Juniorivalmentajat

[Glove]

Kovia pelejä saa pelaamalla vanhempaa ikäluokkaa vastaan. Lähin vastustaja löytyy omasta seurasta. Ei liene mahdottomuus järjestää harjoitusvuoroja niin, että molemmilla on vuorot peräkkäin ja pelataan koko kaksi tuntia. Ainakin omilla joukkueilla tämä on onnistunut. Pataanhan noissa yleensä tulee, mutta saadaan kova peli. Ja mikä onkaan se fiilis kun saa kairattua sitä vanhempaa porukkaa vastaan vaikka tasapelin, saati voiton.

 

[läpy]

Tuo Gloven perinteinen malli on minusta ollut se toimivin, tosin ei sekään ongelmaton, kun vanhemmalla ikäluokalla ei ole muuta kuin hävittävää. Minä en tuosta 50/25/25 -mallista niin kauheasti ole ollut innostunut, koska loppupelissä laadukkaalla harjoittelulla on kuitenkin se suurin merkitys pelaajan kehityksessä ja kaikki nuo kokoonpanokikkailut vievät käytännössä aika paljon energiaa - kaikilta.

 

[Arts]

Se on totta, että aikaa siinä menee, että pidät kunnolla kirjaa kaikkien peleistä ja tasoista ja yrität pitää kiinni tästä suunnitelmasta. Ongelmat tulevat nimenomaan niissä ääripäissä, mitä täällä jo mainittiinkin. Ihan kärki, pitäisi tosiaan saada sinne vuoden vanhempien mukaan pelaamaan, mutta siinä on meillä haasteena se, että nämä meidän pelaajat eivät halua mennä vanhempien mukaan. Meillä on ikävästi sellainen tilanne, että vanhemman ikäluokan koutsi on tyyliltään sellainen, että pelaajat jotka ovat siellä käyneet, eivät ole enää halunneet sinne mennä. Häntäpään kavereita on tarkoitus ensi kaudella peluuttaa jonkun verran nuoremmissa, kun nuorempi ikäluokka siirtyy myös isolle kentälle - tähän nuorempaan ikäluokkaan on meillä todella hyvä keskusteluyhteys.

Meidän seuralta ei kauheasti mitään tukea tule, vaan kaikki asiat on joukkueiden valmennuksen harteilla ja valmennuksen laadusta kiinni - se sitten myös näkyy myös hyvin erilaisena toimintana eri ikäluokkien välillä.

 

[Väärävaihto]

Jos jonkin ikäluokan kärkipelaajat ovat selvästi muita ikäisiään edellä, niin heille pitää saada sopivia haasteita heidän kehityksensä kannalta siirtämällä heidän ns. kotipesä vanhempaan ikäluokkaan. Ei mitään satunnaisia kokeiluja, jos kerran mahtuvat hyvin vanhempaan porukkaan lähtökohtaisesti kahteen eka kenttään.

Tuo Artsin kokema tilanne, että pelaajat eivät halua mennä valmentajasta johtuen pelaamaan enää vanhempaan ikäluokkaan on ikävä asia. Seuran pitää selvittää perin juurin, mistä se johtuu, onko syy todellakin valmentajassa vai kenties jossain muussa? Mutta myös tuo on ikävä asia, jos seuralta ei saa tukea. Seurassa missä itse pääosin aikoinani olin mukana, niin siellä päätökset kunkin pelaajan kotipesästä tai muista kokeiluista eri ikäluokkien välillä päätti valmennuspäällikkö ikäluokista riippuen yhdessä seuravalmentajan kanssa. Joukkueiden valmentajat toki ovat päätöksen teossa mukana ja heitä kuunnellaan, mutta valmennuspäällikkö on se, joka päättää mahdollisen siirron, ei joukkueiden valmentajat.

