Mä en tiedä mikä on, mutta jotenkin tuon viimeisen pleijarimatsin jälkee on aika pahasti kiinnostus hukassa koko lajiin. Liigan pleijareita tuli katsottua pari hassua matsia sivusilmällä, ennen MM-kisoja ei tullut katseltua harkkaturnauksia ja -pelejä, eikä nyt MM-kisoistakaan ole tullut tihrustettua edes jokaista Suomen peliä. NHL-optio meni Viaplayn pakettia vaihtaessa, joten ei tuotakaan ole tullut uutisia ja satunnaisia tuloksia tarkemmin seurattua.
Osaltaan tuo toki menee sen piikkiin, että pleijaritulos vieläkin vituttaa. Jos ne pari ekaa peliä olisi menty pelaamaan pelailun sijasta, niin tulos olisi voinut olla ihan mitä vain. Samoin talven aikana noita matseja kertyy sen verran, että välillä pitää ladata akkujakin. Mutta ainkaan nämä kauden jälkeiset uutiset Jokereista eivät ole intoa nostaneet. Mä olen aina mennyt seurajoukkue edellä ja aivan varmasti seurajoukkueen sekoilu vaikuttaa siihen, miten koko lajia jaksaa ylipäätään seurata.
Surullinen saaga kyllä menossa. Hjalliksen tilalle ei todennäköisesti saada täyspäistä ja sanavaltaa omaavaa suomalaista omistajaa. Tuohon tarvitaan oligarkin varat, jotta homma toimii. Suomesta ei montaa sellaista ihmistä lyödy, jolla on pää kunnossa ja kyky kuitata omistuksensa mukainen määrä kuluista. Ja jos tuohon joku marionetti tai tappioiden nähden pennosia sijoittava suomalainen saadaan, niin todennäköisesti sanottavaa on tosiasiassa vielä vähemmän kuin Hjalliksella oli.
Palkanmaksun ongelmat ovat, syystä riippumatta, toinen säälittävä ja suorastaan nolo seikka. Jos kyse on pelkästään pakotteiden aiheuttamista ongelmista maksuliikenteen osalta, niin aina saadaan muikkari siitä, minkälaista väkeä taustalla pyörii. Jos kyse on pelkästään omistajien kusipäisyydestä, huolimattomuudesta ja/tai kiristyksestä, niin... Noh, jokainen voi miettiä. Ja jos kyse oli noiden yhdistelmästä ja/tai jostain muusta, niin se tuskin lohduttaa.
Viikonloppuna tuli katsottua pätkiä Ässien mestaruusjuhlista ja polusta kohti mestaruutta. Voin ihan suoralta kädeltä sanoa, että tossa oli jotain sellaista, mitä mä vielä haluaisin kokea. Jengissä puhkeaa kukkaan uusia tähtiä, konkarit vetävät viimeisten liksojen lisäksi hyvällä asenteella, oman kylän pojat pelasivat logolle ja muualta tulleet imivät itseensä sitä hulluutta. Yleisö oli aivan pähkinöissään, partureissa oli ruuhkaa ja suunnilleen koko kyläyhteisö seisoi yhden tavoitteen takana. Lopulta sarjan mittapuulla pieni joukkue raivasi itsensä lähes toivottomasta tilanteesta mestariksi asti. Ton mä haluaisin vielä kokea sarjasta riippumatta. Oli se joku tuleva "Euroopan NHL", KHL, Liiga tai Mestis.