Olli jokinen: Hold my beer
Raipe: Hold my beer
Jyrki Aho: Hold my beer
Grönborg: Hold my beer
Manner: Hold my beer
Jne.
Kyllä aikaa voi antaa ja moni valmentaja sitä tarvitsee. Mutta ei ole mitään minimiä. Jotkut osaavat laittaa homman toimimaan nopeamminkin (ja toiset ei koskaan).
Päällikkö ja Raipe ovat toki poikkeustapauksia, mutta muistetaan näissäkin reaaliteetit.
OJ:n Jukurit taisi olla häntäpäässä vielä ensimmäisen kaudenpuolikkaan jälkeen, ja paine potkuille oli kova loppusyksystä 2021, mutta lopulta OJ otti ja vei Jukurit menestykseen. Mutta ei se sielläkään mitenkään sormia napsauttamalla tapahtunut. OJ:n kohdalla voidaan puhua, että toisen kauden sijaan se menestys alkoi tulla jo ekan kauden loppupuolella. Mutta ei todellakaan heti.
Raipella sen sijaan näyttää olevan maaginen tatsi. TPS:n vei finaaleihin ihan kylmiltään. Lappeenrannassakin näyttää asiat muuttuneen heti syksyllä rutkasti hyvään suuntaan, toivottavasti trendi jatkuu.
Jyrki Aho tuli Bluesiin, jossa on ollut hyvä pöhinä päällä viime vuodet. Aivan erilainen paikka työskennellä kuin joku Jyväskylä, Lappeenranta tai Hämeenlinna, jossa ollaan päästy negatiiviseen kierteeseen.
Rikard Grönborg tuli Suomen parhaaseen organisaatioon joka on tulikuumassa vireessä ja materiaaliltaan sarjan paras. Ei mitään pois Grönborgin nopealta menestykseltä, mutta Tappara on varmaan kaikista helpoin paikka ottaa organisaatio nopeasti omakseen. En usko, että häntäpään organisaatioissa jälki olisi ollut heti yhtä tuhoisaa heikommalla pelaajamateriaalilla ja muulla.
Mikko Mannerin kohdalla puhutaan ilmeisesti HPK:sta? En tunne Mannerin uraa kovin hyvin. Hämeenlinnassakin näyttää nyt ihan hyvältä, mutta en lähtisi julistamaan Manneria vielä voittajaksi.
Isossa kuvassa valmentaja tarvitsee aikaa. Harva saa paskaa taiottua konvehdiksi missään 40 ottelussa.