Ikäluokkien välille tulee toiminnassa väkisinkin jonkin verran eroa, sillä jokaiselta valmentajalta jää toimintaa kuitenkin se oma jälki. Mutta laadussa ei saa olla isoja heittoja ja siksi seurat yleensä ovatkin tehneet linjaukset siitä, mitä ja miten missäkin ikäluokissa harjoitellaan. Seuran työntekijät valmennuspäällikön johdolla seuraavat, että linjauksia toteutetaan. Jos havaitaan, että jossakin ikäluokassa ei ole tarpeeksi laadukasta tekemistä, niin siihen puututaan ja yleensä viimeistään seuraavalla kaudella touhua vetää eri valmentaja, jos ei muu auta. Vanhemmat mittaavat valmennuksen tasoa usein sillä, miten joukkue pärjää tuloksellisesti, mutta seuran urheilupuolesta vastaavat tahot katsovat tuloksen taakse, mitä toiminta on arjessa miten pelaajat kehittyvät yksilötasolla. Tämä onkin tainnut tulla jo esiin tässäkin viestiketjussa useamman palstalaisen toimesta.

 

[Jymäkkä]

Tasaiset pelit kehittävät junnuja eniten, ja se kehittää kaikista eniten, että pelaat hieman itseäsi parempia vastaan. Silloin joutuu ylittämään itsensä eli antamaan sen legendaarisen 110% itsestään, jos haluaa pärjätä. Tällaisia pelejä on kuitenkin vaikea junnuille järjestää.

Kyllä näin, mutta lisäisin vielä, että myös pelit hieman heikompia vastaan voivat kehittää todella paljon. Varsinkin pelaajilla, joilla itseluottamus ei ole vielä ihan kunnossa, tuo pelaaminen parempia vastaan ei aina toimikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Heikompia vastaan saa sitten kentällä "tehtyä asioita" paremmin, ja tulee onnistumisen elämystä ja itseluottamus kohoaa.

Mutta tietenkin tällainenkin liiallisena mukavoittaa turhaan, mutta sopivassa suhteessa molempia ryhmän tason mukaan olisi varmaan ideaali.

 

[Zer0u]

U11 ja U12 sarjojen 3v3 pelit ovat tosiaan hyvä uudistus. Tosin ottelut ovat melko usein melko epätasaisia, joten tämä on iso miinus. Tässähän oli ideana, että pelaajia saisi sekoittaa myös vastustajajoukkueen kanssa, jotta pelit olisivat mahdollisimman tasaisia. Enpä kyllä ole kuullut tai nähnyt, että kukaan valmentaja näin olisi tehnyt.

Se on totta, että varsinkin pienemmissä seuroissa ja miksei myös isommissa seuroissa harmittavasti osalle valmentajista voittaminen on kaikki kaikessa jopa näissä sarjoissa. Ihme hommaa, että seura ei puutu näihin asioihin. Pienet seurat myös saavat vanhemmilta kovaa painetta, että pitää ilmoittaa kovimpaan tasosarjaan meidän joukkue ja seurat tekevät sitten tämän perusteella ratkaisun. Tämä on ikävä piirre sarjajärjestelmissä. Ehkä vanhemmat uhkaavat äänestää jaloilla, jos joudutaan pelaamaan tasollisesti huonommassa sarjassa, vaikka pelit olisi oikean tasoisia. Ja käytännössä syksyn sarjoihin voi vaan ilmoittautua.

Olen samaa mieltä edelleen, että E-junnuikäisiä pelaajia ei pitäisi tiputtaa joukkueesta pois. Ovat liian nuoria siihen. Mutta onko täällä kenelläkään oikeasti antaa konkretiaa, jos pelaajia sattuu oikeasti olemaan yksinkertaisesti "liikaa" resursseihin nähden? Olen aikaisemmin ketjussa puhunut asiasta myös. Jäätä ei kaikkialla yksinkertaisesti vain ole tarpeeksi. Harjoitukset ehkä saadaan jotenkin meneen vielä läpi, mutta sitten seurojen pitää myös miettiä peliryhmien määrää suhteessa viikonlopun pelivuoroihin. Vähentämällä muiden joukkueiden harjoittelua ja sieltä ottamalla jäätä? Mistä saadaan tarpeeksi valmentajia?

