Joukoissamme lymyävät sienestäjät?

  • 48 435
  • 449

444

Jäsen
Täällä lännempänä Lohjanharjun maisemissa on reippaita sateitakin tullut, mutta jostain syystä sienet loistavat poissaolollaan. Muutama yksitttäinen kangastatti ja koivuhapero eivät ole innostaneet poimimaan. Erilaisia kärpässieniä myös näkyy.
Täältä harjun laitamilta (länsipuolelta) löytyy syötäviä sieniä niin paljon kuin vain jaksaa kerätä. Punikki- ja herkkutatteja, karvarouskuja, leppärouskuja, suomuorakkaita, koivuhaperoita… noita nyt lähinnä on tullut kerättyä kassikaupalla perus kävelylenkkien yhteydessä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Lohjalaiset tatti kädessä tahi otsassa. Mutta joo onhan tällä seudulla fasiliteetit kaikkinaiseen ulkoiluun kohdillaan, täältä keskustan pohjoispuoleltakin muutama satsi kuivattu syksyn riistalihoja odottelemaan ja kerran paistettu kera voin ja sipulin. Vähän laiska olen itse noiden marjojen ja sienien perään valitettavasti, mutta onneksi vaimo jaksaa koluta nurkkia. Itse tykkään kyllä tehdä niistä safkaa. Ja sienien siivoaminen on yleensä molempien juttu.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tämänpäiväisellä metsälenkillä olisi tullut yhden aterian verran jos jokaisen kohtaamani sienen olisin poiminut, muutama kangastatti, karvarousku sekä pari turhan multaista härmämalikkaa. Näin myös yhden (!) kantarellin, lakin läpimitta noin 1,5 cm. Toivottavasti ehtii suurentua ennenkuin joku poimii...
Kehnäsieniä odotellessa, ne kun eivät tunnu kelpaavan tämän seutukunnan sienestäjille.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Hei, voisin melkein kysyä mielummin täältä kuin somen puolelta. Eli kiinnostais alkaa bongaamaan sieniä luonnossa, mistä kannattaisi aloittaa? Kirjan kanssa vai joku softa, miten oppii tunnistamisen parhaiten?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hei, voisin melkein kysyä mielummin täältä kuin somen puolelta. Eli kiinnostais alkaa bongaamaan sieniä luonnossa, mistä kannattaisi aloittaa? Kirjan kanssa vai joku softa, miten oppii tunnistamisen parhaiten?

Riippuu toki, että mitä bongaamisella tarkoitat. Jos ihan aiot oppia tunnistamaan metsässä sieniä, niin joku kuvantunnistussovellus kännykässä voi auttaa pitkälle. Jos taas aiot opetella ihan sienestämäänkin, niin silloin kirja on ehdoton. Niissä kerrotaan hyvin mm. kasvuympäristöstä ja sellaisista tiedoista, mitä mikään tunnistus-softa ei pystyisi tarjoamaan. Ja aina toisinaan järjestettävät sieninäyttelyt ovat myös hyviä, jos ihan tyhjästä lähtee liikkeelle. Niissä "tärkeimpiä" sieniä pääsee tarkastelemaan ihan "kädestä pitäen". Ja jonkun kokeneemman sienestäjän kanssa sieniretkelle lähteminen on aina hyvästä.

Edit: Kännykkä ei näemmä osaa suomea...
 
Viimeksi muokattu:

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Kiitti. Uskoisin että tosiaan tunnistaminen olisi varmaan ensi vaiheessa se juttu, varsinkin puoliso on superarka ruuan kans niin pitää olla tuhannen varma ettei poimi mitään myrkyllistä - sit on käytännössä jäänyt poimimatta kun ei ole ollut varma noista. Ensin pitäis varmaan opetella lajit ja pääryhmät (tai miks niitä sanotaan), sen jälkeen voi ehkä miettiä mukaan ottamista.

Minkä nimisiä appiksia jengi käyttää?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kiitti. Uskoisin että tosiaan tunnistaminen olisi varmaan ensi vaiheessa se juttu, varsinkin puoliso on superarka ruuan kans niin pitää olla tuhannen varma ettei poimi mitään myrkyllistä - sit on käytännössä jäänyt poimimatta kun ei ole ollut varma noista. Ensin pitäis varmaan opetella lajit ja pääryhmät (tai miks niitä sanotaan), sen jälkeen voi ehkä miettiä mukaan ottamista.

