Kokemus on kuitenkin se, mikä näissäkin hommissa opettaa paljon. -- Paljon koulutusta ja tukea seuran puolelta
Näin ehdottomasti. Toisaalta seurojenkin valmennuspäälliköiden näkemykset pelistä ja sen valmentamisesta eroavat toisistaan yllättävän paljon. Valm. päälliköiden tulisi tunnistaa erilaisia lähestymistapoja valmennukseen, olla tietoisia omista mahdollisista vinoumistaan ja toisaalta koko seuran (esim. jonkinlaisen valmennusvaliokunnan tms.) myös olla asiantuntijoita. Ihannetilanteessa näillä taustoilla olisi kattavasti ymmärrystä ja myös koulutusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä pelin ja taitojen valmentamisen trendeistä, ja tämän ymmärryksen päälle rakentuva seuran oma valmennuslinja. Toisaalta linjan tulisi nähdäkseni mahdollistaa myös kohtuullisen vahva valmentajan autonomia, vrt. opettajat ja oppimisikäsitykset. En nimittäin pidä realistisena, että erilaisten paradigmajakolinjojen yli on järkevää pakottaa valmentajia toimimaan tietyllä tavalla. Ainakaan tilanteessa, missä valmentajista on ennemmin pulaa kuin ylitarjontaa, eikä kenellekään oikein olisi varaa näyttää ovea pelkästään sen takia, että valmennusfilosofia vaikuttaa erilaiselta kuin seuran muilla toimijoilla.
Oma fiilikseni nykytilanteesta on, että autonomiaa on todella paljon, koska tuota laajaa ymmärrystä ei oikeasti kovin monelta löydy.
Kriitikoita sen sijaan helposti riittää. Me suhtaudutaan yhteisönä tähän lajiin varsin intohimoisesti, ja käytännön valmennustyöhön toisinaan myrkyllisesti, jos emme ymmärrä, miksi valmentaja toimii niin kuin toimii. Tähän liittyvät konfliktit ovat nähdäkseni lähes väistämättömiä, ja yksi osa tuota kertyvää kokemusta ja näkemystä on myös kyky navigoida noissa haastavissa tilanteissa sekä vuorovaikuttaa muiden valmentajien kanssa rakentavalla tavalla.
Henkilökohtaisesti pidän varsin luonnollisena, että kun taloudelliset kannustimet ovat olemattomat, laajan kokemuksen ja näkemyksen hankkimiseen riittää rahkeet kohtuullisen harvalla. Meidän ei tulisikaan olla liian kriittisiä sen faktan äärellä, että niitä kokonaisvaltaisen loistavia koutseja on harvassa, koska järjestelmä nyt vain on sellainen, että moni tippuu rattailta matkan varrella ja vapaaehtoisia tarvitaan niin paljon, että väkisinkin melko moni on aika noviisi.
Ja joo ei mulla ole hyviä ehdotuksia rekrytoinnin tueksi - muuta kuin juuri se, että taloudellisin kannustimin mahdollistetaan pitkäjänteistä toimintaa.