Jos pelaajia on "liikaa", alkaa seuraava kitinä siitä, että ei saa harjoittelussa tarpeeksi toistoja, ei saa tarpeeksi peliaikaa, ei saa tarpeeksi pelejä yms. Asioilla on monta puolta, eikä kaikki ole aina niin mustavalkoista. Se on ikävä asia, jos pelaajia joudutaan leikkaamaan U11 tai U12 vaiheessa, eikä se ole missään nimessä oikein. Olisi hyvä, jos kaikilla pitäisi olla toinen laji rinnalla vielä E-junnuiässä, jolloin harjoituskertoja jääkiekkoon kohdistettuna voisi olla hieman vähemmän ja tulisi luonnollista kiertoa paikallaolijoista. No tämä oli pilke silmäkulmassa heitetty...

 

[Glove]

Paljon kanssa pärjää aina, mutta liian vähällä ei. Kannattaa huomioida, että niitä lopettajiakin tulee ajan mittaan. Toki tilanne on toimen jos tulijoita on jonoksi asti, kuten isoimmissa seuroissa varmaan on. Ihan nuorimmissa olen nähnyt tilanteita, joissa on ollut 50+ pelaajaa jäällä ja homma on toiminut kuin junan vessa. E/D junnuilla 36+4 on vielä semmoinen määrä, että sille saa pidettyä reenit järkevästi jos on 3-4 valmentajaa. Tuosta määrästä saisi kolme joukkuetta sarjoihin, jos vaan jäät riittää.

 

[Zer0u]

Paljon kanssa pärjää aina, mutta liian vähällä ei. Kannattaa huomioida, että niitä lopettajiakin tulee ajan mittaan. Toki tilanne on toimen jos tulijoita on jonoksi asti, kuten isoimmissa seuroissa varmaan on. Ihan nuorimmissa olen nähnyt tilanteita, joissa on ollut 50+ pelaajaa jäällä ja homma on toiminut kuin junan vessa. E/D junnuilla 36+4 on vielä semmoinen määrä, että sille saa pidettyä reenit järkevästi jos on 3-4 valmentajaa. Tuosta määrästä saisi kolme joukkuetta sarjoihin, jos vaan jäät riittää.

Totta tämäkin. Isoissa seuroissa pienimmissä junnuissa tuo 50 ei kyllä edes riitä, vaan varmasti pyöritään +60 pelaajasta per ikäluokka. Mutta siellä en uskokaan että on ongelmia. Varmasti E-junnuiässä treenit saa pyörimään järkevästi 36 pelaajalla, mutta kyllä D-junnuissa tuo rupeaa olemaan yksinkertaisesti liikaa. Varmasti organisoimalla ja suunnittelulla harjoitukset saa pyörimään, mutta ei se kyllä välttämättä palvele pidemmässä juoksussa. Rastiharjoittelua ei kuitenkaan määräänsä enempää pysty tekemään ja D-junnuissa olisi ihan hyvä päästä välillä tekemään koko kentän pelitiölanneharjoitteluakin. Tuolla määrällä ei kyllä kannata siihen lähteä. Oma mututuntuma, että D-junnuissa sellainen 24-26 kenttäpelaajaa optimi määrä. Toki isoimmissa seuroissa yleensä sitten AAA ja AA omat suurinpiirtein tämän kokoiset jengit. Näistä saa hyvin 2x AAA peliryhmän ja 2xAA peliryhmän.

Mutta näkisin nimenomaan ongelmaksi tuon E-junnuvaiheen kun pelaajia saattaa olla juurikin se n +50 ja välttämättä seuroilla ei ole jäätä kun "yhdelle joukkueelle". Nämä resurssi asiat tietenkin on ainainen ongelma, mutta jotain malleja pitäisi kehitellä, jotta ketään ei tarvisi pudottaa tuossa iässä vielä joukkueesta pois.