Minkä nimisiä appiksia jengi käyttää?

Itse latasin huvikseni sellaisen kuin Sienitunnistus.

Kannattaa lähteä liikkeelle helpoista, kuten kantarelli, suppilovahvero, lampaankääpä, vaaleaorakas ja vaikkapa mustatorvisieni. Ei oikein ole mahdollisuuksia mennä harhaan, ainakaan vakavasti.

Toki nuokin pitää oikeasti tunnistaa. Ja on ehdottomasti tärkeää opetella tuntemaan myös ne myrkylliset sienet... Niitä "tappajia" ei kuitenkaan kovinkaan paljoa ole.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ensin pitäis varmaan opetella lajit ja pääryhmät (tai miks niitä sanotaan), sen jälkeen voi ehkä miettiä mukaan ottamista.
Aloittelevan sienestäjän kannattaa opetella ensin tunnistamaan muutama varma sieni ja sienilajiryhmä. Esimerkiksi tämä ruokatieto.fi:n artikkeli kuvineen kattaa joukon tavallisia ruokasieniä, jotka myös aloittelijan on helppo tunnistaa. Näiden kohdalla ei myöskään ole vaarana, että linkin takana esitetyn sienen sekoittaisi erehdyksessä myrkkysieneen. Toki esimerkiksi aivan kaikki tatit eivät ole syötäviä tai kovin hyvänmakuisia, mutta jos vaikkapa tatteihin haluaa ottaa lähempää tuntumaan, niin metsään voi ottaa sienikirjan tai puhelinsovelluksen mukaan, jolloin lähemmän tunnistuksen voi tehdä helposti maastossa. Huom: tuon sivuston kuvat eivät ole ihan parhaita, mutta lista aloittelijalle soveltuvista sienistä on sen verran hyvä ja kompakti, että tuosta voi hyvin aloittaa. Paremmat kuvat sitten muualta.

Rouskut ovat myös aloittelijalle helppo ryhmä. Ne tunnistaa helposti lakista ja jalasta erittyvästä valkoisesta maitiaisnesteestä, kun taitat sienestä palasen. Rouskut on myös helppo opetella erottamaan toisistaan.

Eri vaiheissa kasvukautta on tarjolla erilaisia sieniä. Moni tykkää loppusyksystä kerätä esimerkiksi suppilovahveroita, varsinkin jos tiedossa on sopivan sammaleista ja varjostavaa havumetsää, jossa suppilovahveroa esiintyy välillä hyvin runsaina kasvustoina. Hyvät suppilovahveroajat ovat tältä syksyltä vielä edessä päin. Ja kun laji kestää ensimmäiset pikkupakkasetkin kohtuullisesti, niin usein vielä marraskuussakin kannattaa ratsata lupaavat suppilovahveromaastot. Ja suunnilleen sama teksti pätee mustatorvisieneen, paitsi sadon ajoitus painottuu vähän aikaisempaan osaan syksyä kuin suppilovahverolla. Molemmat herkullisia ruokasieniä, pienikokoisia mutta mätästävän satoisuutensa ansiosta usein mukavaa poimittavaa.

Kannattaa myös lukea sienikirjoja. Kuten @Sistis kertoi edellä, niin kirjoissa on paljon sellaista tietoa sienistä ja eri lajien kasvupaikoista, mitä on vaikea löytää mistään sovelluksista. Sienestämään kannattaa lähteä myös niin, että etsitään ekaksi hyvä maasto, joka voisi olla otollinen halutun tyyppisten sienten löytämiseen. Havupuupitoisesta rauhassa kasvaneesta kangasmetsästä, noin esimerkiksi, voi löytää hyvinkin kirjavan valikoiman sieniä, paljon muutakin kuin mitä ehkä odotti sieltä löytyvän.

On hyvä myös miettiä jo etukäteen, mitä haluaisi sienillä tehdä. Tekisikö mieli sienipizzaa, pannulla voissa paistettua muhennosta, sekasieniä venäläiseen tapaan, kotona tehtyä sienisalaattia, sienitäytteistä piirakkaa, jne. Tuo pohdinta saattaa vähäsen ohjata sienestäjää tiettyjen sienten pariin. Voi tietysti aivan hyvin sienestää niinkin, että tutkitaan uteliaasti mitä metsästä löytyy. Sitten vaan poimitaan sitä mitä kulloinkin parhaiten löytyy, ja käyttötarkoitus sienille valikoituu korin sisällön perusteella.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Metsästä.

