Jotenkin vaan tuntuu että AHL ei ole oikein kenellekään kovin hedelmällinen paikka kasvaa kiekkoilijana.
En sinänsä tosin seuraa sarjan pelejä kuin satunnaisesti, mutta mitä katsellut muuten sitä touhua niin ei siitä ole näyttänyt olevan kenellekään oikein mitään merkittävää hyötyä. Päinvastoin sitä stigmatisoituu pelaajana vähän turhankin helposti sen myötä. Kuten meinasi käydä Kapselle kun siellä turhan kauan pyöri. Aivan eri tyylistä peliä kuin NHL:ssä ja oppii enemmän ehkä huonoille tavoille.
Vaikuttaisi ennemminkin siltä että ihan kotoinen Liiga on hyvinkin passeli paikka kasvattaa NHL-pelaajia. Ainakin viime aikojen valossa on mennyt hyvin pitkälle niin, että Liigan starbat ovat hyvinkin vaivattomasti hypänneet suoraan NHL:ään ja osa suoraan vielä ihan niihin kirkkaimpiin valoihin. Jotain siellä siis tehdään oikein, paremmin kuin muissa sarjoissa.
Jessen kohdalla mielestäni ainoa AHL:ää puolustava tekijä on kieliasia ja ehkä pieni aski. Mutta siellä kun Pulju on jo ihan tarpeeksi kolunnut ilman mitään merkittävää ja silminähtistä hyötyä, niin olisiko sittenkin parempi tulla suoraan takaisin Suomeen, jos ei NHL:stä muuta organisaatiota löydy? Kausi Liigassa ja siellä pistepörssin voitto ja sitten takaisin rapakon taakse johonkin hyvään organisaatioon? Ei mielestäni lainkaan mahdoton skenaario.
Pulju on kuitenkin hyvin erityislaatuinen pelaaja eikä missään nimessä mikään kolmos- tai nelosketjun jyrä. Johan se nähtiin viime kaudella kun välillä Pulju hallitsi ihan koko kenttää useammassakin pelissä ja tuli valituksi ainakin kerran illan ykköstähdeksikin jne. ja sellaista ei nyt vaan koskaan tapahdu alempien ketjujen perusjyrille.
Eli nyt pitäisi vaan löytää se oikea paikka, missä Pulju pääsisi loistamaan vahvuuksillaan, niin voitaisiin unohtaa kaikki nämä negat mitä tässä nyt viimeaikoina on ollut.
Omasta mielestäni AHL taas on varsin hyvä välipysäkki matkalla NHL:ään. Tietenkin kaikkein parhaat nousevat suoraan junioreista NHL:ään ja toisaalta taas Euroopan sarjoissa jo aikuisten pelejä pelanneista osa ottaa suoraan paikkansa NHL:ssä.
Mutta silti valtaosa pelaajista käy ainakin piipahtamassa AHL:n puolella. Ja mielestäni se on erittäin hyvä välipysähdys. Toiset viettävät siellä aikaa enemmän ja toiset vähemmän. Vaikka peli ei ole yhtä nopeaa ja kovatasoista kuin NHL:ssä, niin silti perusasioita saa tuolla viilattua. Samoin ainakin teoriassa on aikaa harjoitella enemmän. Tai ainakin useampia päiviä putkeen kun pelit ajoittuvat viikonlopuille.
Ongelmia alkaa mielestäni sitten tulla siinä vaiheessa kun kehitys alkaa polkemaan paikallaan ja pelaaja "jumiutuu" AHL:ään. Eli ei tulekaan nousujohteista urakehitystä, missä ensin pelataan enemmän AHL:ssä ja sitten noustaan suoraan joko pysyvästi NHL:n puolelle tai siten että NHL-vierailujen kesto pitenee pikkuhiljaa. Eli ehkä juuri tuo AHL-stigma alkaa tulla merkittäväksi ja uusia kavereita menee ohi. Toki tällä hetkellä edelleen Puljujärvi on tosiaan se joukkueen toiseksi nuorin kaveri eli sinänsä ei mitään hätää.
Puljujärven kohdalla olisi mielestäni kannattanut aloittaa sillä AHL-käynnillä, koska tuli niin nuorena ja kokemattomana Pohjois-Amerikkaan. Tai no ihan ensisijaisesti varmaan olisi kannattanut pitää kaveri vielä Suomessa. Mutta tuosta ensimmäisen kauden sopimusasiasta ja siitä miksi haluttiin kaveri saada Pohjois-Amerikkaan täällä jo on jauhettu aika paljon eli en mene siihen nyt sen enempää.
Joka tapauksessa sitten ensimmäisen kauden keväällä meni AHL:ään ja pelasi varsin hyvän kevään. AHL-tulokkaista oli pikaisesti laskemalla 18. tehokkain kun katsoo piste/peli-tilastoa ja ottaa mukaan vähintään 15 ottelua pelanneet. Mutta samalla varmasti Puljujärvi oli nuorin tuosta porukasta (en tosin tarkistanut).
Toisella kaudella homma sitten alkoi AHL:ssä ja tuo oli mielestäni hyvä ratkaisu. Eli että antoivat pelata isossa roolissa ja hyvällä itseluottamuksella. Pelasikin raporttien mukaan varsin hyvin (
6 clips that tell the story of Jesse Puljujarvi's development in Bakersfield Tuossa yksi raportti viime vuoden lokakuulta, on maksumuurin takana jos käynyt lukemassa useampia Journalin artikkeleita) vaikkei pisteillä mässäillytkään (kymmenessä pelissä 1+4).
Marraskuun alkupuolella Slepyshev loukkaantui ja ylös tarvittiin korvaaja. Tuossa vaiheessa esimerkiksi Rattien nimi nousi esille, mutta organisaatiossa haluttiin mieluummin nostaa Puljujärvi ylös. Jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä kannattanut antaa vielä pelata alhaalla mutta toisaalta tuossa vaiheessa oli esitystensä takia ihan hyvä valinta. Puljujärvi otti Slepyshevin paikan kakkosketjussa ja teki heti maalin. Seuraavat kolme peliä kakkosessa menivät ilman pisteitä ja Caggiulan palattua pelikuntoiseksi tippui Puljujärvi kolmoseen. Siitä sitten pelipaikka vaihteli käytännössä ykkösen, kakkosen ja kolmosen välillä. Aika hyviä minuutteja pelasi kuitenkin jokaisessa pelissä. Helmikuulle asti pääasiassa 12-18 minuuttia ottelussa poikkeuksena Wild-ottelu 16.12. jolloin jäi alle 10 minuutin. Tuossa pelissä mielenkiintoista se, että oli kuitenkin ykkösessä ja teki maalin. Mutta kun esimerkiksi toisessa erässä oli kaikkiaan viisi jäähyä, niin tasakentällisin ei montaa vaihtoa päässyt pelaamaan.
Tosiaan ihan merkittävän määrän pelasi kauden aikana tasakentällisin McDavidinkin rinnalla (256:57). Mutta ehkä tuo ketjukavereiden jatkuva muuttuminen ei ollut paras tilanne Puljujärvelle. Siis siinä mielessä, että tehot jäivät aika heikoiksi mahdollisuuksista huolimatta. Tosin olihan se koko joukkueelta vaikea kausi. Niin ja sitten maaliskuun puolivälissä kun Rattie tuli ylös, pääsi Åbergin hölmöilyn myötä ykköseen ja kiitti tekemällä ensimmäisessä pelissään 1+1 oli ykkösketjun mahdollisuus mennyttä.
Mutta olihan tämä alkukausi pettymys. Harjoitusleiri ja pelit menivät ihan hyvin, mutta eivät niin hyvin, että olisi pystynyt haastamaan Rattien paikkaa ykkösessä ja Yamamotokin oli aavistuksen parempi. Toki alunperinkin oli tarkoitus Puljujärvi laittaa kolmoseen Stromen rinnalle ilmeisesti jotta pääsisi vähän pienemmillä paineilla ja helpommilla vastustajilla tekemään tulosta. Ei onnistunut ja varmaan Strome siihen yksi iso tekijä. Ei sitten kuitenkaan onnistunut kummemmin kakkosessakaan Draisaitlin rinnalla. Joten eiköhän tämä ole ihan hyvä hakea AHL:stä isompia minuutteja ja uutta vauhtia hommaan.
Mutta siis omasta mielestäni ei vielä ole mitenkään liikaa pelannut AHL:ssä. Se ensimmäisen kauden puolikas oli hyvä pätkä. Viime kaudella ei oikein vielä päässyt vauhtiinkaan ennenkuin nostettiin ylös. Ja nyt sitten kolmas keikka alas. Toki nyt on sitten pikkuhiljaa alettava tulla tuloksia.
Niin ja ei Puljujärvi tietenkään alunperin ole pelaajaprofiililtaan mikään alempien ketjujen pelaaja. Tuo yksittäisen pelin parhaaksi valinta ei kuitenkaan mielestäni kerro mitään sillä nimenomaan yksittäisissä peleissä ne nelosketjun kaveritkin saattavat saada tuon kunnian. Varsinkin kun se on ihan subjektiivinen titteli.
Mutta nyt sitten pitäisi alkaa osoittamaan, että niissä ylemmissäkin ketjuissa tulee tulosta kun annetaan mahdollisuuksia.