Tässä pullonkaulat mielestäni:

A) Jäävuorot harjoitteluun ja otteluihin (määrä)
B) Valmentajien rekrytointi (max 6-7 pelaa / valmentaja)
C) U13 vaiheeseen tultaessa samat ongelmat vs "joudut" pudottaan mahdollisesti vielä enemmän porukkaa

 

[Ykkössentteri]

Ensi viikolla päästään virallisesti etelässäkin harjoittelemaan halliin. Vahvasti kuitenkin korona-rajoitusten sävyttämänä. Harjoitellaan pienryhmissä eli paikalla kaksi koutsia ja reilu 20 poikaa. 1 koutsi ja noin 10 poikaa siis molempiin päihin kaukaloa. Molempiin päihin myös 1 veskari. Ryhmiä ei saa sekoittaa. Maski naamalla kunnes mennään jäälle ja heti jään jälkeen maski takaisin ja vartti aikaa poistua hallilta. Suihkussa ei saa tietenkään käydä hallilla. Pelejä ei pelata helmikuussa.

Siihen sitten miettimään mielekästä reeniä 1,5 tuntia samalla ryhmällä samassa päädyssä 4-5 kertaa viikossa. Onnistuu varmaan ja voidaan myös pelatakin päädyissä keskenämme eli saadaan fyysinen aspektikin mukaan, mutta väkisin tulee mieleen, että olisiko sittenkin poikien kehitystä miettien parempi viettää kaikki illat ulkojäällä pelaten koko kaukalon mitalla ja hioa siinä samalla henkkoht taitoa. Siihen sitten lisäksi 2-3 kovaa 1,5 tunnin fysiikkareeniä viikossa koko joukkueen kesken ulkoilmassa tyyliin Hartwallin parkkihallissa. Olisiko se huonompi vaihtoehto? Sitä nyt mietin

Melkoisia aikoja eletään kaikinpuolin tämän saatanan koronan kanssa, mutta kyllä tästäkin selvitään ajan kanssa tavalla tai toisella. Kaikki järjestyy vielä!

 

[hege]

Meillä olisi myös fudiksessa alkanut nuoremman joukkueessa sisätreenit, mutta todettiin että jatketaan ulkolinjalla koska sisätiloihin olisi pitänyt ikäryhmää jakaa niin monee splittiin että hommassa ei olisi ollut oikein järkeä taloudellisesti. Jotta jokainen pelaaja olisi saanut saman treenituntimäärän niin valmennuskustannukset olisi 2,5 kertaistunut ja kenttäkulut kaksinkertaistuneet budjetoituun verrattuna (tosin nyt kun ollaan oltu ulkona kenttäkulut on ollut budjetoitua pienemmät). Eli haastetta riittänee kaikilla nuorten urheilun kanssa tekemisissä olevilla eli tsemppiä kaikille roolista riippumatta!

 

[Arts]

Sama homma meillä, huomenna alkaa pienryhmäharjoittelu - mielenkiintoista nähdä minkälaista tekeminen jäällä on. Tiedossa on, että osa on treenannut yksityisjäillä useamman kerran viikossa ja sitten taas vastapainoksi on merkittävä osa niitä, jotka eivät ole juuri luistimet jalassa olleet.
Jouduimme myös seuran ohjeistuksesta tekemään ryhmät muilla perusteilla kuin pelaajan taso, joten haastetta tulee organisoida treenit siten, että kaikki hyötyvät. Toki tärkeintä, että päästään joukkueena jäälle ja lapset takaisin harrastuksen pariin.

 

[Glove]

Oli tuolla Lukon alueella juttua. Mitä mieltä olette junioreihin tulevista ulkomaalaisvahvistuksista? Tai onhan ne joskus "vahvistuksia." Omiin joukkueisiin semmoisia ei ole koskaan sattunut, jos ei lasketa yhtä pakolaisena maahan saapunutta. En siis ole asiaa sen kummemmin miettinyt, eikä minulla ole siitä mielipidettä. Voi tietysti ajatella, että voi paska, nyt se vie paikan suomalaiselta junnulta, tai nähdä asian niin, että vahvistuksen myötä sarjan yleinen taso nousee.