Ei kannata. Tänään kävin, en oikein löytänyt.

No joo, tiistaisen koronapiikin jäljiltä oli vielä hieman vetämätön olo, joten suuntasimme sieneen vähän lähemmäs kuin normaalisti. Arvelinkin, että ei sieltä välttämättä löydy hirveästi, kun ollaan lähempänä kaupunkia ja melkein vieressä on omakotitaloalue. Ja oikeassa olinkin, nopeat olivat syöneet hitaat.

No, ei tuo ihan hukkaan mennyt. Lampaankääpää löytyi välipalaksi, eli pihvit tuli noista väännettyä. Karvarouskua löytyi myös koriin, koska se ei jostain syystä ollut kelvannut kenellekään. Suppilovahveroita löytyi myös määrällisesti paljon, mutta niin pieniä, ettei niitä kannattanut vielä kerätä koriin. Parin viikon päästä tilanne voi olla jo erilainen.

Itse en ole koskaan jaksanut opetella rouskujen suolaamista, enkä ole myöskään viitsinyt tehdä sienisalaattia, kun olen ollut siinä uskossa, että suoraan ryöpätyistä tehtynä tuo olisi mautonta, vaikka kuinka suolaisi. No, tänään kokeilin. Tein itse asiassa niin, että ryöppäyksen jälkeen paistoin rouskut vielä kevyesti ja ripottelin siinä niihin suolaa. Hyvin tuli makua.

Sienisalaatin ohjeen kehitin ihan omasta päästäni ja jääkaapista löytyviä aineksia hyödyntäen. Omaa päätäni en tuohon laittanut, mutta yksi makea sipuli, kreikkalaista jogurttia, nuo edellä mainitut karvarouskut, pippuria, lisää suolaa, limemehua ja tuoreita yrttejä (timjamia ja rosmariinia) kun sekoitti, niin oikein hyvää tuli. Teen kyllä toistekin.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Itse en ole koskaan jaksanut opetella rouskujen suolaamista
Laita sienet lasipurkkiin karkeaan merisuolaan. Olepa hyvä. Luulen että tiesit tämän kuitenkin.

Äsken juuri laitoin karvarouskuja, haapasieniä ja joitain kangasrouskuja aikamoisen jöötin suolaan. Sienisalaatin ja metsäsienikastikkeen aineksia kertyy taas hyvää vauhtia, nam.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Laita sienet lasipurkkiin karkeaan merisuolaan. Olepa hyvä. Luulen että tiesit tämän kuitenkin.

Äsken juuri laitoin karvarouskuja, haapasieniä ja joitain kangasrouskuja aikamoisen jöötin suolaan. Sienisalaatin ja metsäsienikastikkeen aineksia kertyy taas hyvää vauhtia, nam.

Tiesin. :)

En ole lähinnä viitsinyt kokeilla tuota käytännössä. Sieni- ja suolakerrosten rakennus ja sienten huuhtelu myöhemmin käyttöön vaikuttavat makuuni jokseenkin työläiltä. Ja säilytystiloja noille purkeille on rajallisesti. Ryöpättyjä rouskuja on säilöttynä pakkasessa. Niistä olin ajatellut tehdä joskus rouskukastikkeen. Ja voisihan niistä tuon salaatinkin tehdä vaikka talvella blinien kyytipojaksi... Tämä nyt kokeiltu "pikasuolaus" toimi riittävän hyvin, joten sitä tulee varmasti hyödynnettyä toistekin.
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Päivän sienireissulta pientä päivitystä. Keskityin itse tänään Isohaperon ja Keltahaperon keräämiseen joita kertyikin ihan mukavasti, vaikka pitäydyin vain pienissä yksilöissä. Kanttarellit ovat taas uudessa nousussa, joten niitäkin kannattaa vielä käydä katselemassa. Haaparouskua ja Karvarouskua tuli taas yksi purkki suolaan. Suppilovahveroa on jo kerättävässä koossa jonkun verran, mutta niitä tulee vielä myöhemmällä syksyä aivan älytön määrä. Myös Ukonsieniä muutamat valiot kyytiin. Muutamat Mustavahakkaat myös bongattu.

Edit. Tämä siis Uudeltamaalta.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Eipä ne rouskut juuri suolaa kaipaa, jollet sillä säilö. Jos tuoreena pukkaa salaattiin riittää, kun on ryöpännyt.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eipä ne rouskut juuri suolaa kaipaa, jollet sillä säilö. Jos tuoreena pukkaa salaattiin riittää, kun on ryöpännyt.

Tässä kai makuasiat ovat ne, jotka ratkaisevat. Ja siksi internet on täynnä vahvoja mielipiteitä faktoina (tai kirjoittamattomina sellaisina) esitettyinä. Toki tuo on näin kuin kerroit, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että suolasienien aromi on hyvän salaatin kannalta paljon parempi kuin suoraan ryöpättyjen ja suolalla jälkikäteen maustettujen rouskujen. Tästä syystä olen nuo jättänyt tekemättä aiemmin. Olin itse asiassa todella tyytyväinen tämän päivän salaattiin. Tuntui siltä, että tuo kevyt paisto ryöppäyksen jälkeen teki itse asiassa todella hyvää aromille ja sienen rakenteelle.

Varmasti se oli sinänsä tarpeeton, mutta saipa samalla ylimääräiset nesteet rouskuista pois. Ja suolan aromi korosti sienten makua.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Innostuksen lomassa kannattaa muistaa että Suomen luonnosta löytyy oikeasti noin 2000 sienilajia ja näistä hyviksi ruokasieniksi lasketaan 20-30. Riittää todellakin, että ottaa haltuun vain nuo parhaimmat ja yleisimmät ruokasienet sekä vaarallisimmat ja ovelimmat myrkkysienet (ja jopa välttää niitä muistuttavia ruokasieniä kuten koivunkantosieni). Harrastajat sitten vievät kotiinsa kaikki oudot ja erikoiset sienet, tutkivat niiden itiöpölyä mikroskoopilla ja haastavat guruja Sieniseuran Facebookissa. Pökkösieni! Liuskahytykkä!
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Nyt alkaa lopultakin sieniä vilahdella myös täällä päin, mutta kovin niukasti. Koirakävelyllä keräsin lippalakillisen voitatteja, sekalaisia haperoja ja yhden hienon, vielä supussa olleen ukonsienen*. Tein niistä paistoksen voin, sipulin ja muutaman eiliseltä jääneen perunan kera. Yllättävän maukasta.
Olisi siellä metsässä ollut muutama karva- ja kangasrouskukin, mutta keräsin tällä kertaa vain keittämättä pannuun kelpaavia.
*lähimetsän reunassa olevan vanhan omakotitalon pihan laidalle nousee "kulttuurisieniä" kuten ukon- ja akansieniä, härmämalikoita ja sinivalmuskoja. Asukkaat eivät ole itse niistä kiinnostuneita.

edit: näin metsässä myös vaaleanvihreitä sieniä, joissa oli rengas ja tuppi. Luonnollisesti jätin koskematta niihin, koska a) en tunnistanut b) rengas ja tuppi toivat mieleen kärpässienen. Nyt kun katselin tietoja ja kuvia kärpässienistä, niin kuvaus sopii erinomaisen hyvin kavalaan kärpässieneen, joita Wikipedian mukaan on nimenomaan täällä päin joskus tavattu. Kavala kärpässieni aiheuttaa eniten kohtalokkaita sienimyrkytyksiä Euroopassa.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Aivan hullu määrä pk-seudulla suppilovahveroa ja kangasrouskua. Menkää ihmiset metsään. Ei kymmeneen vuoteen tällaisia määriä.
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Aivan hullu määrä pk-seudulla suppilovahveroa ja kangasrouskua. Menkää ihmiset metsään. Ei kymmeneen vuoteen tällaisia määriä.
Tänään kävin keräämässä suppilovahveroa (on aivan älyttömän paljon) "riittävästi" omiin tarpeisiin. Tämä siis pk-seudulta myös. Matkassa olleelle kaverille keräilin myös haaparouskua, kangasrouskua (pieniä sekaan), vaaleaorakasta, mustatorvisientä ja jokunen kanttarellikin sieltä löytyi. Hauska uutuus oli piispanhiippa. En muista koskaan edes nähneeni ko. sientä missään livenä, toki voi johtua siitä että ensimmäinen sienisesonki itsellä täällä etelässä. Piispanhiippoja en kerännyt kyytiin, mutta lajitunnistus oli kyllä 100% varma.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Joskus on löytynyt niin runsas esiintymä yhtä ainoaa sienilajia, että melkein samoilta jalansijoilta saa kerättyä täyteen kaikki mukana olevat korit ja ämpärit.
Omalle kohdalle on osunut tällainen jättiapaja kanttarellia, haapa-, kangas- ja leppärouskua, sinivalmuskaa, voitattia, mustesientä ja kehnäsientä.
Kerran myös sukulaisten nurmikko oli täynnä mustamörskyä. Se on niin pienikokoinen sieni, että puoli ämpärillistä keräsin, mutta enempää en viitsinyt. Ei tarvinnut, sillä niistäkin tuli oiva muhennos koko porukalle. Maku ja suutuntuma on vähän kuin korvasienessä. Samanlaisia ryppyisiä venkuloitahan ne ovat, ehkä ovat kaukaista sukua.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Lähdettiin tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä suppilovahveroita. Ja niitähän on ihan hitosteen. Ei näitä kaikkia kyllä jaksa kerätä saatikka putsata. Täytyy ottaa "parhaat päältä".
 

Liitteet

  • -5938423458390193651_121.jpg
    -5938423458390193651_121.jpg
    477,4 KB · kertaa luettu: 109

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lähdettiin tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä suppilovahveroita. Ja niitähän on ihan hitosteen. Ei näitä kaikkia kyllä jaksa kerätä saatikka putsata. Täytyy ottaa "parhaat päältä".
Suppiksissa on toki se hyvä puoli, ettei niitä pahemmin tarvitse putsailla, eli melkeinpä voi iskeä suoraan korista pannulle paistumaan. Pari kertaa tullut tänä syksynä käytyä metsässä ja satoa tuntuu tulevan 2010-luvun alun tahtiin, jolloin oli muutama aivan naurettavan kova suppisvuosi peräkkäin. Tokihan suppis on sieni, jota löytyy käytännössä aina, kun on myöhäinen satosieni, mutta välillä määrät on ihan tolkuttomia.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Kävin tänään yhdellä parin vuoden takaisella hakkuuaukealla katsomassa korvasieniä. Olihan noita ihan mukavasti... Nyt on sitten kunnon siivous- ja keittourakka edessä.
 

Liitteet

  • IMG_20220518_161901_HDR~4.jpg
    IMG_20220518_161901_HDR~4.jpg
    829,4 KB · kertaa luettu: 79

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Kävin tänään yhdellä parin vuoden takaisella hakkuuaukealla katsomassa korvasieniä. Olihan noita ihan mukavasti... Nyt on sitten kunnon siivous- ja keittourakka edessä.
Noita löytyy muuten nyt kyllä ihan järjettömästi. Ämpäritolkulla saa kerätä jos vaan vähänkin tietää sopivia aukkoja.
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Itse muutaman kerran tänä kesänä metsässä käyneenä, niin etelässä näyttää kanttarellit olevan vasta nousullaan. Ainakin siis omilla "paikoilla". Savossa tuntui olevan jo kovastikin kerättävissä olevaa kanttarelliä. Pitää käydä ensi vkl. katsastamassa mikä on nyt tilanne. Herkkutattien ensi satoa myös odottelen innolla ja kanttarellit tulevat lähinnä siinä sivutuotteena. Tämän vuoden kokeiluun menee Limanuljaska, jos siis löytyy. Viime syksynä olisi näitä saanut saappaan varresta jo kassillisen, jos siis olisi vaan kassiin laittanut. Viime syksyn erikoisena kokeilin ja keräsin viinihaperoa. En oikein edellekkään tiedä oliko ne maultaan hyviä vai ei, mutta en kyllä tänä syksynä näitä kerää. Haapa- ja karvarouskut ovat myös prior. n1, koska omat suolasienet alkaa nähdä jo viimeisen purkin pohjaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös