Suomi voitti komeasti Karjala-turnauksen uuden päävalmentajan Pennasen ohjastamana. Kolme peliä, kolme voittoa, paljon maaleja.
Kiinnitti huomiota kumminkin Pennasen kommentti "Ihan total hockeya ei pysty pelaamaan" (
Ks. Jatkoajan uutinen).
Pennerbornikin on mainitun total hockeyn perässä ja olen pohtinut, mitä sillä tarkoitetaan.
Leijonien pelistä posia:
- "-Pelaajat sitoutuivat erittäin hyvin koko tapahtuman ajan. Halusimme pitää kiinni leijona-arvoista, joita täällä on luotu jo monta, monta vuotta, ja ne ovat näkyneet jään ulkopuolella sekä jäällä."
- Suomen hyökkääjien paineistus johti ruotsalaispuolustajan harhasyöttöön omalla puolustusalueella, mikä ei jäänyt Leijonilta hyödyntämättä. Vastaavanlaisia tilanteita nähtiin useita, mutta kaikki näistä eivät tuottaneet maalia.
- "– Onnistuimme isolla jäällä puolustamisessa. Pystyimme häiritsemään vastustajaa ja ehkäisemään heidän hyökkäämistään."
Kehitettävää:
- "-Mutta varmaankin oman alueen puolustaminen, sitä ei hirveästi käyty läpi, niin siihen pitää varmasti saada intensiteettiä ja yhtenäisyyttä. Pelaajilla on omia tapoja, joihin he oppivat seurajoukkueissaan. Se on asia, mikä pitää ottaa huomioon."
Havaintoja Ruotsista:
- "– Vastassa oli paineistava, hyvin syöttävä ja vauhdikas joukkue, joka on taitava hyökkäämään ja tottunut pelaamaan SHL:ssä tietyntyyppistä jääkiekkoa, niin olimme alussa senkin takia hieman pulassa."
Ts. Total hockey on sitä hurrikaanikiekkoa, mitä täälläkin on aikanaan harrastettu: Karvataan korkealta, pelataan sitoutuneesti ja arvojen mukaisesti koko kentän alueella. Mutta kuten nyky-JYPillä, kehitettävää on oman alueen puolustuspelissä.
Pennasella ja Ruotsilla käytettävissä toki aika laadukas pelaajanippu vs. JYP. Silti uusi päävalmentaja pystyy koutsaamaan joukkueen välittömästi menestykseen tuota pelitapaa hyväksikäyttäen.
Mutta summauksena - jos total hockey on se suunta mihin pyritään, niin suunta on hyvä. Toivottavasti vain oma pää saadaan kuntoon pian.