 

[Ykkössentteri]

Itsellä kokemusta jonkun verran Tsekki- ja Slovakkijunnuista. En näe heitä ongelmana suomalaisille junnuille ja heidän kehittymiselleen, sen verran vähän heitä kuitenkin Suomessa on. Ovat lisäksi olleet oman maansa mj-pelaajia ja esimerkin näyttäjiä kovasta asenteesta harjoitteluun. Samalla ovat olleet myös luonnollisesti kärkipelaajia suomalaisissa seurajoukkueissaan. Pelkästään positiivinen tunne mulla heistä.

Tällä viikolla nyt neljä harjoitusta ja siten kymmenen tuntia tehokasta harjoittelua takana. Toimintaa ovat ohjanneet tiukat korona-rajoitukset. Silti fiilis ja intensiteetti ovat pysyneet tapissa koko viikon, vaikka ollaan reenattu pelkästään kaukalon päädyissä samoilla ryhmillä. Tästä olen positiivisesti yllättynyt.

Tänään oli kuitenkin junnuissa nähtävissä jo aitoa väsymystä, joka johtui jatkuvasta stop&go harjoittelusta, koska koko kentän mitalla ei siis saada harjoitella. Melko rankkaa, kun aikaa ja tilaa on koko ajan minimaalisesti eikä liukua voi juuri lainkaan. Toistoja tulee siis todella paljon ja palautuminen jää normaalia lyhyemmäksi. Ensi viikolla otetaan ehkä jossain kohtaa vain 10+2 jäälle ja vaihdetaan pojat puolivälissä jäävuoroa, että voidaan tehdä koko kentän luisteluja ja reenejä. Tällöin palautuksiin täytyy laittaa erityishuomio.

Näillä mennään ja tuskin etelässä enää tällä kaudella pelataan. Vituttaa, mutta ymmärrän tilanteen ja kesän jälkeen tilanne on varmaan jo koronan suhteen paljon parempi, mikäli Rokotekeskuksen johtajaa on uskominen. Toivon sitä todella

 

[läpy]

En näe ulkomaalaisjunioreissa sen enempää ongelmaa kuin muissakaan muista seuroista toiseen siirtyvillä, samat hyvät puolet ja samat ongelmat. C-vaihe on vaikea muutenkin, kun biologiset erot vielä ikäluokassa suuria, mutta eihän meillä ole ennen ulkomaalaisten tuloakaan välitetty myöhässä kehittyvistä, joten turha alkaa syntyperän takia syrjimään.

 

[Arts]

Silloin jos koko joukkueen toiminta rakentuu sen varaan, että Slovakiasta ja Tsekeistä roudataan joukkueen runko, niin se tuntuu vähän oudolta. Näin toimitaan esim. Tuton U20-joukkueessa, nämä ulkomaalaiset eivät kuitenkaan jää tänne luomaan uraa ja etene seuran edustusjoukkueeseen. Ulkomaalaisia vastaan ei ole minulla mitään, mutta seuran toimintamalli hieman mietityttää.

Yksittäiset vahvistukset joukkueissa ovat mielestäni aivan normaalia ja näin on ollut jo vuosia, että joitakin tulee Suomeen pelaamaan, joukkueiden määrä jossa näitä on varmasti nykyään vaan isompi.

