Mainos

Juniorivalmentajat

  • 259 395
  • 972

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Mietin tässä joku aika sitten ja juttelin muutaman kaverinkin kanssa, Joilla siis on valmennuskokemusta. Miksi "tyttöjen lajeissa" treenataan paljon enemmän kuin "poikien lajeissa"? Esimerkiksi jossain telinevoimistelussa tai tanssissa ei ole yhtään outoa, että treenataan 5-6x2-3 h kertaa viikossa jo 8- tai 9-vuotiaana. Saman ikäiset kiekkoilijat treenaa ehkä 2-3 kertaa viikossa ja pelaa satunnaiset pelit päälle. Joo tottakai tässä tulee jäähallien vuorokapasiteetti jossain vaiheessa vastaan. Mutta aina sitä voi treenata muutenkin kuin jäällä. Voison ottaa myös esimerkin taiteen maailmasta. Lontoon West Endin musikaaliin karsinnan läpäisseet muuttivat Lontooseen esityksen omaan kouluun noin kymmenen vuoden iässä ja treenasivat roolia varten, jotta pääsisivät sitä esittämään 11-12 vuotiaana. Aamut (9-13) koulua, illat (13-20) treenattiin esitykseen. Meillä ammattilaiseksi aikovat kiekkoilijat treenaa 2-3x60 min viikossa. No, ei tästä sen enemäpää, kunhan ihmettelen.
Ensinnäkin. Kukaan 8-9 ikäinen ei tähtää ammattilaisjääkiekkoilijaksi sanan tuossa merkityksessä mitä tässä haet. Eikä pidäkään. Tuossa iässä se on harrastus.

Toiseksi. Moni treenaa kyllä omalla ajalla. Oma skidi tekee tasapainojuttuja ja käsien koordinaatiota samalla kun touhuaa jotain muuta. Jääkiekko on lajina jo niin saatanan kallis, että ei helvetti jos siitä mitää tehdä jo pikkumuksuille helvetin rikkaitten Jyllenbergien harrastus.

Kolmanneksi. Nuo ympäristöltään usein melko sairaat ja vääristyneet estetiikkaan perustavat lajit ovat siinäkin mielessä sairaita, että aikuisten arvostelemassa lajissa piikki on jo ennen täysi-ikäisyyttä.

Neljänneksi. Mitä vitun väliä? Jääkiekossa tuleva menestys on täysin toissijaista tässä maailmassa. Annetaan lapsien olla lapsia.

Toivottavasti omilla lapsilla tulee matkansa varrella olemaan erilaisen ajatusmaailman omaavia valmentajia kuin sinä.
 
Suosikkijoukkue
Me olemme HIFK
Valmentajana nyt 15 vuoden ajalta mun ajatusmaailmassa tärkeintä on, että lapsi saa tehdä urheiluharrastusmielessä 8-9 vuotiaana niitä asioita mitä milloinkin mieleen juolahtaa ja aina eniten sitä mihin on suurin sisäinen motivaatio. Meidän aikuisten tehtävänä on sitten vaan kustantaa järkevässä määrin, kannustaa ja kuljettaa.

Lisäksi mä näkisin, että erikoistuminen tiettyyn lajiin ja tavoitteellisen harjoittelun aika menestymismielessä urheilussa on ehkäpä siinä 12-13 vuotiaana. Siihen asti on ainoastaan tärkeintä se, että lapsi liikkuu paljon ja monipuolisesti, ja harrastaa muitakin lajeja kuin vain esim nyt jääkiekkoa, vaikka suurin motivaatio siihen kohdistuisikin.

Olen itse kolmen lapsen isä ja vasta nyt iltatähtemme kohdalla olen sisäistänyt edellä kirjoittamani asiat. Aiemmin yritin tehdä esim pojastani tyyliin ammattikiekkoilijaa liian painokkaasti ja poika väsyi jatkuvaan opastamiseen ja vaihtoi lajia herkkyysiässä fudikseen. Jälkeenpäin ajateltuna se oli silloin parasta mitä meidän perheessä tapahtui ja ilmapiiri muuttui kotona paljon rennommaksi.

Tänä päivänä olen mielestäni sekä ihmisenä että jääkiekkovalmentajana tietotaidolta lajia kohtaan ihan hyvällä tasolla ja opiskelen jatkuvasti lisää sekä itsenäisesti että Vierumäellä kehittyäkseni edelleen. Myötätunto, ymmärrys lajista ja riittävä auktoriteetti "opettajana" ovat nykyisin vahvuuksiani.

