Juniorivalmentajat

[obi-wan]

Hyviä valmentajia on vähän ja todella hyviä vielä vähemmän.

Itse en haluaisi ainakaan vastuuvalmentajaksi juuri kiekkouransa päättänyttä parikymppistä. Apuvalmentajana vielä menisi. Kokemus on kuitenkin se, mikä näissäkin hommissa opettaa paljon. Toki nuori koutsi on varmasti innokas ja voi osata innostaa niitä junnujakin. Osaa näyttää asioita jäällä kun on itse pelannut ja kenties osaa niitä opettaa. Jääkiekkovalmentaminen ei kuitenkaan ole pelkkää lajitaitojen opettamista ja se valmentamisen suuri kuva saattaa nuorelta kaverilta vielä puuttua. Paljon koulutusta ja tukea seuran puolelta niin se kaveri voidaan saada pysymään mukana ja se on joku päivä todella hyvä valmentaja.

Tämähän ei aina mene näin. Moni nuori osaa kyllä näyttää esimerkin mutta harvoin niin, että se on opetuksellisesti järkevää. Tämän vuoksi tosiaan aluksi paikka kannattaa aina ottaa apparin roolista. Ja mielestäni vielä pienessä päässä, oppii mallin näyttämisen tärkeyden perusteellisesti.

Harmillisesti moni erinomainen kaveri haluaa operoida vain lapsivaiheessa. Täysin ymmärrettävää mutta todella harmillista. Ei toki itseänikään kiinnosta tiettyä ikää edemmäs kulkea tämän nuoremman kanssa. Vanhempi onneksi lähti U11-ikäisenä toiseen seuraan niin siitä oli helppo siirtyä puhtaaksi kustantajaksi ja kuljettajaksi ilman ongelmia.

Yllättävän pitkään tarvitaan opettajia. Sitten vasta valmentajia

 

[Hawk #22]

Keskusteluun voisin osallistua kysymällä, onko jollain hyviä käytäntöjä valmentajien rekrytointiin ja valmentajaputken rakentamiseen? Kun ajattelisin itse, että nää olis ihan unelmaduuneja tehdä lisätienestejä esim. nuorelle, jolla on kiekkotaustaa. Silti tuntuu olevan ongelmana vähän siellä täällä löytää hyviä koutseja.

Moni hyviä kommentteja tulikin jo aiemmilta kirjoittajilta. Kuten sanottua, valmentajia on vähän, hyviä valmentajia todella vähän ja hyviä valmentajia, jotka haluavat valmentaa pikkulapsia, ei käytännössä ollenkaan.

Itse aloitin valmentamisen aikoinaan 21-vuotiaana U11-ikäluokasta ja 7 kauden ajan valmensin 10-12 vuotiaita junioreita, ensin kaksi kautta apuvalmentajana ja sitten viisi kautta peliryhmän vastuuvalmentajana, eli ns. ikäluokan kakkosmiehenä. Ensimmäinen ikäluokkani oli tosin sellainen, että ensimmäisellä kaudella en saanut oikeastaan minkäänlaista tukea oman ikäluokan päävalmentajalta, muilta pää- ja apuvalmentajilta tai edes seuran ikäluokkavastaavalta, mutta onneksi seuran junioripäällikkö otti minut siipiensä suojaa, järjesti koulutuksia ja sparrasi koko ajan, niin en lähtenyt heti ensimmäisen kauden jälkeen pois. Seuraavilla kausilla koko valmennus laitettiinkin täysin uusiksi ja loput 6 kautta minulla olikin sitten jo erittäin päteviä ja kokeneita valmentajia tukena, jolloin tekeminen helpottui huomattavasti. Selvennyksenä vielä, että vaihdoin siis ikäluokkaa aina parin kauden välein, koska opiskelujen ja töiden takia en halunnut valmentajaa joukkuetta, joka pelaa SM-sarjaa.