 

[Väärävaihto]

Ulkomaalaisjuniorit ovat samanlaisia pelaajia siinä, missä muutkin. Varmasti he ovat enemmän Liigaorganisaatioiden juttu, kuin muiden sarjatasojen seurojen. Toki onhan meillä täällä Mestis-kaupungissa Joensuussakin ollut nyt kaksi kautta U20 joukkueessa virolainen majupelaaja ja joku vuosi sitten oli U18 joukkueessa pelaaja peräti Siperiasta asti. Yksittäiset pelaajat ymmärrän, mutta jos heitä ruvetaan oikeasti haalimaan johonkin joukkueeseen isoja määriä mahdollisen joukkueen menestymisen eteen, niin silloin ollaan väärällä tiellä. Se antaa kuvan seuran juniorityöstä, jos esim. omaan U20 joukkueeseen ei löydy kunnollista runkoa omista kasvateista ja sitä koitetaan paikata ulkomaalaisvahvistuksilla.

Kaikki on ok, kun asiat tehdään hyvin ja rehellisesti. Ei mitään erityiskohtelua ja kaikki maksut esim. kuukausimaksut tulee maksaa samalla tavalla kuin muidenkin. Tästä on jo aikaa, kun täällä oli useampikin U20 pelaaja muistaakseni Slovakiasta. He eivät tuoneet mitään lisäarvoa toimintaan, eivätkä oikeasti olisi kuuluneet pelaavaan kokonpanoon kenties yhtä lukuun ottamatta. Mutta valmentaja peluutti heitä, kun oli heidät hommannut ja samaan aikaan vähintään samantasoisia omia kasvatteja istui katsomossa. Seuran pisti sitten sille touhulle stopin.

 

[Zer0u]

En näe ulkomaalaisjunioreissa sen enempää ongelmaa kuin muissakaan muista seuroista toiseen siirtyvillä, samat hyvät puolet ja samat ongelmat. C-vaihe on vaikea muutenkin, kun biologiset erot vielä ikäluokassa suuria, mutta eihän meillä ole ennen ulkomaalaisten tuloakaan välitetty myöhässä kehittyvistä, joten turha alkaa syntyperän takia syrjimään.

Samaa mieltä tästä. Aika vähissä kuitenkin ovat ulkomaalaiset Suomen juniorisarjoissa.

Mutta läpyn viestiin peilaten, tämä biologinen ikä on kyllä melko mielenkiintoinen aihe. Taidettiin tässä ketjussa sitä jo aikasemmin sivuta. Mielestäni kuitenkin erittäin vaikea yhtälö. Biologiset erot varsinkin nuoremmassa C:ssä on melko isot vielä. Vanhemmassa C:ssä rupeaa hieman tasoittumaan.

Itse miettinyt tätä asiaa ihan kollektiivisesti koko urheilun näkökulmasta. Näitä myöhään kehittyneitä pitäisi jollain tavalla pitää mukana ja saada heille onnistumisia ja positiivisia kokemuksia. Kuitenkin, kun on tasoryhmätoimintaa, valinnat ovat melko vaikeita. Kuinka helposti voidaan tehdä valinta paremman pelaajan ja aikaisin kehittyneen pelaajan kustannuksella, jos vaakakupissa on myöhään kehittyvä, josta _mahdollisesti_ tulee parempi pelaaja jossain vaiheessa? Tottakai pitää ymmärtää, että millä avuin tämä aikasin kehittynyt pelaa tällä hetkellä. Jos pelkällä fysiikalla niin homma on melko selvä. Todellisuudessa asiat eivät aina ole näin selviä. Myöhään kehittyneen roikottaminen mukana esim nyt jääkiekon AAA joukkueessa ilman onnistumisia ja pärjäämistä taas voi pahimmassa tapauksessa viedä innon harrastuksesta. AA tasolle laittaminen on taas monen mielestä rangaistus ja maailman loppu, vaikka vuosi hieman hitaammalla temmolla ja huonommalla tasolla voisi tehdä hyvää lajitaidoille ja fysiikan kehittymiseen olisi aikaa. Saisi onnistumisia jne. Välillä sitten tietysti AAA mukaan katsomaan missä mennään. No ei ole helppo yhtälö tosiaan.

Katsoin tuossa muutama viikko sitten omien ikäluokkieni missä olen toiminut, pituuskasvu huippu mittauksia (arvioita tietenkin). Ei onneksi ainakaan meillä ollut kauheasti eroa joukkueiden keskiarvoissa AAA ja AA joukkueen välillä. Eli joukkueen keskiarvot olivat lähestulkoon samanlaiset muutaman vuoden otannalla. Nousi vaan itselle mieleen, että onko tullut valittua AAA joukkueeseen reippaasti enemmän aikaisin kehittyneitä ja kaikki AA joukkueen pelaajat olisivat olleet näitä myöhään kehittyneitä, mutta onneksi tämä data paljasti, että melko tasan nuo ovat kuitenkin menneet.

 

[hege]

Kyllä kai tuo suhteellisen iän ilmiö on edelleenkin aika vahva monessa urheilulajissa ja varmasti johtaa menetettyihin lahjakkuuksiin. Mielestäni asiasta on tehty liigatasolla tutkimusta ja alkuvuodesta syntyneet dominoivat pelaajien määrissä, mutta nyt en sitä linkkiä vain löytänyt.

Miten muuten teidän joukkueissa on tilanne pelaajien kierron suhteen? Meillä nuoremman joukkueessa käytännössä 1-joukkue on ollut aika fiksattu ja ainakaan pois ei sieltä ole ketään pudotettu (valitettavasti on myös käynyt niin, että jos joku pudonnut niin sitten on vaihdettu myös joukkuetta) ja liki kaikki pelaajat ovat niitä jotka tulleet ensimmäisenä joukkueeseen. Eli kuinka helppoa teillä on ollut muokata kokoonpanoja?

 

[läpy]

Olen Väärävaihdon kanssa samaa mieltä tuosta tasapuolisuudesta sillä lisäyksellä, että ylipäätään toisinaan on ongelma se, jos seura tai yksittäinen valmentaja on päättänyt siitä, keitä on pakko peluuttaa.
Biologisesta iästä on todettava, että kun c-b-vaiheessa biologiset ikäerot ovat pahimmoilleen viiden vuoden luokkaa, on vaikea puhua pelaajien tasapuolisesta kehittämisestä. Yksi tapa suhtautua ongelmaan on ollut se, että "johonkin se kilpaikäluokan raja on vedettävä", ja järjestelmä ei voi odotella loputtomiin jonkun hormonitoiminnan alkamista. Ongelmana ei minusta ole se, että maajoukkueet sun muut menevät aikaisin kehittyneiden ehdoilla. Ongelmana on pikemminkin se, että myöhään kehittyneille ei ole tällä hetkellä olemassa oikein hyviä sarjoja. Täydellisessä maailmassa pelaajilla olisi kaksi kertaa vuoteen lääkärintarkastus, jossa todettaisiin (biologinen) ikä, minkä perusteella sitten pelaajan ikäluokka määräytyisi.

 

[Askaisten Visa]

Olen Väärävaihdon kanssa samaa mieltä tuosta tasapuolisuudesta sillä lisäyksellä, että ylipäätään toisinaan on ongelma se, jos seura tai yksittäinen valmentaja on päättänyt siitä, keitä on pakko peluuttaa.
Biologisesta iästä on todettava, että kun c-b-vaiheessa biologiset ikäerot ovat pahimmoilleen viiden vuoden luokkaa, on vaikea puhua pelaajien tasapuolisesta kehittämisestä. Yksi tapa suhtautua ongelmaan on ollut se, että "johonkin se kilpaikäluokan raja on vedettävä", ja järjestelmä ei voi odotella loputtomiin jonkun hormonitoiminnan alkamista. Ongelmana ei minusta ole se, että maajoukkueet sun muut menevät aikaisin kehittyneiden ehdoilla. Ongelmana on pikemminkin se, että myöhään kehittyneille ei ole tällä hetkellä olemassa oikein hyviä sarjoja. Täydellisessä maailmassa pelaajilla olisi kaksi kertaa vuoteen lääkärintarkastus, jossa todettaisiin (biologinen) ikä, minkä perusteella sitten pelaajan ikäluokka määräytyisi.

Nyt tarvitsisi taas ymmärrysapua.
En ole koskaan (paitsi aikuisissa) törmännyt siihen, että seura tai valmentaja on päättänyt ”pakosti” jotain pelaajaa peluutettavan.

Tuosta biologiasta se verran kaipaisin tarkennusta, että ymmärsinkö oikein?:

Eli nytkö nimim. läpyn mielestä ei ratkaisekaan taidot, vaan lääkäri määräisi tason, jolla pelaaja pelaisi?
On kyllä niin sakeaa, että vetää sanattomaksi. Ja ainakin minun mielestäni, valovuoden päässä täydellisestä maailmasta.
Eikä mitään, kertakaikkiaan mikään järjestelmä mene aikaisin kehittyneiden ehdoilla. Kaikki kehittyvät ajallaan ja ottavat paikkansa, mikäli ovat valmiita tekemään töitä paikkansa eteen.

 

[Väärävaihto]

Ei herranjumala mitkään lääkärit päätä, missä ikäluokassa joku junnu pelaa. Kuka voi oikeasti ajatella näin? Nää jutut alkaa muistuttaa joitain tieteisleffan tarinoita.

Kyllä seuroissa, missä itse olen ollut mukana, niin seuran urheilusta vastaavat henkilöt ja joukkueiden valmentajat ymmärtävät biologisen kasvun eriaikaisuudet ja osaavat sen mukaan tehdä päätöksiä juniorin eduksi. Muistan hyvin näitä tapauksia ja osa heistä pelaa nyt jo ammattilaisena, eikä siihen tarvittu lääkärin apua.

 

[läpy]

Selvä.

 

[Glove]

Joskus aikanaan 90-luvulla mietittiin tätä koko-/kehitysongelmaa kaverin kanssa. Tultiin siihen tulokseen, että otetaan painista mallia ja pelataan painon mukaan määräytyvissä sarjoissa. No, iloliemellä oli osuutta tähän johtopäätökseen, joten ei se ehkä ole paras mahdolliinen.

 

[Zer0u]

Itsellä on tuota raakaa dataa tuosta biologisesta iästä ja nimenomaan C-B vaiheessa eroja ei juurikaan enää ole. Tottakai yksittäisiä pelaajia mahtuu aina joukkoon, mutta isossa kuvassa tuossa vaiheessa ei kamalasti enää eroja ole. Johtuuko sitten siitä, että myöhään kehittyneet ovat tippuneet jo pois. Mene ja tiedä. Pahimmillaan erot ovat D-C2 vaiheessa ainakin oman datan perusteella. Korostetaan nyt vielä, että otanta on melko iso ja nuo ovat phv laskukaavalla tehtyjä, joten ovat täysin arvioita. Eriasia sitten tietenkin, jos ruvetaan miettimään nuorten kypsyysasteita tarkemmin (lääkäri). Voin toki olla täysin väärässäkin.

Vaikea aihe ja ei varmasti ole oikeaa vastausta. Samaa mieltä siitä, että kyllä ne kaikki myöhään kehittyneet sieltä tulevat kun jaksavat painaa hommia. Kunhan seurat ja valmentajat pitävät joukkueessa.

 

[läpy]

Biologisen iän pitäisi olla tiedossa pelkästään jo harjoittelun takia. Kalenteri-ikä on täysin mielivaltainen ikäluokan määrittäjänä, koska voimme koska tahansa laittaa rajapyykiksi minkä tahansa kuukauden. Toisin sanoen voimme vaihtaa aikaisin syntyneet myöhään syntyneiksi yhdellä päätöksellä. Tuo mitä Väärävaihto kertoi Joensuun slovakkipelaajista on hyvä esimerkki siitä, miten mielivaltaista pelaajien peluutuksen perusteet saattavat olla, jos valmentajaan ei yhtäkkiä luotettukaan.