Huomenna/tänään alkaa siis Nuorten MM-kisat Göteborgissa ja sekä pikkuleijonien että U16 mj:n turnaukset Sveitsissä. Kaikissa maajoukkueissa pelaajia, joita olen saanut olla mukana auttamassa eteenpäin urallaan. Huomenna siis tuijotan pelejä teeveen/läppärin äärellä ja ke jatketaan taas omankin joukkueen kanssa. Parasta!
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Fudiskokemus on, että ns. tilanteessa olevia pelaajia ei paljoa kannata neuvoa mutta jos prässi vastustajan päässä niin puolustajia voi muistuttaa linjasta tai esim topparia tai maalivahtia kehoittaa nousemaan. Tärkeämpää on, kuten muutkin sanoneet, vaihtoon tulevien ja kentälle menevien pelaajien opastaminen ja tilanteiden läpikäynti vaihtopelaajien kanssa mitä tuli itse paljon tehtyä kun ei ollut vastuussa peluutuksesta.
Tyttöni joukkueen entinen valmentaja huusi kuin sarjatulella ohjeita koko pelin ajan. Tällä naisella ei ollut mikään hiljainen ääni.

Usein näytti aiheuttavan enemmän hämmennystä kuin mitään hyödyllistä reaktiota. Vielä kun 9 vuotiaille pelit on aikamoista vauhdikasta sähläämistä pienellä kentällä, niin ei siinä oikein ohjeita kerkeä kuuntelemaan.

Joskus voinut olla hyvä maalivahtia muistutella, että mene vastaan jne.
Mutta pääosin jatkuva ohjeistus on ollut ehdottomasti negatiivinen juttu.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue
Valmentajana nyt 15 vuoden ajalta mun ajatusmaailmassa tärkeintä on, että lapsi saa tehdä urheiluharrastusmielessä 8-9 vuotiaana niitä asioita mitä milloinkin mieleen juolahtaa ja aina eniten sitä mihin on suurin sisäinen motivaatio. Meidän aikuisten tehtävänä on sitten vaan kustantaa järkevässä määrin, kannustaa ja kuljettaa.

Lisäksi mä näkisin, että erikoistuminen tiettyyn lajiin ja tavoitteellisen harjoittelun aika menestymismielessä urheilussa on ehkäpä siinä 12-13 vuotiaana. Siihen asti on ainoastaan tärkeintä se, että lapsi liikkuu paljon ja monipuolisesti, ja harrastaa muitakin lajeja kuin vain esim nyt jääkiekkoa, vaikka suurin motivaatio siihen kohdistuisikin.

Olen itse kolmen lapsen isä ja vasta nyt iltatähtemme kohdalla olen sisäistänyt edellä kirjoittamani asiat. Aiemmin yritin tehdä esim pojastani tyyliin ammattikiekkoilijaa liian painokkaasti ja poika väsyi jatkuvaan opastamiseen ja vaihtoi lajia herkkyysiässä fudikseen. Jälkeenpäin ajateltuna se oli silloin parasta mitä meidän perheessä tapahtui ja ilmapiiri muuttui kotona paljon rennommaksi.

Tänä päivänä olen mielestäni sekä ihmisenä että jääkiekkovalmentajana tietotaidolta lajia kohtaan ihan hyvällä tasolla ja opiskelen jatkuvasti lisää sekä itsenäisesti että Vierumäellä kehittyäkseni edelleen. Myötätunto, ymmärrys lajista ja riittävä auktoriteetti "opettajana" ovat nykyisin vahvuuksiani.

Huomenna/tänään alkaa siis Nuorten MM-kisat Göteborgissa ja sekä pikkuleijonien että U16 mj:n turnaukset Sveitsissä. Kaikissa maajoukkueissa pelaajia, joita olen saanut olla mukana auttamassa eteenpäin urallaan. Huomenna siis tuijotan pelejä teeveen/läppärin äärellä ja ke jatketaan taas omankin joukkueen kanssa. Parasta!
Tässä kirjoituksessa on asiaa niin paljon, että soisi jokaisen alle 10 vuotiaita, miksei vanhempiakin, koutsaavan lukea ja sisäistää.

Erityisansio siitä, että kirjoittaja näkee toimineensa omien lastensa kanssa "väärin", myöntää sen ja on muuttanut toimintaansa.

Mielelläni toisin omaa jälkikasvua joukkueeseesi Ykkössentteri!
 

Alavaari

Jäsen
Heittäisin vähän tämmöistä puolivälin hahmotelmaa nimimerkin @Glove sekä toisaalta @Ykkössentteri ja @obi-wan ajatuksiin.

Entäpä, jos me tarvitaan molemmat? Voi olla, että osa lapsista on niin intohimoisia, että jonkinlaista tukea ammattiurheilijan polulle ihan oikeasti kaivataan. Tältä tuntuu ainakin osittain, kun valmentajakollegoita halleilla jututtaa. Että toiminnan halutaan olevan niin laadukasta, että se mahdollistaa änäriin kurottamisen.

Olen kuitenkin aika vakuuttunut, että isohkolle osalla lapsipelaajista toiveympäristö olisi enemmän sellainen kuin @Ykkössentteri ja @obi-wan kuvaavat. Monesti valmentajat, muut toimihenkilöt ja myös sivusta seuraavat suhtautuvat kuitenkin melko kriittisesti siihen, jos joku ottaa harrastuksen vähän lunkimmin. Tällä ilmeisesti sitten jarrutetaan niiden intohimoisimpien menoa. No itse puolustaisin tosiaan voimakkaasti lasten oikeutta olla lapsia.

Nyt sitten ennen kuin joku tulee sanomaan, että voihan sitä ulkojäillä ja onhan kiekkokerhoja ja Easy Hockeyta yms. niin totean että mielestäni joissain rajoissa olisi perusteltua, että näille vähän leppoisammin harrastaville tarjottaisiin edelleen mahdollisuutta osallistua ottelutapahtumiin. Näin toki tälläkin hetkellä tapahtuu, enkä tiedä, onko tässä nyt todellista ongelmaa. Toisaalta, liian nuorille tällä hetkellä sanotaan, että tää sun panos lajiin ei nyt oikein riitä ja oot vähän kiviriippa tässä jengissä. Tästä pitäisi päästä eroon. Liian kiirettä pidetään toisinaan alakouluikäisten pelaajien kanssa.

Valmennuksellisesti erittäin mielenkiintoinen on @Ykkössentteri n pointti, että jollekin lapselle liiallinen opastaminen tappaa ilon. Ymmärrän tämän täysin, ja tiedän muitakin ihmisiä, jotka kokevat samoin. Tämän tiedostamisella tulisi olla tietyt vaikutukset harjoitustapahtumiin ja sisäiseen viestintään varsinkin, jos on tiedossa, että tällaisia pelaajia on useampia.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Aloin vielä pohtia tuota oman 10-v maalivahdin alun viikkorytmiä.

Maanantaina 1 h jäät + oheiset
Tiistaina tanssitreenit
Keskiviikkona oheiset
Torstaina 1 h joukkueen jäitä + 1 h seuran mv-jäitä
Perjantaina 1 h jäät + oheiset

Viikonloput peleille

Tanssi on tuossa yhtälössä se ulkopuolinen osuus jonka neiti halusi itse tiistaille.

Tähän päälle kaikki muu touhuaminen, koululiikunta jne.

Kesä futista 2 kertaa viikossa + pelit.

Eli kyllä tuossa mielestäni ainakin tässä seurassa on suorituskertoja. Talvella suuri osa viettää iltoja ulkojäillä. Osa pelaa futista vielä päälle ja rytmittää sitten vaihtelevasti viikkoja.

Toki voimistelut, taitoluistelut jne on ihan eri tunneilla. Oma likka veti muodostelmaa aikanaan ja olihan se aika vääristynyt ympäristö lapselle. Hyvä paikka rikkoa henkinen ja fyysinen minäkuva. Kuten myös voimistelu.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Eihän tuossa mitään, että ajatuksia on ja @Glove pohti asiaa hieman eri kantilta. @Ykkössentteri nosti pointissa tärkeimmäksi lapsen halun ja luontaisen motivaation mukaisen toiminnan ja näinhän se pitää olla. Kuitenkin faktana on myös se, että meillä on myös lapsia, jotka haluaisivat pelata paljon enemmän ja tämä varmaan oli ensimmäisellä kirjoittajalla mielessä. Itse olen onnellisessa asemassa, ettei lapseni ole halunneet harrastaa kiekkoa, koska se on niin kallista kustantaa. Ymmärrän kuitenkin sen, että ei se lisätreeni ole ollenkaan huonoa jos se todella on sitä mitä lapsi haluaa. Kustannukset tietenkin nousisivat ja nämä sataisi massipäälliköiden perheiden hyväksi. Jotenkin kuitenkin olisi hyvä saada peliaikaa kustannustehokkaasti innokkaille nuorille. Ei nyt ehkä mitenkään alle 12-vuotiaille, mutta siitä ylöspäin.

Ääripäänä on nämä itäisen naapurin kiekkopiirit, missä jo pienet juniorit elävät ja hengittävät vain jääkiekkoa. En pidä sitä missään määrin hyvänä, mutta eiköhän sieltä sillä mallilla tule ihan hyviä yksilöitä. Iso massa käy varmaankin sitten psykoterapiassa purkamassa leiritysten traumoja, mutta onpahan kovia kiekkoilijoita propagandan käytettäväksi.

Kanadasta en niin tiedä, mutta siellä taitaa juniorit pelailla tuplamääriä kaudessa muihin maihin nähden ja siellä kun sitä massaa on muutenkin, niin kyllähän sieltäkin niitä huippuyksilöitä syntyy. Kanadassahan jääkiekko on käytännössä valtion uskonto. Vaikeaa on täältä Euroopasta käsin vastata näihin ja saada sinne ylimmälle tasolle huippuyksilöitä. Kovia pielimiehiä kyllä syntyy vielä toistaiseksi riittävästi ja joukkuelajissa voi pärjätä ilman huippuyksilöitäkin taktiikoilla ja yhtenäisyydellä.
 

Glove

Jäsen

Alavaari

Jäsen
Yksi pontti [Hesarin jutussa] kuitenkin se, että voimaharjoittelu aloitetaan liian myöhään. Samaa mieltä olen kyllä siitä.

Joo ilman muuta myös voimaärsykkeet on hyvä sisällyttää monipuoliseen liikuntaohjelmaan alusta lähtien.

Rautojen pariin päätymiselle on puolestaan sitten monesti lukuisia ihan käytännönkin haasteita. Siitä en ole vakuuttunut, että kuntosalille tarvii vielä alakouluikäisenä päätyä. Jutussa sanotaan, että sille ei ole esteitä, ja tämän uskon / allekirjoitan kyllä. Mutta onko myöskään välttämätöntä tarvetta. Voimaa voi kuitenkin treenata hyvin monenlaisin menetelmin ja välinein.
 

Alavaari

Jäsen
Vielä tuosta treenimäärästä. Osittain nämä ovat varsin kiehtovia lajikulttuurikysymyksiä.

Jäähallivuorojen suhteen ollaan ainakin Oulun seudulla jo yli kipurajan. Prime time -vuorot ovat niin täynnä, että sinne ei pysty mitään lisäämään. SInne mahtuvat vain jääkiekko- ja taitoluisteluryhmien nykyiset toiminnot ja nekin osittain todella ankeina kellonaikoina. Säännölliset lisävuorot tai muiden lajien toiminta täytyy toteuttaa ulkojäillä. Mikä toki ei ole tekemätön paikka.

Muuta treeniä toki voi sitten lisätä.

Mutta tullaan myös kysymykseen siitä, missä määrin ohjatun harjoittelun lisääminen on oikea tie. Omatoimisuutta tarvitaan varmasti myös, ja olen sitä mieltä, että motivoituneen ja hyvin ohjeistetun omatoimitreenaajan tekeminen voi tietyissä asioissa olla kokonaisuutena tehokkaampaa kuin mihin joukkueharjoituksissa pystytään. Tämä siis erityisesti kun huomioidaan myös treenimatkoihin käytetty aika yms.

En tiedä, onko vaikkapa voimistelussa tai taitoluistelussa vähemmän mahdollisuuksia omatoimisuuteen, tai ajatellaanko näissä lajeissa yksinkertaisesti eri tavalla tuosta tehokkuudesta. Tai tehdääkö runsaan joukkuharjoittelun päälle vielä paljon omatoimista. Se on joka tapauksessa selvää, että kaikilla harrastajilla kipinää itsenäiseen tekemiseen ei oikein ole. Itse ajattelen, että tuo on tällöin oma valinta. Kontekstista sitten riippuu, näkyvätkö nuo valinnat esim. vähenevänä peliaikana tai muuna. Motivaatiotakin voi ja tulee valmentaa, mutta mielestäni valmentajan ei loputtomiin tarvitse murehtia siitä, jos Jonne tai Jonna eivät omatoimitekemisestä innostu ja tämä vaikuttaa sitten siihen, mihin peliuralla on mahdollisuuksia. Tai jos asian kääntää toisinpäin, en itse ainakaan kehtaisi katkeroitua siitä, että minun vastuulleni jätetyt treenit ovat jääneet tekemättä hyvästä ohjeistuksesta ja kannustuksesta huolimatta. Tässä siis tullaan omaan intohimoon ja luontaiseen motivaatioon, joita ilman huipulle pääsemisestä on keskimäärin turha haaveilla.

Edit: vaihdettu muodostelmaluistelu taitoluisteluksi, jollain tarkoitan sekä yksilö- että joukkueluistelua.
 

Glove

Jäsen
Vielä tuosta treenimäärästä. Osittain nämä ovat varsin kiehtovia lajikulttuurikysymyksiä.

Jäähallivuorojen suhteen ollaan ainakin Oulun seudulla jo yli kipurajan. Prime time -vuorot ovat niin täynnä, että sinne ei pysty mitään lisäämään. SInne mahtuvat vain jääkiekko- ja taitoluisteluryhmien nykyiset toiminnot ja nekin osittain todella ankeina kellonaikoina. Säännölliset lisävuorot tai muiden lajien toiminta täytyy toteuttaa ulkojäillä. Mikä toki ei ole tekemätön paikka.

Muuta treeniä toki voi sitten lisätä.

Mutta tullaan myös kysymykseen siitä, missä määrin ohjatun harjoittelun lisääminen on oikea tie. Omatoimisuutta tarvitaan varmasti myös, ja olen sitä mieltä, että motivoituneen ja hyvin ohjeistetun omatoimitreenaajan tekeminen voi tietyissä asioissa olla kokonaisuutena tehokkaampaa kuin mihin joukkueharjoituksissa pystytään. Tämä siis erityisesti kun huomioidaan myös treenimatkoihin käytetty aika yms.

En tiedä, onko vaikkapa voimistelussa tai taitoluistelussa vähemmän mahdollisuuksia omatoimisuuteen, tai ajatellaanko näissä lajeissa yksinkertaisesti eri tavalla tuosta tehokkuudesta. Tai tehdääkö runsaan joukkuharjoittelun päälle vielä paljon omatoimista. Se on joka tapauksessa selvää, että kaikilla harrastajilla kipinää itsenäiseen tekemiseen ei oikein ole. Itse ajattelen, että tuo on tällöin oma valinta. Kontekstista sitten riippuu, näkyvätkö nuo valinnat esim. vähenevänä peliaikana tai muuna. Motivaatiotakin voi ja tulee valmentaa, mutta mielestäni valmentajan ei loputtomiin tarvitse murehtia siitä, jos Jonne tai Jonna eivät omatoimitekemisestä innostu ja tämä vaikuttaa sitten siihen, mihin peliuralla on mahdollisuuksia. Tai jos asian kääntää toisinpäin, en itse ainakaan kehtaisi katkeroitua siitä, että minun vastuulleni jätetyt treenit ovat jääneet tekemättä hyvästä ohjeistuksesta ja kannustuksesta huolimatta. Tässä siis tullaan omaan intohimoon ja luontaiseen motivaatioon, joita ilman huipulle pääsemisestä on keskimäärin turha haaveilla.

Edit: vaihdettu muodostelmaluistelu taitoluisteluksi, jollain tarkoitan sekä yksilö- että joukkueluistelua.
Leikkasin aikanaan Kalevasta talteen jutun taitoliuistelijoiden harjoittelusta. Toki tuo juttu on reilun kymmenen vuoden takaa, mihin suuntaan lie kehittynyt siitä. Mutta tässä ydinkohdat harjoittelusta ja sen määristä:

12-13-vuotiaan kv. tasolle tähtäävä luistelija:
Ohjattu toiminta
  • 9-10 x jää/vko
  • 4-5 x oheisharjoitus/vko
Omatoiminen harjoittelu
  • Monipuolinen perusliikunta päivittäin
  • Alku- ja loppuverryttelyt 4 h /vko
  • Lihashuolto ja lajitaidot 2-3 h /vko
Leirit
  • Seuran leirit 20-25 vrk/kausi
  • Maajoukkueleirit 15 vrk/kausi
  • Muut kansalliset ja kv. leirit 15 vrk
  • Leirit kesätauon aikana
Kilpailut
  1. 7-8 kilpailua/kausi

Kärjistänpä vähän...

12-13 vuotiaan kv. tasolle tähtäävä jääkiekkoilija:
Ohjattu toiminta
  • 3 x jää/vko
  • 3 x oheisharjoitus /vko
  • Alku ja loppuverryttelyt 4 h/vko
Omatoiminen harjoittelu
  • Monipuolinen perusliikunta päivittäin
  • Hyvässä tapauksessa jotain valmentajan antamia kotitreenejä, puukuulaa ja laukomista.
Leirit
  • Ei yhtään tai korkeintaan muutama leiri kesällä ehkä 0-15 vrk
Pelit
  • 50+ peliä kaudessa
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Leikkasin aikanaan Kalevasta talteen jutun taitoliuistelijoiden harjoittelusta. Toki tuo juttu on reilun kymmenen vuoden takaa, mihin suuntaan lie kehittynyt siitä. Mutta tässä ydinkohdat harjoittelusta ja sen määristä:

12-13-vuotiaan kv. tasolle tähtäävä luistelija:
Ohjattu toiminta
  • 9-10 x jää/vko
  • 4-5 x oheisharjoitus/vko
Omatoiminen harjoittelu
  • Monipuolinen perusliikunta päivittäin
  • Alku- ja loppuverryttelyt 4 h /vko
  • Lihashuolto ja lajitaidot 2-3 h /vko
Leirit
  • Seuran leirit 20-25 vrk/kausi
  • Maajoukkueleirit 15 vrk/kausi
  • Muut kansalliset ja kv. leirit 15 vrk
  • Leirit kesätauon aikana
Kilpailut
  1. 7-8 kilpailua/kausi

Kärjistänpä vähän...

12-13 vuotiaan kv. tasolle tähtäävä jääkiekkoilija:
Ohjattu toiminta
  • 3 x jää/vko
  • 3 x oheisharjoitus /vko
  • Alku ja loppuverryttelyt 4 h/vko
Omatoiminen harjoittelu
  • Monipuolinen perusliikunta päivittäin
  • Hyvässä tapauksessa jotain valmentajan antamia kotitreenejä, puukuulaa ja laukomista.
Leirit
  • Ei yhtään tai korkeintaan muutama leiri kesällä ehkä 0-15 vrk
Pelit
  • 50+ peliä kaudessa

Arvostelulajin vertaaminen tulosurheiluun ei nyt ihan on omena vs omena juttu. Ja edelleen, taitoluistelu on sen verran sairas ympäristö kuten on esim voimistelukin.

Jääkiekossa esimerkiksi jokainen peli on treeni tuossa iässä. Voitto on jossain U13-sarjassa mahdollinen sivutuote. Siinä vaiheessa kun luistelijat lopettavat uriaan niin kiekossa alkaa vasta oikeat pelit

Ei kukaan halua 12-vuotiaista koneita. Paitsi ilmeisesti sinä.
 

hege

Jäsen
Fudiksen puolella muistelisin lukeneeni ehkä ruotsalaisen? tutkimuksen missä oli todettu korrelaatio drop-outin määrän ja itsenäisen harjoittelun vähyyden välillä.

Muistikuvan mukaan tulos oli vielä jotenkin niin, että pienemmässä päässä yhteinen harjoittelu piti pelaajat mukana paremmin mutta teini-iän (koulun vaatimusten, treenimatkojen pituuden, jonkun muun lajin tai harrastuksen yms. muutosten) myötä taas liiallinen joukkueharjoitelu olisi johtanut kasvavaan drop-outtiin varsinkin talvikauden aikana kun olosuhteet ja harjoitusajat hiekot. Vanhemmissa ikäryhmissä toimivampaan oli peruskunnon yms. treenaaminen omalla ajalla sen sijaan, että olisi matkustettu tiettyyn kellonaikaan 30 minuuttia ensin kentän laidalle juoksemaan lenkkiä.

Ilmiö johti ilmeisesti siihen, että ns. haastetason ryhmät hävisivät pois (pienemmistä tai keskisuurista seuroista) tai menettivät pelaajia kun siellä pyrittiin treenaamaan kuten kilparyhmissä mutta pelaajissa oli enemmän sellaisia pelaajia joilla oli juuri joku muukin laji tai "akateemista" kunnianhimoa ja sen takia fudis ei ollut "koko elämä". Eli ikäryhmissä ykkös- ja kakkosryhmien tasoerot kasvoivat niin suuriksi ettei pelaaja kierto ryhmien välillä ei ollut mahdollista tai perusteltua.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
No minä oon sitten vissiin vakava mulkku kun haluan, että lapset treenaa hyvin.
Ei tuossa ole mitään vikaa. Tosin kannattaa antaa erilaisia vapauksia ihmisten elämäntilanteiden mukaan. Esim. Teemu Selänteellä oli huonot polvet niin sai luistaa kesäharjoituksista. Toivoisi noita suotavan huonommillekin pelaajille ja joskus on hyvä antaa teinipelaajan olla kuukausi tyttöystävän mökillä jne.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Alan jollain tavalla hyväksyä siirron rajumpaan silloin kun seuroille tulee vastuu varmistaa muiden elämän osa-alueiden varmistaminen. Eli esimerkiksi koulu.

Viimeistään U16 eteenpäin joukkueilla tulisi olla toiminnassa joku, joka varmistaa pelaajien koulupolun jatkuvuuden. Tällä hetkellä satunnaisen maajoukkuemenestyksen lisäksi suomalainen jääkiekko tuottaa perkeleesti ihmisiä joilla ei kiekon lisäksi paljoa vaihtoehtoja ole kun kaikki on laitettu kiekkoon
 

Alavaari

Jäsen
Leikkasin aikanaan Kalevasta talteen jutun taitoliuistelijoiden harjoittelusta. Toki tuo juttu on reilun kymmenen vuoden takaa, mihin suuntaan lie kehittynyt siitä. Mutta tässä ydinkohdat harjoittelusta ja sen määristä:
Joo ja tässä tosiaan isoimpana erona tuo jääharjoittelun määrä. Väittäisin, että ero on osittain näennäinen. Ne kiekkoilijat, jotka maajoukkueisiin ja änäreihin punnersivat, ovat tuon 3h joukkuetreenin lisäksi viettäneet paljon aikaa itsekseen ulkojäillä, futis-, säbä-, tossulätkä-, rullakiekko- tai koriskentillä. Tai laukomispaikoilla.

Jos meinaa korkealle, paljon pitää treenata, mutta omatoimisen osuus voi olla hyvinkin merkittävä.

Niin ja joo. Kyllä taitoluistelijoitakin ulkojäillä näkee. En tiedä, onko se laskettu mukaan tuohon 9h. Lisäksi, en missään nimessä sano taitoluisteluharjoittelua helpoksi, mutta fyysisesti siinä on varmasti myös kevyempiä osuuksia kun esim. opetellaan ohjelmia ulkoa. No ei tästä varmaan muuta voi päätellä kuin että lajit ovat tietyiltä osin aivan oleellisesti erilaisia, eikä harjoitusmääriä voi suoraan verrata.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Alan jollain tavalla hyväksyä siirron rajumpaan silloin kun seuroille tulee vastuu varmistaa muiden elämän osa-alueiden varmistaminen. Eli esimerkiksi koulu.

Viimeistään U16 eteenpäin joukkueilla tulisi olla toiminnassa joku, joka varmistaa pelaajien koulupolun jatkuvuuden. Tällä hetkellä satunnaisen maajoukkuemenestyksen lisäksi suomalainen jääkiekko tuottaa perkeleesti ihmisiä joilla ei kiekon lisäksi paljoa vaihtoehtoja ole kun kaikki on laitettu kiekkoon
Tuo on hyvä ajatuksena ja on suuren osan pelaajien toteutettavissa, Mutta mitä tehdään niille lahjakkaille pelaajille , jotka eivät tajua yhtään mitään mitä heille puhutaan , mutta kaukalossa ovat tosi hyviä?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: ace

Alavaari

Jäsen
Niin ja joo se vielä erona taitoluisteluun, että siinä kulttuurissa taidetaan valmennus hoitaa enimmäkseen ammattilaisten voimin. 12-13 -vuotiaiden kiekossa tiettyjä reunaehtoja asettaa sekin, että suurimman osan valmentajien pitäisi tehdä päivätöitäkin ja näkyä kotonakin joskus.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Leikkasin aikanaan Kalevasta talteen jutun taitoliuistelijoiden harjoittelusta. Toki tuo juttu on reilun kymmenen vuoden takaa, mihin suuntaan lie kehittynyt siitä. Mutta tässä ydinkohdat harjoittelusta ja sen määristä:
lyhensin vähän mutta omalla muksulla (11-v, U12j

- 4 h jäätä per viikko
- 4,5 h oheisharjoittelua per viikko
- 1-2 peliä per viikko

(Luisteluesitys kestää 5 min, peli kun kaksi kenttää 20-25 min per pelaaja, tässä tapauksessa mv niin 45 min)

Siihen päälle 20-30 min kehonhuolto aina ennen nukkumaanmenoa + kaikki muu omalla ajalla.

Kun ottaa huomioon tuon pelien ja esitysten eron ja lajien erilaisuuden niin sillä tavoin numeroiden taakse katsominen helpottuu kummasti
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Tuo on hyvä ajatuksena ja on suuren osan pelaajien toteutettavissa, Mutta mitä tehdään niille lahjakkaille pelaajille , jotka eivät tajua yhtään mitään mitä heille puhutaan , mutta kaukalossa ovat tosi hyviä?
Aivan sama mitä koulua käy, kunhan sen suorittaa kunnialla
 

Buchberger#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Alan jollain tavalla hyväksyä siirron rajumpaan silloin kun seuroille tulee vastuu varmistaa muiden elämän osa-alueiden varmistaminen. Eli esimerkiksi koulu.

Viimeistään U16 eteenpäin joukkueilla tulisi olla toiminnassa joku, joka varmistaa pelaajien koulupolun jatkuvuuden. Tällä hetkellä satunnaisen maajoukkuemenestyksen lisäksi suomalainen jääkiekko tuottaa perkeleesti ihmisiä joilla ei kiekon lisäksi paljoa vaihtoehtoja ole kun kaikki on laitettu kiekkoon
Mielestäni muiden elämän osa-alueiden ja koulun suhteen vastuussa ovat vanhemmat, eli ne pitäisi olla jo olemassa. Itse en näe että sitäkin vastuuta tarvitsisi seuroille laittaa.

Sen mitä itse tiedän, niin kyllä iso osa tietämistäni jääkiekkoa pelaavista lapsista ja nuorista hoitaa kouluaan oikein hyvin. Toki näissä puhutaan vielä ala sekä yläaste ikäisistä, joita U16 pelaajat vielä ovat.

Lisäksi uutisointi toki keskittyy mielenkiintoisiin tapauksiin, eli uran jälkeiseen menestykseen tai epäonnistumisiin, mutta en ehkä silti lähtisi yleistämään, että "perkeleesti" tulisi ihmisiä joilla ei ole vaihtoehtoja. Lisäksi esimerkiksi urheiluluokilla yläasteella tehdään yhteistyötä jo nyt valmennuksen sekä koulun suhteen. Jos ongelmia on koulussa, se vaikuttaa myös hallilla ja näitä käydään läpi valmennuksen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Menee ehkä yleisemmän juniorikiekon puolelle tämä seuraava järjettömyys.

Oli tuossa kaksipäiväinen junnuleiri ja toiselta päivältä puuttui ryhmästä yksi maalivahti. Kysyttiin erään pirkanmaalaisen seuran maalivahtia mukaan, olisi ollut ilmaiseksi tarjolla 2,5 h jäätä tuttujen pelaajien seurassa.

Saatiin vastaus, että haluaa tulla mutta ”pitää kysyä vielä seurasta”. Sitten tulikin vastaus, että seura kielsi tulemasta. Ei saa osallistua kuin sateenvarjon tapahtumiin. Kyseessä U12 pelaaja.

Ei vittu oikeasti
 

Glove

Jäsen
Menee ehkä yleisemmän juniorikiekon puolelle tämä seuraava järjettömyys.

Oli tuossa kaksipäiväinen junnuleiri ja toiselta päivältä puuttui ryhmästä yksi maalivahti. Kysyttiin erään pirkanmaalaisen seuran maalivahtia mukaan, olisi ollut ilmaiseksi tarjolla 2,5 h jäätä tuttujen pelaajien seurassa.

Saatiin vastaus, että haluaa tulla mutta ”pitää kysyä vielä seurasta”. Sitten tulikin vastaus, että seura kielsi tulemasta. Ei saa osallistua kuin sateenvarjon tapahtumiin. Kyseessä U12 pelaaja.

Ei vittu oikeasti
Ei voi käsittää. Mutta varmaan aika yleistä nykyään. Kukaan ei saa saada enemmän kuin muut, eikä kukaan saa olla muita parempi.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Ei voi käsittää. Mutta varmaan aika yleistä nykyään. Kukaan ei saa saada enemmän kuin muut, eikä kukaan saa olla muita parempi.

Tässähän ei ole siitä kyse. Ymmärsit niin väärin kuin tämän vain voi ymmärtää. Järjestävä taho oli väärä. Ei kuulunut omiin (kyseessä logoseura) kunppaniseuroihin. Mitään muuta estettä ei ollut.

Seurojen leirit on avoimia kaikille pelaajille seurasta riippumatta. Mutta seurat sanelevat 11-vuotiaalle kenen kanssa saa omalla ajallaan mennä jäälle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös