Ensin pitäis varmaan opetella lajit ja pääryhmät (tai miks niitä sanotaan), sen jälkeen voi ehkä miettiä mukaan ottamista.
Aloittelevan sienestäjän kannattaa opetella ensin tunnistamaan muutama varma sieni ja sienilajiryhmä. Esimerkiksi
tämä ruokatieto.fi:n artikkeli kuvineen kattaa joukon tavallisia ruokasieniä, jotka myös aloittelijan on helppo tunnistaa. Näiden kohdalla ei myöskään ole vaarana, että linkin takana esitetyn sienen sekoittaisi erehdyksessä myrkkysieneen. Toki esimerkiksi aivan kaikki tatit eivät ole syötäviä tai kovin hyvänmakuisia, mutta jos vaikkapa tatteihin haluaa ottaa lähempää tuntumaan, niin metsään voi ottaa sienikirjan tai puhelinsovelluksen mukaan, jolloin lähemmän tunnistuksen voi tehdä helposti maastossa. Huom: tuon sivuston kuvat eivät ole ihan parhaita, mutta lista aloittelijalle soveltuvista sienistä on sen verran hyvä ja kompakti, että tuosta voi hyvin aloittaa. Paremmat kuvat sitten muualta.
Rouskut ovat myös aloittelijalle helppo ryhmä. Ne tunnistaa helposti lakista ja jalasta erittyvästä valkoisesta maitiaisnesteestä, kun taitat sienestä palasen. Rouskut on myös helppo opetella erottamaan toisistaan.
Eri vaiheissa kasvukautta on tarjolla erilaisia sieniä. Moni tykkää loppusyksystä kerätä esimerkiksi suppilovahveroita, varsinkin jos tiedossa on sopivan sammaleista ja varjostavaa havumetsää, jossa suppilovahveroa esiintyy välillä hyvin runsaina kasvustoina. Hyvät suppilovahveroajat ovat tältä syksyltä vielä edessä päin. Ja kun laji kestää ensimmäiset pikkupakkasetkin kohtuullisesti, niin usein vielä marraskuussakin kannattaa ratsata lupaavat suppilovahveromaastot. Ja suunnilleen sama teksti pätee mustatorvisieneen, paitsi sadon ajoitus painottuu vähän aikaisempaan osaan syksyä kuin suppilovahverolla. Molemmat herkullisia ruokasieniä, pienikokoisia mutta mätästävän satoisuutensa ansiosta usein mukavaa poimittavaa.
Kannattaa myös lukea sienikirjoja. Kuten
@Sistis kertoi edellä, niin kirjoissa on paljon sellaista tietoa sienistä ja eri lajien kasvupaikoista, mitä on vaikea löytää mistään sovelluksista. Sienestämään kannattaa lähteä myös niin, että etsitään ekaksi hyvä maasto, joka voisi olla otollinen halutun tyyppisten sienten löytämiseen. Havupuupitoisesta rauhassa kasvaneesta kangasmetsästä, noin esimerkiksi, voi löytää hyvinkin kirjavan valikoiman sieniä, paljon muutakin kuin mitä ehkä odotti sieltä löytyvän.
On hyvä myös miettiä jo etukäteen, mitä haluaisi sienillä tehdä. Tekisikö mieli sienipizzaa, pannulla voissa paistettua muhennosta, sekasieniä venäläiseen tapaan, kotona tehtyä sienisalaattia, sienitäytteistä piirakkaa, jne. Tuo pohdinta saattaa vähäsen ohjata sienestäjää tiettyjen sienten pariin. Voi tietysti aivan hyvin sienestää niinkin, että tutkitaan uteliaasti mitä metsästä löytyy. Sitten vaan poimitaan sitä mitä kulloinkin parhaiten löytyy, ja käyttötarkoitus sienille valikoituu korin sisällön perusteella.