Tästä kuitenkin se olennaisin pointti, eli jos haluaa uusia nuoria valmentajia, valmentajalle pitää löytyä tukea ja mielellään myös vahvoja auktoriteetteja ympäriltä, jotta väkisinkin vastaan tulevissa ikävissä asioissa nuorta, vasta valmentajauransa aloittanutta valmentajaa ei heitetä heti susille. Lisäksi seuran pitää järjestää valmentajille säännöllisesti koulutuksia (sisäisiä tai liiton järjestämiä), jotta valmentaja oppii jatkuvasti uusia asioita seuran valmennusfilosofiasta, pelaaja- ja valmentajapolusta, eri ikätasojen harjoittelemisesta, oheisharjoittelusta jne. Lähtökohtaisesti vasta peliuransa päättänyt 20-vuotias nuori ei kuitenkaan muista mitään muuta kun ne U20 joukkueessa vedetyt treenit ja ehkä jotain yksittäisiä harjoitteita 15 vuoden takaa, jolloin oli käytössä täysin erilaiset valmennusmetodit ja jonkun pelaajan isän vetämä luisteluvalmennus oli viivaluistelua, ympyräluistelua juoksemalla, sisäteräliukuja, kun ulkoterä oli vähän liian vaikeaa, ja makkaroita suorilla polvilla. Joten jokaisen aloittelevan valmentajan harjoituspankki on käytännössä tyhjä ja tätä on hyvä lähteä vahvistamaan mahdollisimman nopeasti. Itse opin oikeastaan luistelemaan oikein vasta valmentajana kun liitto ja seura vetivät muutaman eri painopisteitä koskevan koulutuksen ja sainkin laittaa tekniikkani ihan täysin uusiksi 22-vuotiaana useita vuosia peliurani päättymisen jälkeen. Tämäkin siis kertoo aika vahvasti siitä kuinka nollista innostunut, ikänsä kiekkoa pelannut, valmentaja lähtee kun siirtyy opetettavasta opettajaksi.

Tietämättä nyt myöskään siitä mitä juuri teidän seurassa maksetaan U8-U12 joukkueiden valmentajille, mutta omat "tuloni" juniorivalmentamisesta noissa ikäluokissa olivat 1000-1500 euroa kaudessa + toppapuku. Eli käytännössä sain valmentaa ilmaiseksi eikä harrastamisesta tarvinnut maksaa mitään. Jos tuota alkaa tuntipalkkana laskemaan koko kauden otannalla, niin puhutaan jostain 1 € / tunti palkkiosta, joka saattaa olla vielä vähän yläkanttiin. Eli sikäli mikäli teidän seurassa ei ole merkittävästi suurempia valmentajapalkkioita, niin ainakin minä olisin lähinnä nauranut jos joku olisi väittänyt, että juniorivalmennus on hyvä paikka saada lisätienestejä. Kyllähän tuota hommaa tehdään ihan kaikista muista syistä paitsi rahan takia, eikä siinä siis mitään pahaa ole. Mutta tuollainen alle 150 euron kuukausipalkka ei ole mikään lisätienesti käytettyyn aikaan ja ajettuihin kilometreihin nähden, eli jos nyt ei puhuta jostain 5000 euron kausipalkkioista, niin en ehkä tällä lisätienesti-kulmalla lähtisi mihinkään neuvotteluihin.

 

[Alavaari]

Lähtökohtaisesti vasta peliuransa päättänyt 20-vuotias nuori ei kuitenkaan muista mitään muuta kun ne U20 joukkueessa vedetyt treenit ja ehkä jotain yksittäisiä harjoitteita 15 vuoden takaa -- Tämäkin siis kertoo aika vahvasti siitä kuinka nollista innostunut, ikänsä kiekkoa pelannut, valmentaja lähtee kun siirtyy opetettavasta opettajaksi.

Juurikin näin. Ja ainakin oma kokemukseni on että ne U20-kokemukset johtavat hirmu herkästi siihen, että 10-vuotiaiden kanssa lähdetään vähän liian monimutkaisilla harjoitteilla ja pelikirjoilla liikenteeseen.

Tuokin on erittäin hyvä pointti, että jos ei ole varmaa tietoa itse saamansa valmennuksen olleen nykypäivän kannalta kuranttia ja laadukasta, kannattaa nähdäkseni suhtautua varauksella siihen, että toistaa vain sitä, mitä on itse tehnyt. LIittyy joiltain osin myös tuohon monimutkaisuuteen ja joukkuetaktiikan ylikorostumiseen joinakin aikakausina jne jne.

Katsokaapa muuten huviksenne Suomikiekko akatemian pelin opettamisen kurssi ja se, miten yksinkertaisia asioita liitto toivoisi meidän painottavan. No ei liittoa tarvi sokeasti totella, mutta ei myöskään niitä MM-kisastudiosta kiekko-oppinsa saaneita tietäjiä, joiden mielestä pitää hetimiten laittaa 1-3-1 trappi kuntoon kun siirrytään isolle kentälle. Niitä tietäjiähän on yllättävän paljon, joille "liiton koulutuksessa sanottiin, että... " ei ole mikään argumentti.

Mutta tuollainen alle 150 euron kuukausipalkka ei ole mikään lisätienesti käytettyyn aikaan ja ajettuihin kilometreihin nähden, eli jos nyt ei puhuta jostain 5000 euron kausipalkkioista, niin en ehkä tällä lisätienesti-kulmalla lähtisi mihinkään neuvotteluihin.

Ja näin.

 

[Alavaari]

Lisään edelliseen vielä sen, että nähdäkseni yksi vaikeimmista asioista on päättää, kuinka paljon pohjata valmennustaan juuri liiton linjaan ja kuinka paljon sooloilla. On selvää, että koulutukset eivät kerro kaikkea tarpeellista, mutta se, miten paljon on hyvä pistää omaa lisää päälle, on nähdäkseni jonkin verran monitahoinen asia.

 

[Hawk #22]

Lisään edelliseen vielä sen, että nähdäkseni yksi vaikeimmista asioista on päättää, kuinka paljon pohjata valmennustaan juuri liiton linjaan ja kuinka paljon sooloilla. On selvää, että koulutukset eivät kerro kaikkea tarpeellista, mutta se, miten paljon on hyvä pistää omaa lisää päälle, on nähdäkseni jonkin verran monitahoinen asia.

Todella hyvä pointti tämäkin. Onneksi omat kokemukseni liiton koulutuksista ovat pääosin todella hyviä, eli esimerkkinä luistelutekniikkakin käydään läpi hyvin yksityiskohtaisesti ja kerrotaan mitä pitäisi tapahtua ja mihin kiinnittää huomiota, jota sitten vielä vahvistetaan erillisellä oheisharjoitusdemolla ja jääharjoitusdemolla. Näistä saa sitten jokainen ottaa mukaansa mitä haluaa ja soveltaa sen mukaan kun näkee tarpeelliseksi. Eli enemmän nimenomaan annetaan niitä työkaluja ja ohjeita miksi pitää keskittyä vaikka pakaran aktivoimiseen oheisharjoituksissa ja jalan palautumiseen luisteluharjoituksissa, kun jotain valmiita harjoituspaketteja tai pelikirjoja.

Olen toki joskus tällaisen pelikirjankin saanut, mutta se tuli emoseuralta. Ongelmana vain, että pelikirja oli sopiva U20 pelaajille eikä 12-vuotiaille, niin tämäkin pelikirja sitten siirrettiin parin viikon kokeilun jälkeen arkistoon vähin äänin ja jatkettiin vanhalla suunnitelmalla.

 

[Glove]

Katsokaapa muuten huviksenne Suomikiekko akatemian pelin opettamisen kurssi ja se, miten yksinkertaisia asioita liitto toivoisi meidän painottavan. No ei liittoa tarvi sokeasti totella, mutta ei myöskään niitä MM-kisastudiosta kiekko-oppinsa saaneita tietäjiä, joiden mielestä pitää hetimiten laittaa 1-3-1 trappi kuntoon kun siirrytään isolle kentälle. Niitä tietäjiähän on yllättävän paljon, joille "liiton koulutuksessa sanottiin, että... " ei ole mikään argumentti.

Lihavoin tuon kirosanan tuolta.

Omasta mielestäni junnuissa pelitavan pitää olla sellainen, että se ensisijaisesti kehittää pelaajaa monipuolisesti. Joukkueen menestyminen on toissijaista, mutta se tulee sieltä automaattisesti kun yksilöt kehittyvät tarpeeksi. Passiivinen trappuolustaminen ei minun mielestä ole sitä. Toki se varmaan on ihan ok työkalu jossain vanhemmissa ikäluokissa, mutta kun sitä näkee jo U12-ikäluokassa.

 

[Alavaari]

Omasta mielestäni -- Passiivinen trappuolustaminen ei

Juu en ole varma, ilmaisinko asian epäselvästi, mutta tästä oltiin siis täsmälleen samaa mieltä.

 

[Glove]

Juu en ole varma, ilmaisinko asian epäselvästi, mutta tästä oltiin siis täsmälleen samaa mieltä.

Ihan hyvin sinä kirjoitit, minä en ehkä niinkään.

 

[obi-wan]

Pelitapahinkkaus on varmasti oiva tapa poimia voittoja jossain U13-ikäluokassa ja täten valmentaja näyttää taitavasta. Sitten ihmetellään parin vuoden päästö kun lajitaidot ja luovuus ovat jääneet kehittymättä täysin

 

[andy_c]

Tästä kuitenkin se olennaisin pointti, eli jos haluaa uusia nuoria valmentajia, valmentajalle pitää löytyä tukea ja mielellään myös vahvoja auktoriteetteja ympäriltä, jotta väkisinkin vastaan tulevissa ikävissä asioissa nuorta, vasta valmentajauransa aloittanutta valmentajaa ei heitetä heti susille.

Jep, hyvä kommentti ja sen verran itsekin asiasta ymmärrän, että näin pitää olla - ja meillä onkin. Itse jäsennän asian niin, että nuorella koutsilla on työsarkana sekä a) itse pelin, lajitaitojen ja liikunnan valmennus, b) lasten kasvatus ja sosiaalinen puoli sekä (valitettavasti) c) kaikenlaisten sidosryhmien, erityisesti vanhempien, kanssa viestiminen. Näistä jos löytyisi yksi vahvuus (a ja/tai b) ja kaikkiin jotain annettavaa, niin hyvässä ohjauksessa pärjää jo kyllä, ainakin jos on asenne ja halu oppia.

Mutta tuollainen alle 150 euron kuukausipalkka ei ole mikään lisätienesti käytettyyn aikaan ja ajettuihin kilometreihin nähden, eli jos nyt ei puhuta jostain 5000 euron kausipalkkioista, niin en ehkä tällä lisätienesti-kulmalla lähtisi mihinkään neuvotteluihin.

No sanotaan näin että 150€ ja 5000€ / kk välissä on kyllä summia joita junnujengissä pystyy maksamaan ja joita voi mielestäni kutsua lisätienesteiksi. Monelle ihmiselle esim. 500-700€ voi olla ihan merkitsevä lisätulo ja kohtuullinen korvaus ajasta, jos puhutaan vaikka kolmesta tapahtumasta viikossa.

 

[Hawk #22]

Jep, hyvä kommentti ja sen verran itsekin asiasta ymmärrän, että näin pitää olla - ja meillä onkin. Itse jäsennän asian niin, että nuorella koutsilla on työsarkana sekä a) itse pelin, lajitaitojen ja liikunnan valmennus, b) lasten kasvatus ja sosiaalinen puoli sekä (valitettavasti) c) kaikenlaisten sidosryhmien, erityisesti vanhempien, kanssa viestiminen. Näistä jos löytyisi yksi vahvuus (a ja/tai b) ja kaikkiin jotain annettavaa, niin hyvässä ohjauksessa pärjää jo kyllä, ainakin jos on asenne ja halu oppia.


No sanotaan näin että 150€ ja 5000€ / kk välissä on kyllä summia joita junnujengissä pystyy maksamaan ja joita voi mielestäni kutsua lisätienesteiksi. Monelle ihmiselle esim. 500-700€ voi olla ihan merkitsevä lisätulo ja kohtuullinen korvaus ajasta, jos puhutaan vaikka kolmesta tapahtumasta viikossa.

Korjataan, että kirjoitin siis 5000 € kausipalkkiosta, en kuukausipalkkiosta. Eli tuo mainitsemasi 500-700 euroa kuukaudessa onkin jo samaa luokkaa mitä itsekin heitin esimerkkinä ja jota voi jo hyvillä mielin mainostaakin. Käytin vain esimerkkinä mitä olen itse "tienannut", jossa kaikki tulot koostuivat verovapaista kilometrikorvauksista ja päivärahoista. Erinomaista jos teidän seurassa tilanne on tässä asiassa parempi.

Mitä tulee ensimmäiseen kappaleeseen, niin näihin kategorioihin itsekin jakaisin osaamisen ja ehkä vielä siinä järjestyksessä, että a-kohta pitäisi olla jossain määrin kunnossa, b-kohta rajoittaa vähän minkälaiset ominaisuudet henkilöltä vaaditaan ja c-kohta vaatii selvästi eniten tukea, koska sitä ei osaa kukaan ilman kokemusta.

Ehkä vielä lisäyksenä, niin yrittäisin myös suunnitella selkeän valmentajapolun, jossa selvästi käydään läpi millainen suunnitelma valmentajien kehittämiseen on ajateltu isossa kuvassa. Samaan tapaan siis kun pelaajillekin tehdään pelaajapolku luistelukoulusta U20 junioreihin, valmentajille on hyvä rakentaa vastaava polku aloittelijasta U18-U20 junioreiden vastuuvalmentajaksi. Tietenkin polku pitää tehdä sen verran avoimeksi, että jokaisen yksittäistapauksen kohdalla ei tarvitse tehdä poikkeuksia valmentajapolkuun tai ketään ei tarvitse nostaa joukkueeseen X siitä syystä, että valmentajanpolun mukaan kaudella 5 pitäisi valmentaa tietyn ikäisiä junioreita päävalmentajana. Mutta jonkinlainen konkreettinen suunnitelma on hyvä olla jokaiselle eteenpäin tähtäävälle valmentajalle, jotta valmentaja ja valmennuspäällikkö pystyy arvioimaan valmentaja kehittymistä ja etenemistä. Tietenkin valmentajissa on paljon niitä, jotka eivät halua valmentamisesta ammattia, joten näitäkin on hyvä ajatella, mutta fokus enemmän niissä ammattivalmentajaksi haluavissa. Voi olla, että teidän seurassa on jo tällainen polku tehty, mutta nostin varmuuden vuoksi tämänkin esiin, koska omassa seurassani valmentajapolkua alettiin vasta pohtimaan siinä vaiheessa kun jäin valmentamisesta tauolle ja käsittääkseni se on laitettu käytäntöön vasta 1-2 kautta sitten. Liitollakin on käsittääkseni jotain tällaisia olemassa, joten sieltä voi pyytää varmasti apua, jos teillä on tällainen vasta suunnitteilla.

 

[Glove]

Jep, hyvä kommentti ja sen verran itsekin asiasta ymmärrän, että näin pitää olla - ja meillä onkin. Itse jäsennän asian niin, että nuorella koutsilla on työsarkana sekä a) itse pelin, lajitaitojen ja liikunnan valmennus, b) lasten kasvatus ja sosiaalinen puoli sekä (valitettavasti) c) kaikenlaisten sidosryhmien, erityisesti vanhempien, kanssa viestiminen. Näistä jos löytyisi yksi vahvuus (a ja/tai b) ja kaikkiin jotain annettavaa, niin hyvässä ohjauksessa pärjää jo kyllä, ainakin jos on asenne ja halu oppia.


No sanotaan näin että 150€ ja 5000€ / kk välissä on kyllä summia joita junnujengissä pystyy maksamaan ja joita voi mielestäni kutsua lisätienesteiksi. Monelle ihmiselle esim. 500-700€ voi olla ihan merkitsevä lisätulo ja kohtuullinen korvaus ajasta, jos puhutaan vaikka kolmesta tapahtumasta viikossa.

Korvauksista puhuttaessa kannattaa aina miettiä, millä hinnalla olisi itse valmis käyttämään 1000 h/v (eli 125 normaalimittaista työpäivää) vieraiden ihmisten lasten paimentamiseen jos siellä ei ole omaa muksua mukana. Riittääkö 2 €/h vai haluatko enemmän?

Tuohon C-kohtaan voi hyvin tehdä selvän rajoituksen, joukkueenjohto on linkki valmennnuksen ja vanhempien välillä. Jos valmennuksella on asiaa vanhemmille, tehdään tiedote tms. ja jojo lähettää sen vanhemmille. Jos vanhemmilla on asiaa valmennuksesta, ottavat he yhteyttä jojoon, joka sitten harkitsee, onko asia sen arvoinen, että sillä kannattaa tuhlata valmentajan aikaa. Se koutsi on siellä kuitenkin niitä junnuja varten, ei niiden vanhempia. Tällä taataa valmentajalle ainakin jonkin verran työrauhaa.

 

[Neely]

Pelitapahinkkaus on varmasti oiva tapa poimia voittoja jossain U13-ikäluokassa ja täten valmentaja näyttää taitavasta. Sitten ihmetellään parin vuoden päästö kun lajitaidot ja luovuus ovat jääneet kehittymättä täysin

Kääntäen myöskin niin että jos tuo on viety todella orjalliseksi avaamisen suhteen(niin ettei siellä kentällä saa edes ajatella)on ne joukkueet helppo voittaa. Ainakin yksinkertaisilla ohjeilla saa tuon avaamisen ihan kuralle. Näitäkin välillä näkee.

 

[Alavaari]

Kääntäen myöskin niin että jos tuo on viety todella orjalliseksi avaamisen suhteen(niin ettei siellä kentällä saa edes ajatella)on ne joukkueet helppo voittaa. Ainakin yksinkertaisilla ohjeilla saa tuon avaamisen ihan kuralle. Näitäkin välillä näkee.

Joo aina välillä ihmettelen, kun porukka ihannoi tuollaista kaavaimaista pelitapaa. Voihan se toimia ihan jees jos vastustajajoukkue ei esim. halua tai ymmärrä reagoida. Itse esim. pääsääntöisesti en haluaisi, tai korkeintaan antaisin pelaajlle vinkin, että tarkkailkaapa tuota avauspelaamista ja kokeilkaa, keksittekö siihen mitään ovelaa. Pelaajille mahis ratkoa tilanteita itse, eikä nuorissa ikäluokissa muutenkaan pitäisi yrittää tehdä peleistä jotain valmentajien välisiä shakkimatseja.

 

[andy_c]

Korjataan, että kirjoitin siis 5000 € kausipalkkiosta, en kuukausipalkkiosta. Eli tuo mainitsemasi 500-700 euroa kuukaudessa onkin jo samaa luokkaa mitä itsekin heitin esimerkkinä ja jota voi jo hyvillä mielin mainostaakin.

Jep, sorry luin huonosti. Seuroissa varmaan monenkirjavia käytäntöjä, mutta itselleni on aika selviö, että jos ei siellä oman lapsen takia käytetä aikaa, niin totta kai joku järkevä palkka pitää saada. Ei se meno siltikään muodosta kausimaksuun kovin suurta lisäystä. Jää maksaa moninkertaisesti.

(Ihan sama kuin muissakin hommissa, vaikka olisi ”kutsumus” tai palvelisi polkua ”jonnekin suurempaan”, niin työhön käytetystä ajasta säädyllinen korvaus. Mutta ei se varmaan aina ole niin yksinkertaista.)

Muutenkin hyviä kommentteja ja valmentajapolku on jollain tavalla tuttu, mutta ei ehkä kunnolla vielä käytössä, hyvä nosto!

 

[Glove]

(Ihan sama kuin muissakin hommissa, vaikka olisi ”kutsumus” tai palvelisi polkua ”jonnekin suurempaan”, niin työhön käytetystä ajasta säädyllinen korvaus. Mutta ei se varmaan aina ole niin yksinkertaista.)

Kerran tarjottiin sopimusta, että saisin korvauksen jos hommaan sen korvauksen verran sponsoreita.

 

[Kelju K. Kojootti]

Onkos palstan junnuvalmentajat kellottaneet koskaan treeneissä yksittäisen pelaajan aikaa, jonka tämä on liikkeessä? Tämä tuli mieleen, kun luin Mikko Viitasen tarinaa. Siinä muun asian muassa hän kertoi, ettei Rautakorven JYPissä yksittäinen pelaaja ollut treeneissä koskaan liikkeessä yli 13 minuuttia, vaikka jäätreeni oli 90 min. mittainen.

Usein näkee junnujen treeneissä, että alkuun kierretään kenttää pari minuuttia ja päädyissä heitellään puolivillaisia vetoja tyhjiin. Sen jälkeen koutsi viheltää pilliin ja ohjeistaa ekan treenin. Tässä on hukattu jo viitisen minuuttia kallista ja kallisarvoista jääaikaa.

Tottakai, mitä vanhempiin ikäluokkiin tullaan, sitä intensiivisempiä treenit keskimäärin ovat, kun pelaajat ovat vahvempia, maitohappoa kertyy jne. Eli palautusajatkin kasvavat.

 

[Glove]

Onkos palstan junnuvalmentajat kellottaneet koskaan treeneissä yksittäisen pelaajan aikaa, jonka tämä on liikkeessä? Tämä tuli mieleen, kun luin Mikko Viitasen tarinaa. Siinä muun asian muassa hän kertoi, ettei Rautakorven JYPissä yksittäinen pelaaja ollut treeneissä koskaan liikkeessä yli 13 minuuttia, vaikka jäätreeni oli 90 min. mittainen.

Usein näkee junnujen treeneissä, että alkuun kierretään kenttää pari minuuttia ja päädyissä heitellään puolivillaisia vetoja tyhjiin. Sen jälkeen koutsi viheltää pilliin ja ohjeistaa ekan treenin. Tässä on hukattu jo viitisen minuuttia kallista ja kallisarvoista jääaikaa.

Tottakai, mitä vanhempiin ikäluokkiin tullaan, sitä intensiivisempiä treenit keskimäärin ovat, kun pelaajat ovat vahvempia, maitohappoa kertyy jne. Eli palautusajatkin kasvavat.

On tuota tullut tehtyä. Joku 20 min tunnin treenissä aika yleinen. Joskus saanut jopa lähempänä 30 kuin 20 min olleita aikoja, ne on jo hyviä. 80-100 syöttöä+syöntö vastaaottoa ja 40+ laukausta on hyvä. Mutta ei noihin lukemiin päästessä opeteta kyllä uutta vaan tehdään tuttuja treenejä, joiden selittämiseen ei mene juuri aikaa. Juomatauotkin vie aikaa turhaan vaikka niille ei tai fysiologista perustetta ollakaan tunnin mittaisessa treenissä. Juo vähän enemmän ennen kuin menee jäälle niin pärjää juomattakin.

 

[Alavaari]

Pidän yksittäistä harjoitetta miettiessä 50% sääntöä nyrkkisääntönä (ei kiveen hakattu raja): jos yksittäisen pelaajan aktiviinen aika olisi jäämässä alle puoleen harjoitteeseen käytetystä ajasta, pitää tehdä jotain eri tavalla: jakaa mahdollisuuksien mukaan useampaan ryhmään, muuttaa harjoitetta jotenkin, tai sitten hylätä ko. osio kokonaan.

Jos kaikki olisi tätä 50%, päästäisiin varmaankin noin 20 minuutin kieppeille (10 min kaikenlaiseen säätöön kuten ohjeistuksiin, juomataukoihin ym.) Käytännössä osa ajasta ollaan yli 50 prosentin ja toisinaan vähän alle. Sanoisin että tuo 20+ minuuttia on hyvä perustaso johon voi toisinaan nipistää 50-10 min lisää.

Ennen ohjattua toimintaa tapahtuva luistelu ei välttämättä ole ollenkaan hyödytöntä, edellyttäen että pelaajat ovat aktiivisia ja isolla osalla mielessä joku juttu, jota haluaa vähä hioa tai kokeilla itsekseen.

 

[obi-wan]

Pidän yksittäistä harjoitetta miettiessä 50% sääntöä nyrkkisääntönä (ei kiveen hakattu raja): jos yksittäisen pelaajan aktiviinen aika olisi jäämässä alle puoleen harjoitteeseen käytetystä ajasta, pitää tehdä jotain eri tavalla: jakaa mahdollisuuksien mukaan useampaan ryhmään, muuttaa harjoitetta jotenkin, tai sitten hylätä ko. osio kokonaan.

Jos kaikki olisi tätä 50%, päästäisiin varmaankin noin 20 minuutin kieppeille (10 min kaikenlaiseen säätöön kuten ohjeistuksiin, juomataukoihin ym.) Käytännössä osa ajasta ollaan yli 50 prosentin ja toisinaan vähän alle. Sanoisin että tuo 20+ minuuttia on hyvä perustaso johon voi toisinaan nipistää 50-10 min lisää.

Ennen ohjattua toimintaa tapahtuva luistelu ei välttämättä ole ollenkaan hyödytöntä, edellyttäen että pelaajat ovat aktiivisia ja isolla osalla mielessä joku juttu, jota haluaa vähä hioa tai kokeilla itsekseen.

Prosentti pitää täysin määritellä kuormituksen kautta harjoituskohtaisesti. Ja miten se aktiivisuus lasketaan.

Esimerkki kuuden ryhmällä suoritettu luistelu- ja kamppailuharjoitus 1/4 kentällä. 2 pelaajaa suorittaa, 2 palaa ”jonoon”, 2 odottaa. Periaatteessa aktiivinen aika 2/3 harjoituksesta mutta itse näen sen niin, että 1/3 suoritus, 1/3 palautus ja 1/3 lepo

Tai kun U9 pelataan loppuun aina pienpelit niin aktiivinen aika on lähellä 100% koska pelialuiden väli on kiekonkäsittelyä, syöttelyä yms varten. Aktiivista kyllä mutta eri tavalla. Sitten joku tietysti aina sluibaa mutta se on pelaajan valinta, mahdollisuus on tarjottu

 

[Alavaari]

Prosentti pitää täysin määritellä kuormituksen kautta harjoituskohtaisesti. Ja miten se aktiivisuus lasketaan.

Kyllä asia on juuri kuten sanot, siksi nyrkkisääntö. On monia asioita, joissa 50% lepo ei riitä lähellekään (esim. maksimaalinen luistelunopeus, toki palautusvaiheen ei tarvi olla pelkkää paikallaan odottamista) ja toisaalta varsinkin vähemmän harjoitelleilla pelaajilla monia perustaitoja on ihan melekästä harjoitella intensiteetillä, joka ei vaadi lepoa käytännössä ollenkaan.

 

[Kake74]

Onkos palstan junnuvalmentajat kellottaneet koskaan treeneissä yksittäisen pelaajan aikaa, jonka tämä on liikkeessä? Tämä tuli mieleen, kun luin Mikko Viitasen tarinaa. Siinä muun asian muassa hän kertoi, ettei Rautakorven JYPissä yksittäinen pelaaja ollut treeneissä koskaan liikkeessä yli 13 minuuttia, vaikka jäätreeni oli 90 min. mittainen.

Usein näkee junnujen treeneissä, että alkuun kierretään kenttää pari minuuttia ja päädyissä heitellään puolivillaisia vetoja tyhjiin. Sen jälkeen koutsi viheltää pilliin ja ohjeistaa ekan treenin. Tässä on hukattu jo viitisen minuuttia kallista ja kallisarvoista jääaikaa.

Tottakai, mitä vanhempiin ikäluokkiin tullaan, sitä intensiivisempiä treenit keskimäärin ovat, kun pelaajat ovat vahvempia, maitohappoa kertyy jne. Eli palautusajatkin kasvavat.

Erona on se, että pikkumestarit treenaavat enemmän lajia ja isommat junnut enemmän peliä. Ihan pienet, U8-U10 pitäs viipottaa lähes tauotta, että hermotus kehittyy, koska he eivät väsy, laktaatin vaikutuksesta, ainoastaan henkisesti :)
Aikuisilla myös paljon pelin opiskelua, jolloin "seistään" paljon. Minuuteista sen verran, että 90 minsan jäällä olen saanut parhaimmillaan kelloon 42 minsaa. Ja 50 minsan jäillä 29 minsaa per pelaaja, tällöin oli luistelutaito painotuksena, eikä treeni niin kuormittava, koska teränhallinnan opettelelu ei ns. kuluta. ikäluokkana U13 ylemmän tason treeniryhmä.

 

[Kelju K. Kojootti]

Erona on se, että pikkumestarit treenaavat enemmän lajia ja isommat junnut enemmän peliä. Ihan pienet, U8-U10 pitäs viipottaa lähes tauotta, että hermotus kehittyy, koska he eivät väsy, laktaatin vaikutuksesta, ainoastaan henkisesti :)
Aikuisilla myös paljon pelin opiskelua, jolloin "seistään" paljon. Minuuteista sen verran, että 90 minsan jäällä olen saanut parhaimmillaan kelloon 42 minsaa. Ja 50 minsan jäillä 29 minsaa per pelaaja, tällöin oli luistelutaito painotuksena, eikä treeni niin kuormittava, koska teränhallinnan opettelelu ei ns. kuluta. ikäluokkana U13 ylemmän tason treeniryhmä.

Aikuisilla ammattipelaajilla tuo pelin opiskelu on tarpeen. Välillä näkee jotain u16-u18 treenejä, joissa neljä pelaajaa toimii ja 18 seisoo jonossa ja treenataan jotain yksittäistä pelitilannetta esim. kiekon haku kulmasta, kun vastustajan karvaaja antaa painetta.

Tuossa varmaan on se ydin, että missä iässä ja minkä verran aletaan niitä pikku yksityiskohtia treenata.

 

[Simolainen]

Erona on se, että pikkumestarit treenaavat enemmän lajia ja isommat junnut enemmän peliä. Ihan pienet, U8-U10 pitäs viipottaa lähes tauotta, että hermotus kehittyy, koska he eivät väsy, laktaatin vaikutuksesta, ainoastaan henkisesti :)
Aikuisilla myös paljon pelin opiskelua, jolloin "seistään" paljon. Minuuteista sen verran, että 90 minsan jäällä olen saanut parhaimmillaan kelloon 42 minsaa. Ja 50 minsan jäillä 29 minsaa per pelaaja, tällöin oli luistelutaito painotuksena, eikä treeni niin kuormittava, koska teränhallinnan opettelelu ei ns. kuluta. ikäluokkana U13 ylemmän tason treeniryhmä.

Itsellä oli joskus B- ja A - junnuissa (sittemmin mainettakin niittänyt ) koutsi, jonka treenirytmi perustui tulevien pelin vaihtorytmeihin. Eli ensin mentiin neljän kentän rotaatiolla ja palautuksilla, josta tiivistettiin ehkä kolmeen ketjuun ja kahteen pakkipariin. Peilautui peliin ihan helvetin hyvin ainakin mun mielestä.
Toki kaikki perustui siihen, että kesän jäljiltä elokuussa, oli aerobinen kunto tikissä, ettei sitä tarvinnut treeneissä hakea. Pitkiä luisteluja ei ollut juuri lainkaan kauden aikana, vaan vaihtopituuksien tekniikkaluisteluja, aerobista ylläpitoa.
Kolme kautta meni tilastojen (ja lopputulosten) valossa erittäin hyvin.
Pikkujunnuilla tietenkin pääpaino on ihan erilainen.

 

[obi-wan]

Olen nyt viikon aikana ollut penkin takana samojen pelaajien kanssa sekö ison että pienen kentän peleissä. Ja miettinyt paljon, että vaikka Leijonaliigan 3-3 on paljon hyvää tuolle ikäluokalle niin antaako se silti ihan väärät lähtökohdat oikealle jääkiekolle.

Hyvän luistelutaidon omaava, kiekkotekniikaltaan mainio pelaaja isolla kentällä vain ongelma kaikille neljälle muulle.

Huonomman kiekkotaidon omaata, luistelussa melkein samalla tasolla oleva pelaaja, paljon enemmän hyötyä muille. Katsoi kenttää, jakoi kiekkoa. Edisti peliä.

En tarkoita, että kiekon ”rakastaminen” U9- ja U10-ikäluokissa on huono asia. Mutta missä vaiheessa pelaajille nykyään opetetaan ”älykkyyttä”? Sen opettaminen nuoresta asti on kuitenkin mahdollista.

Huomenna treeneissä pelataan. Mutta valmentajat antaa maalille arvon. One man show on yksi maali. Pisteitä saa sen mukaan miten hyödyntää mahdollisuutta pelata joukkueena. Katsotaan miten vaikuttaa asiaan.

Tällä kaudella jo tullut muutaman pelaajan kanssa tilanteita, että maaleja rakastetaan niin paljon, että syötöt kahdessa 30 min pelissä voi laskea yhden käden sormin. Pelitapahtuma tulisi kuitenkin hyödyntää kaikkia. Nyt siellä kaksi odottaa koska yksi tajuaa ettei pääse kolmesta läpi