oppia jotain uutta.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Rene Saari. Tuo tasoerojen repeäminen on tosiaan ongelma pienessä päässä: aaa-ryhmä kehittyy ja voittaa, saman ikäluokan aa-ryhmä häviää jatkuvasti murskaluvuilla, mikä sitten aiheuttaa (turhia) lopettamisia. Oman kokeman mukaan aika suuria eroja on seurojen välillä tuossa suhteessa, mikä saattaa kieliä eroista tekemisen tasossa ja ennen kaikkea arvomaailmasta.
 
Rene Saari. Tuo tasoerojen repeäminen on tosiaan ongelma pienessä päässä: aaa-ryhmä kehittyy ja voittaa, saman ikäluokan aa-ryhmä häviää jatkuvasti murskaluvuilla, mikä sitten aiheuttaa (turhia) lopettamisia. Oman kokeman mukaan aika suuria eroja on seurojen välillä tuossa suhteessa, mikä saattaa kieliä eroista tekemisen tasossa ja ennen kaikkea arvomaailmasta.

Taas olisi melkoisen mielenkiintoista tietää mitä nimim. läpy on kokenut ja minkä tason seuroissa hän on seurantaa ja analyysia tehnyt? Taas järjetön yleistys, ”kokemuksella” monista seuroista......?

Se, että joku joukkue/yksilö (on laji mikä tahansa) häviää ottelun pystyyn, murskaluvuilla, miten tahansa, ei pitäisi vaikuttaa kenenkään lopettamiseen. Jos vaikuttaa, ei kannata edes pelata Kimbleä. Ja se perustunee pääasiassa tuuriin?
Toki toimijoiden tehtävä on löytää sopiva sarjataso
Ja tottakai seuroissa on eroja. Kaikkialla ei ole mahdollisuutta valita koutseja tai saati rakentaa monen eri a:n jengejä.

T. Nimim. ”Hävittiin eka virallinen jääkiekko-otteluni 7-vuotiaana 18-1.
En lopettanut, pelasin sen jälkeen vielä 20 vuotta. Eka virallinen fudismatsi hävittiin 17-1. Pelaan fudista vieläkin.”
 

Arts

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, TPS, TUTO-Hockey
Itse olen siis mukana U11-ikäluokan kanssa, ja tosiaan nyt tälle kaudelle kun siirryimme ison kentän peleihin tuli mukaan myös nämä 3vs3 pienpelit. Itse pidän näitä pienpelejä erittäin hyvinä, sillä varauksella, että pelataan suhteellisen tasaista vastustajaa vastaan. Etelässä tämä on aika hyvin toteutunut, mutta erot tulevat siinä esiin, että isommalla seuralla löytyy huomattavasti enemmän niitä riittävän hyviä pelaajia, ja taas jollain pienemmällä seuralla voi olla vaikkapa vain 20 pelaajaa ryhmässään, joista 4 on vaikkapa AAA-tasoa ja 7 AA-tasoa ja 9 A-tasoa tai jopa sen alle, eli juuri aloittaneita. Mihin tasoille tämän seuran pitäisi ilmoittaa ryhmänsä? Tuosta saa yhden hyvä AA-joukkueen, mutta kaikilla muilla tasoilla tuleekin sitten jo ongelmia - on joko liian hyvä ryhmä tai liian huono. Tästä ainakin osittain johtuu, että tulee näitä, että joukkueita on väärillä sarjatasoilla ja tulee lunta tupaan tai sitten viedään vastustajaa kuin sitä kuuluisaa litran mittaa.

Pienellä kentällä tarvitset sitten yhteen peliin 12+2 pelaajaa, niin jos yllä mainittu joukkue pelaa AAA-tasolla (ylimmällä), niin eivät millään pärjää isompia seuroja vastaan, kun taas isolla kentällä peli voi olla tasaisempi, kun saavat suhteessa enemmän AAA-pelaajia kokoonpanoon, myös tämä on näkynyt tällä kaudella.

Mitä tulee tuohon vaihtojen viheltämiseen pikkukentällä niin, pidän sitä kyllä hyvänä, koska lyhyellä vaihdolla pystytään pitämään tempoa korkeammalla ja peliaikaa tulee kaikille ihan varmasti tarpeeksi, kun vedät jokatoista vaihtoa.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Onhan ollut monesti myös niin päin, että 3A-tasoryhmä häviää pelejä omassa sarjassaan isoin lukemin, mutta 2A-tasoryhmä taas voittaa pelejä omassa sarjassaan. Yleensä, jos jompi kumpi tasoryhmä tai molemmat häviää jatkuvasti pelejä, niin silloin ikäluokassa/joukkueessa voi olla sen verran vähän harrastajia ettei saada kasattua kunnolla kahta eri tasoryhmää. Pääasia kuitenkin on, että jokainen pelaaja pääsisi pelaamaan oikean tasoisia pelejä ja joukkueiden kannalta olisi tärkeää, että pelit olisivat tasaisia vääntöjä, eikä tulisi suurilukuisia tappioita taikka voittoja. Varsinkin pienemmässä päässä lopputuloksella ei ole sinänsä edes väliä, kun vaan pelit olisivat tasaisia. Se kehittää pelaajia.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Itseä toistaen hyviä kokemuksia on siitä, että eri seurojen pelaajat laitetaan (tason mukaan) sekajakoihin ja pelataan pienpelejä. Tällöin saadaan helpommin tasaisia pelejä ja pelaajatkin ovat tykänneet vaihtelusta. Jostain syystä ilmipiirikin on ollut hyvä ja homma toiminut ehkäpä jonkin sortin suvaitsevaisuusharjoituksena.
 
Onhan ollut monesti myös niin päin, että 3A-tasoryhmä häviää pelejä omassa sarjassaan isoin lukemin, mutta 2A-tasoryhmä taas voittaa pelejä omassa sarjassaan. Yleensä, jos jompi kumpi tasoryhmä tai molemmat häviää jatkuvasti pelejä, niin silloin ikäluokassa/joukkueessa voi olla sen verran vähän harrastajia ettei saada kasattua kunnolla kahta eri tasoryhmää. Pääasia kuitenkin on, että jokainen pelaaja pääsisi pelaamaan oikean tasoisia pelejä ja joukkueiden kannalta olisi tärkeää, että pelit olisivat tasaisia vääntöjä, eikä tulisi suurilukuisia tappioita taikka voittoja. Varsinkin pienemmässä päässä lopputuloksella ei ole sinänsä edes väliä, kun vaan pelit olisivat tasaisia. Se kehittää pelaajia.

Tavallaan näin ajattelen itsekin, osittain.
Osittain siksi, että myös selkeästi häviävällä jengillä voi olla (ja olen useasti myös nähnyt) joukossaan selkeästi parempia pelaajia, jotka jatkossa oikeassa valmennuksessa tekevät sillä hetkellä heikommista yritteliäämpiä ja parempia joukkuepelaajia.
En halua siis tasapäistää pelaajia, vaan pelejä joissakin määrin.
Tasamaan hiihto ei ole hirmuisen kehittävää, ainakaan henkisesti.
 

Arts

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, TPS, TUTO-Hockey
Olen täysin samaa mieltä, että tasaiset pelit ovat kaikkein parhaimpia ja niistä usein pelaajatkin tuntuvat syttyvän eniten.

Sellainen ongelma on myös näissä eri seurojen eri toimintaperiaatteissa, tai ehkä se on joukkueen valmentajien periaate, mutta toiset tuntuvavat järjestään peluuttavan vain ihan sitä ykköskoria siellä ylimmässä lohkossa, kun me taas yritämme pitää mielessä pelaajien pitkän aikavälin kehittymisen ja sen, että näillä U11 pelien tuloksilla ei ole väliä. Me siis yleensä kierrätämme näissä ylimmänkin peleissä 2-3 pelaaja sieltä toiseksi ylimmältä tasolta, jotta tulee riittävän laajalle otannalle kovia pelejä - toisilla taas tuntuu kokoonpanot olevan lukittu.

Meillä on siis päämääränä se, että tulisi se 50 pinnaa oman tason pelejä, 25 pinnaa kovempia ja 25 vähän kevyempiä. Tämä on ollut myös ollut vanhempien mieleen, eikä ole tullut nurinaa kokoonpanoista. Tämä koskee meillä myös valmennuksen lapsia, eli kellään ei ole etuoikeuksia.

Toinen asia on sitten pelipaikat ja taktinen puoli - me seuraamme sitä, että kaikki pelaavat tasaisesti kaikkia paikkoja pl. maalivahti, mutta meidän maalivahdit pelaavat myös kentällä niitä alimman tason pelejä tai niitä mihin taso riittää. Monessa joukkueessa näkee selvästi, että tietyt pelaavat aina samoilla paikoilla ja sitä, että myös on harjoiteltu ison kentän peliä. Me olemme taas hyvin vahvasti keskittyneet taitopuoleen ja lajitaitoihin yleensä, joka näkyy mm. siten, että isolla kentällä Jokerit mm. vie meitä aina sillä taktisella puolella, vaikka pelaajien taitotaso ei isosti eroa, mutta pikkukentällä pärjäämme kelle vain, koska siinä taktiikalla ei ole juurikaan merkitystä.
 
Suosikkijoukkue
Me olemme HIFK
Tasaiset pelit kehittävät junnuja eniten, ja se kehittää kaikista eniten, että pelaat hieman itseäsi parempia vastaan. Silloin joutuu ylittämään itsensä eli antamaan sen legendaarisen 110% itsestään, jos haluaa pärjätä. Tällaisia pelejä on kuitenkin vaikea junnuille järjestää.

Turussa tehdään erittäin hyvää junnutyötä, arvostan sitä isosti. Olen seurannut sitä sivusta juttelemalla paikallisten koutsien kanssa ja seisomalla vastustajan vaihtoaitiossa viime kausina pitkälti toistakymmentä kertaa TPS:ää vastaan.

Jokereissa keskitytään myös pelkästään taitopuoleen, lajitaitoihin ja yksilön kehitykseen, eikä taktiikoita vielä mietitä nuorimpien junnujen kanssa. U16:sta eli C-junnuissa alkaa meilläkin vasta tulla taktiikkaa mukaan. U15- ja U14-ikäisissä löytyy myös useita pelaajia, jotka vielä kokeilevat pelaamista sekä puolustajana että hyökkääjänä.

Mulla ei ollut tarkoituksena tässä provota eikä viisastella vaan kertoa vain faktat. Jokereihin on kovasti imua ja halua siirtyä ympäri pääkaupunkiseutua joka vuosi ja joka ikäluokkaan, eikä täällä ole kuin kaksi joukkuetta samassa ikäluokassa U14 asti ja sen jälkeen U15 tiivistyy yhteen joukkueeseen. Kilpailu pelipaikoista Jokereihin on täällä kovaa.
 

Piiskuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oranssi, sympatiat sinisille
Meillä on siis päämääränä se, että tulisi se 50 pinnaa oman tason pelejä, 25 pinnaa kovempia ja 25 vähän kevyempiä. Tämä on ollut myös ollut vanhempien mieleen, eikä ole tullut nurinaa kokoonpanoista. Tämä koskee meillä myös valmennuksen lapsia, eli kellään ei ole etuoikeuksia.
Jalkapallosta tuttu tämä 50/25/25 -malli. Ajatuksena ihan hyvä, tuossa tosin voi aika pian alkaa vastustajat murisemaan jos ikään kuin "liian hyvät" pojat käyvät ratkomassa AA-tason pelejä. Se nyt tietysti on sitten jokaisen valmentajan arvioitava tykönään, antaako tällaisen vaikuttaa oman joukkueen toimintaan. Jos tuo malli pitää vanhemmat tyytyväisinä ja sitä kautta tuo rauhaa tekemiseen, kannattanee tuota soveltaa jatkossakin.

Oman pienen hankaluutensa tuossa 50/25/25 -mallissa muodostaa ainakin kovatasoisemmissa joukkueissa myös se, mistä löytää niitä "kovempia pelejä" ihan sen terävimmän kärjen pojille? Vanhemmasta ikäluokasta, luonnollisestikin, mutta ongelmaksi tuppaa tuolloin helposti muodostumaan edellisen ikäluokan vanhempien suhtautuminen joukkueen AAA-peliryhmässä satunaisesti vieraileviin, "ohituskaistaa" pitkin parrasvaloihin tunkeileviin "pikkupoikiin". Tavallaan ymmärrettävää sinänsä - vieväthän nämä nuoremmat aina pelipaikan joltakulta ko. ikäluokan omista pojista, joilta jää sillä kertaa kokematta peli oman ikäluokan kovemmassa tasoryhmässä. Toisaalta näissäkin tapauksissa vanhempien "helvettiäkö nuo tänne tulevat" -asenne tarttuu nanosekunnissa poikiin, ja henki pukukopissa saattaa alkaa rakoilla aika ikävästi. Vastaavasti ns. "helppojen" pelien löytäminen ihan niille porukan heikoimmille pelaajille ei sekään ole ihan helppo rasti, ja saattaa edellyttää aikamoista suunnittelua valmennukselta. Jottei nämä sinänsä ihan hyvät ideat jäisi vain saavuttamattomiksi tavoitteiksi yhden yksittäisen ikäluokkajoukkueen vanhempainillan power point -spektaakkelissa, peliryhmien ja myös ikäluokkien välillä tapahtuvat kierrätykset tulisi ottaa osaksi koko seuran toimintakulttuuria. Ja nämä seuran toimintatavat tulisi tehdä selväksi vanhemmille vuosittain vanhempainkokouksissa, jo heti niistä uusista, vasta perustettavista ikäluokista alkaen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös