En ainakaan itse lähtisi Rekosta tuomitsemaan ikuiseksi flopiksi yhden huonon kauden perusteella. Kaudet eivät ole kopioita toisistaan niin pelaajien kuin joukkueidenkaan suhteen ja seuraava kausi voi olla aivan erilainen niin hyvässä kuin pahassa. Eiköhän Rekoselle paikka löydy kolmesta ensimmäisestä ketjusta eikä hänestä ole mikään pakko päästä eroon.Tällä kaudella patapaidassa on moni kaveri pelannut alle odotusten, mutta pahin pettymys henkilökohtaisesti on ollut Aleksi Rekonen. Sopimus jatkuu kuitenkin vielä ensi kauden, joten parempaa on toivottava loppukaudesta ja ensi vuonna.
Mikä täällä on näkemys, pitäisikö Rekosesta yrittää hankkiutua eroon, sovitella suosiolla esim. ensi kauden kolmosvitjaan vai kenties rohkeasti annettava vielä mahdollisuus tulosyksikössä? Itse olen lähestulkoon jo sitä mieltä, että Ässien ja Rekosen kannalta parasta olisi, jos miehelle kävisi "jarnokärjet" eli lähtisi yrittämään ja onnistumaan itselleen sopivammassa ympäristössä.
Minusta pelaajien myymistä ja sopimusten purkamista yleensäkin mietitään liikaa, kun hahmotellaan tulevaisuuden joukkuetta. Onnistuneista pelaajista ei yleensä haluta luopua ja epäonnistuneet pelaajat eivät halua lähteä, koska todennäköisesti eivät saisi yhtä hyvää sopimusta muualta. Yleensä joukkueisiin halutaan jatkuvuutta ja sitä ei palvele, että useampivuotisia sopimuksia pyritään purkamaan ensimmäisen vuoden jälkeen, että tilalle voitaisiin hankkia taas uusia pelaajia. Jos joku pelaaja ei ensimmäisellä kaudella oikein täytä odotuksia, voi jo seuraava kausi olla ihan huippukausi, jos pelaajalla yleensäkään on ominaisuuksia ja potentiaalia.
Kaikki pelaajasiirrot vaativat pelaajan suostumuksen eikä epäonnistuneelle pelaajalle varmasti ole helppo löytää uutta palkanmaksajaa. Seuran mainekin kärsii pelaajien silmissä, jos kovin innokkaasti ollaan aina hankkiutumassa pelaajista eroon. Sopimuksen purkaminen vaatii yhteisymmärrykseen pääsemistä pelaajan kanssa. Toisin sanoen pelaaja haluaa korvauksen työpaikastaan luopumisesta eikä halua jäädä tappiolle. Jos nyt sitten yhdelle pelaajalle joudutaan maksamaan, että hänestä päästään eroon ja voidaan palkata tilalle joku vähän halvempi uusi arpa, joka voi myös epäonnistua, niin tuskinpa tuossa voitolle pääsee.
Salmisen, Taimen tai Kärjen siirrolla toiseen joukkueeseen tai sopimuksen purkamisella voisi saada aikaiseksi kohtalaisen merkittävä säästöjä, mutta heidän lähtönsä heikentäisi merkittävästi joukkuueen tasoa. Vuorisalon, Kivenmäen, Peltomäen tai Ketolan lähtö ei vaikuttaisi tämän hetken joukkueen iskukykyyn, mutta siitä ei juuri olisi taloudellista hyötyä. Salmela ja Rekonen käyvät ihan hyvin ensi kaudelle runkopelaajiksi ja tuskin heidän siirtonsa tai sopimuksen purkaminen toisi mitään lisäarvoa. Joukkueessa kuitenkin on niitäkin, joiden sopimukset päättyvät tähän kauteen ja heidän tilalleen voi hankkia uusia pelaajia.
Minusta seuran ei kannata pyrkiä eroon pelaajista, ellei kyse ole taloudellisen pakon määräämästä säästöstä tai joukkueen ilmapiirin suojelemisesta. Keskitason runkopelaajien sopimusten purkaminen siksi, että odotukset eivät aivan täyttyneet, on mielestäni aivan turhaa. Parempi keskittyä oleelliseen eli nykyisten pelaajien kehittämiseen ja uusien pelaajien kartoittamiseen ja hankkimiseen eikä miettiä miten nykyisistä pääsisi eroon.